tiistai 1. toukokuuta 2018

1145. Vapun viettoa 2018


                                          Tänäkin vappuna toki marsittiin

1. Vapun vietto tai juhlinta on käynnissä lähes yhtä kosteissa merkeissä kuten aina ennnenkin.  Helsingissä ja muissakin suuremmissa kaupungeissa juhlijoiden kerrotaan aattona sikailleen ja roskanneen julkisia paikkoja tavallista enemmän. Helsingissä puistojen, katujen ja torien siivoaminen kestänee useita päiviä. Katselin eilen verkkolähetystä juhlijoiden ilakoinnista ja osin suoranaisesta riehunnasta Havis Amandan lakitustilaisuudessa ja ihmettelin suuresti joidenkin juopuneiden juhlijoiden loputtomalta tuntuvaa intoa kahlata ja uiskennella pullot ja lasit käsisään patsaan vesialtaassa.

2. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio astelivat tänään median eteen Presidentinlinnan Valtiosalissa, kun Ylioppilaskunnan Laulajien kuoro (YL) ja Suomen Työväen Musiikkiliike esittivät heille perinteisen vapputervehdyksensä.  Yleensä kyseinen tilaisuus pidetään Presidentilinnan  pihalla, mutta sateisen sään takia esitys oli tällä kertaa viety sisätiloihin. 

3. Tilaisuus oli merkittävä sikäli, että se on Jenni Haukion ensimmäinen julkinen esiintyminen äitinä, sillä edellisen kerran hänet nähtiin vilkaukselta julkisuudessa, kun presidenttipari poistui Haukion vauvan synnytyksen jälkeen Naistenklinikalta helmikuun ensimmäisellä viikolla. Monet olivat odottaneet, että parin 2. helmikuuta syntynyt Aaro-poika olisi ollut Linnassa vanhempiensa mukana, mutta toive osoittautui turhaksi.

4. Jenni Haukion poissaolo julkisuudesta ja kaikista edustustilaisuuksista on kestänyt niin pitkään, että aloin olla jo hieman huolestunut ja mieleeni muistui televiossa parhaillaan pyörivän ohjelmasarjan nimi "Pitäisikö olla huolissaan". Monet ihmiset ovat verranneet Suomen presidenttiparia esimerkiksi Ruotsin ja Engalannin kuninkaallisiin. Näin etenkin viime vuonna, jolloin Suomi täytti 100 vuotta ja maassa käytiin presidentinvaalikampanjaa, jolloin kyseinen intoilu ja ihailu oli huipussaan ja alkoi "tavallisia tasavaltalaisia" jo hieman tavalla kyllästyttää. 

5. Jenni Haukio ei osallistunut edes viime viikolla pidettyyn Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaan eikä häntä nähty myöskään Linnassa pidetyillä perinteisillä diplomaattipäivällisillä, vaan Sauli saapui näihinkin tilaisuuuksiin ja kätteli Linnaan saapuneet diplomaatit ypöyksin. Presidenttipari on pitänyt lapsensa syntymisen jälkeen erittäin matalaa profiilia ja varjellut näin yksityisyyttään, mikä heille toki suotakoon. 

6. Esimerkiksi Ruotsissa ja Englannissa tilanne on ollut iloisten perhetapahtumien jälkeen "tosi kuninkaallisten" kohdalla täysin toisenlainen. Ruotsissa prinsessa Madeline näyttäytyi maaliskuun alussa kolmannen lapsensa kanssa julkisuudessa pian synnytyksen jälkeen ilmoittaen samalla kaikelle kansalle myös tyttövauvalle annettavan nimen Adrienne. Englannissa Cambridgen herttuatar Catherine synnytti kolmannen lapsensa pari viikoa sitten (23. huhtikuuta) ja tuli prinssi Williamin kanssa  - vieläpä "korkkareissa" - poikalapsi käsivarsillaan median eteen vain 7 tuntia synnytyksen jälkeen. Pojalle annettava nimi Louis ilmoitettiin kahta päivää myöhemmin.

7. Suomessa Sauli Niinistö ilmoitti lapsen syntymän jälkeen vain tämän sukupuolen, pituuden ja painon. Vauvaa ei saanut kuvata silloin, kun presidenttipari poistui autolla synnytyslaitokselta. Kun jotkut toimittajat uskaltautuivat jonkin ajan kuluttua utelemaan Niinistöltä, mikä nimi vauvalle oli tarkoitus antaa, saatiin Saulilta tai presidentin kansliasta kuivahko vastaus, jonka mukan "nimi kerrotaan kyllä kirkossa, sitten kun aika on". Helsingin ex-piispa Eero Huovinen kastoi presidenttiparin lapsen huhtikuussa, jolloin hänelle annettu nimi Aaro Veli Väinämö tuli julki; lapsen kummeja ei (tietenkään) ilmoitettu. Hieman myöhemmin Sauli Niinistö mainitsi ohimennen medialle, että "kastetilaisuus oli ollut erittäin lämminhenkinen". Niinpä niin, kastetilaisuudet, joiden henki ei olisi lämmin, ovat käytännössä luutavasti varsin harvinaisia. 

7. Nyt tilanne on normalisoitumassa, kun Jenni Haukio saatiin vihdoin ja viimein kameroiden eteen. Presidenttipari asteli tänään kello 11 Valtiosaliin hyväntuulisena YL:n kuoron eteen. Sauli Niinistöllä oli yllään harmaa puku, olisiko harmaa sää vaikuttanut puvun valintaan? Mieskuoro kajautti ensin ilmoille perinteiden mukaisesti "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö" -laulun, minkä jälken mikrofonin eteen asteli ilmeisesti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajana nuori nainen, joka puhui paperista lukien pressidentiparille. Puhe oli aika pitkä, mutta valitettavasti siitä ei saanut verkkolähetyksestä mitään selvää, mikä johtunee Valtiosalin onnettomasta akustiikasta. Tämä jälkeen puhui Sauli Niinistö, eikä hänenkään sanoistaan saanut selvää, mutta pari kertaa hän ilmeisesti yritti olla vitsikäs, minkä huomasi kuorolaisten pikku hörähdyksistä.
 

8. Lopuksi YL:n kuoro esitti presidentiparille Selim Palmgrenin tuutulaulun. Tällöin Sauli loihe lausumaan, että "toivottavasti kuuluu myös tuonne yläkertaan" viitaten ilmeisesti Linnan yläkerran jossakin  huoneessa olevaan Aaro-poikaansa. "Tai toivottavasti ei", kommentoi kuoronjohtaja Pasi Hyökki Niinistön toteamusta. Tämän jälkeen koko remmi poistui Valtiosalista toiseen huoneesen - luultavasti nauttimaan simaa ja tippaleipiä - jonka ovet suljettiin. Hieman myöhemmin Valtiosaliin astelivat Työväen Musiikkiliikkeen varttuneet soittajat, mutta heidän esitystään en enää jäänyt katsomaan.

9. Tällaista on siis Vapun vietto ja presidenttiparin elämä Suomessa! Ehkä hieman harmaata tai pikkusen jopa karua, mutta mikäs siinä, kyllä me suomalaiset silti pärjäämme oikein hyvin täällä Pohjolassa, sillä onhan Suomi tutkitusti maailman onnellisin maa! Mutta ehkä joskus kannattaisi tutkia myös sitä, miten onnellinen Suomen kansa on muihin kansakuntiin verrattuna ja onko valtiomuodolla - kuningaskunta vs tasavalta - tässä suhteessa merkitystä.

10. Tänään Helsingin Sanomissa oli entisen suurlähetteliäään Benjamin Bassinin nekrologi; Bassin kuoli 27. maaliskuuta 74-vuotiaana Helsingissä. Hän oli sivistynyt henkilö ja juristi, joka toimi Suomen suurlähettiläänä Thaimaassa, Intiassa ja viimeksi Kiinassa 2001-2005. En tuntenut Bassinia, mutta hän jäi mieleeni syskuussa 1962, jolloin astelimme Helsingin yliopistolla peräkkäin kättelemään uusina opiskelijoina rehtori Edwin Linkomiestä; tällainen seremonia oli tuolloin tapana. Bassinin juutalaisen syntyperän huomasi oitis, ja satuin vilkaisemaan edessä olleen Bassinin opintokirjaa, josta miehen nimi näkyi. Minulla oli oikea käsi kantositeessä, sillä olin joutunut edellisenä iltana pieneen käsirysyyn. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä kättelin rehtori Linkomiestä, tätä sotasyyllisenä tuomittua entistä pääministeriä vasemmalla kädellä.

11. Nekrolgin mukaan Benjamin Bassin joutui viettämään viimeiset vuotensa vaikea sairauden takia hoitokodissa, mistä häntä kuljetettiin konsertteihin ja muihin hänelle tärkeisiin harrastuksiin. Ikävä juttu, joka toisaalta sai mietimään, miten hyvin olen itse loppujen lopuksi selviytynyt erilaisista kolhuista ja vastoinkäymisistä. Huomenna matkustan Pohjois-Suomeen, jossa osallistun välimiehenä erään riita-asian käsittelyyn. Tällaiset harrastukset, joihin myös blogin pitäminen kuuluu, saavat mielen pysymään virkeänä.

 

lauantai 28. huhtikuuta 2018

1144. Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan



                                        Enhän minä niin ole sanonut...

1. Kulunut politiikan viikko on ollut täynnä eroamisia ja lolkkauksia. Kirjojakin on julkaistu - Elina Lepomäeltä esimerkiksi - ja ilma on sakeana syytöksistä, vihjailuista ja erilaisista tulkinnoista.

2. Ensin Hjallis Harkimo ilmoitti eroavansa kokooomuksesta ja perustavansa Liike nyt -nimisen liikkeen. Sitten sinisten savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen - persu vielä 10 kuukautta sitten - ilmoitti, että hän loikkaa kokoomuksen, koska hän on sielultaan yrittäjähenkinen. Hjallis moitti kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johtamistyylin, mutta vastavetona Kaj Turunen äityi kehumaan Petteriä rakentavaksi ja asialliseksi johtajaksi

3. Keskiviikkona sitten Paavo Väyrynen marssi esiin ja piti - ties kuinka monennen kerran tänä vuonna - oman infonsa siitä, mitä hän aikoo nyt oikein tehdä. Miljöö oli leppoisa, sillä Paavo istui (keinotekoisen) takkatulen ääressä ja kertoi suunnitelmistaan pitkään ja hartaasti. 

4. Mitä Paavo oli nyt keksinyt?  Aika odotetusti Paavo ilmoitti, että hän eroaa keskustan jäsenyydestä, palaa eduskuntaan jo kesäkuun alkupuolella, perustaa oman eduskuntaryhmän ja aikoo asettua ehdolle ensi vuonna sekä eduskuntavaaleihin että eurovaaleihin Kansalaispuolueen ehdokkaana. Lisäksi Paavo kertoi, että hän luopuu keskustan kunnianpuheenjohtan arvonimestä.Presidentivaaliehdokkuudestaan vuonna 2024 Paavo ei sentään mainnnut mitään.

5. Paavo ei eroa keskustasta henkilökohtaisesti, vaan asia junaillaan niin, että Keminmaan keskustaseura, jonka jäsen Pavo on, lopettaa toimintansa. Tämän manööverin tarkoituksena on luultavasti jättää takaportti siltä varalta, että Paavo myöhemmin saisi päähänsä palata puolueen jäseneksi. Hän voisi silloin sanoa, että "enhän minä ole koskaan eronnut keskustasta" sillä, että Keminmaan paikallisosasto lopetti toimintansa. "Minähän olen ollut koko ajan keskustan jäsen".

6. Mutta nyt Väyrynen vakuutti, että hänen ja keskustan välit ovat lopullisesti katkenneet.  katkenneen nyt lopullisesti. Viikkoa aikaismemin Pavo oli vielä kovasti pyrkimässä keskustan puheenjohtajaksi ja, luovuttuaan tuosta hankkeesta, keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Väyrynen oli keskustellut toista tuntia puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa, minkä jälkeen hän ilmoitti luopuvansa puheenjohtajaehdokkuudesta.

7. Keskustan puoluevaltuusto oli koolla viime viikonvaihteessa Lahdessa eikä Väyrysen halu puolueen sääntöjen muutamisesta siten, että hänet voitaisiin Sotkamon puoluekokouksessa valita puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, saanut lainkaan kannatusta.

8. Väyrysen moitti tällä viikolla Sipilää johtajuuden puutteesta. Väyrysen mukaan Sipilä ei itse asiassa johda puoluetta, vaan hän antaa valitsemansa pienen joukkueen johtaa. Paavo ei täsmentänyt, keitä hän joukkueella tarkoittaa, vaan viittasi vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin, joiden yhteydessä arvioi Sipilällä olevan vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat. Väyrynen kehotti tutkivia journalisteja selvittämään asiaa. Toimittajien tingatessa, esiin nousi viimein yksi nimi eli Olli Rehn

9. Väyrysen mukaan keskusta on luisunut pois alkiolaisuudesta ja ryhtynyt ajamaan markkinaliberalistia oppeja. Hän ennsti, että keskustan kannatus vajoaa  ensin vuoden eduskuntavaaleissa keskisuurten tai pieneten puolueiden tasolle. Kansalaispuolueen Väyrynen aikoo noustaa eduskuntavaaleissa lähes suurtmpien puolueiden tasolle; tavoitteena on 10 prosentin ääniosuus. EU-vaaleissa Väysen tavoitteena on, että KP, siis Kansalaispuolue, saisi kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin.

10. Heti tiedotustilaisuutensa jälkeen Väyrynen sai pakit Kansalaispuolueen Sami Kilpeläiseltä ja Piia Kattelukselta, jotka tyrmäsivät suoralta kädeltä Paavon aikeet jtkaa toimintaansa puolueessa. Katteluksen mukaan "Paavon mieli vaihtuu useammin kuin sukat jalassa". Kilpeläinen ja Kattelus huomauttivat, että Väyrynen on erotettu Kansalaispuolueesta ja että Väyrynen on itse julkisuudessa ilmoittanut erostaan. 

11. Väyrysen kanta kysymyksestä on, ettei hän ole suinkaan eronnut KP:n jäsenyydestä, vaan on sanonut ainoastaan "päättävänsä erota", mutta tätä aiettaan hän ei ole kuitenkaan toteuttanut. Riitapukareiden välejä ja sitä, onko Värynen erotettu puolueesta laillisesti, kiistellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa. Väyrysen asiamiehenä on oikeustieteen tohtori Kari Uoti, joka pari kuukautta sitten teilasi yhdistysoikeuden johtavien asiantuntijoiden eli Lauri Tarastin ja Heikki Halilan keskustalle antaman "maksetun lausunnon" Väyrysen kelpoisuudesta olla keskustan puheenjohtajaehdokkaana Sotkamon puoluekokouksessa.

12. Keskustan kansnedustaja Mikko Kärnä, joka nousi 2015 eduskuntaan EU-parlamenttiin siirtyneen Paavo Väyrysen ensimmäisenä varamiehenä, lähetti heti Paavo pitämän infon jälkeen medialle tiedotteen, jossa hän toivotti Väyryselle "kaikkea hyvää" ja totesi, että Väyrysellä on lainsäädännön nojalla "kaikki oikeus" palata Brysselistä eduskuntaan. 

13. Mutta vajaa vuorokausi myöhemmin Mikko Kärnän mieli muuttui totaalisesti, sillä "yön yli nukuttuaan" - tässähän Paavo on ollut tunnettu edelläkävijä - Kärnä yllättäen ilmoitti medialle lähettämällään uudelle tiedotteella, että hän aikookin "kynsin hampain" taistella paikastaan eduskunnassa. Kärnä mainitsi, että hän on valmis vaikka nostamaan oikeusjutun tuomioistuimessa, jos Väyrynen "noin vain" veisi hänen paikkansa eduskunnasta. 

14. Kovaa peliä Pohjolassa, eli tarkemmin sanottuna Arkadianmäellä, ei voi muuta sanoa! Sitä, saiko Mikko Kärnä mielensä muutokselle tukea keskustan puoluetoimistosta vai kenties edellä mainitulta "Sipilän joukkueelta", on mahdonta sanoa. Kärnä itse ilmoitti keskustelleensa asiasta "useiden lakimiesten" kanssa; lakimiehiäkin on niin kovin monenlaisia.  Asiassa kiistellään valtiopäiväjärjestyksen ao. pykälän tulkinnasta, jota ei tässä yhteydessä lähteä tarkemmin ruotimaan.  Asiaan ovat alustavasti ottaneet kantaa myös eduskunnan pääsihteeri Maija Paavola ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Varmaa on, että kiistakysymyksestä tullaan kuulemaan usein esillä olleita valtiosääntöasiantuntijoita. 

15. Itse en ole kysymystä tarkemmin pohtinut, koska asia on mielestäni muutenkin jokseenkin selvä. Kiista ei ratkea suinkaan pelkästään eduskunnan työjärjetyksen nojalla, vaan ensijaisesti perustuslain ao. säännöksen tulkinnalla. 

16. Perustuslain 28 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Kun säännöksessä ei puhuta mitään siitä, milloin kansanedustaja palaa EU-parlamentista eduskuntaan, on järkevää tulkita lainkohtaa niin, että se koskee myös tilannetta, jossa kansanedustaja haluaa palata eduskuntaan kesken EU-parlamentin toimikauden. Meillä on vuosien varrella nähty erilaisia hyväksyttäjä "loikkia" eduskunnasta Brysseliin ja takaisin, joten olisi varsin kummallista, jos Paavo Väyrysen kohdalla otettaisiin yhtäkkiä käytäntöön aivan uusi tulkinta, joka estää kansanedustajaa palaamasta eduskuntaan.

17. Paavo Väyrynen palaa siis eduskuntaan kesäkuun alkupuolella, jolloin hän ehtinee mukaan sotesta käytäviin ratkaiseviin äänestyksiin. Paavo on jo ehtinyt ilmoittaa äänestävänsä sotea vastaan. Kun sotea vastaan äänestävät myös Elina Lepomäki ja (varsin todennäköisesti) Hjallis Harkimo sekä kenties muutama muukin kansandustaja, ei soten läpimeno ole suinkaan varma asia. Pääministeri Juha Sipilä joutuu anelemaan tukea oppositiosta, lähinnä KD:n ja RKP:n yksittäisiltä kansanedustajilta.

18. Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan on monille mieluinen asia jo siksi, että se tuo eduskuntaan kauan kaivattua lisäväriä, vilkastuttaa keskustelua ja lisää muutenkin suuren yleisön politiikantekoa kohtaan osoittamaa kiinnostusta


tiistai 24. huhtikuuta 2018

1143. Kaj Turunen (sin) loikkasi - hajoaako hallitus?



                                            Kaj Turunen (kokoomus)

1. Sinisen tulevaisuuden kansanedustaja Kaj Turunen loikkaa kokoomukseen. Hän ilmoittaa harkinneensa asiaa jo pitkään. Loikkauksesta Turunen kertoi päättäneensä kaksi viikkoa sitten. Hän oli keskustelut loikasta kokoomuksen varapuheenjohtajan ja "hyvän ystävänsä"  Janne Sankelon kanssa. Vielä viime torstain TV1:n  A-talk -ohjelmassa Turunen edusti pontevasti sinistä tulevaisuutta.

2. Kaj Turunen, Janne Sankelo ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen kertoivat asiasta eduskunnassa juuri äsken päättyneessä tiedotustilaisuudessa. 

3. Tilaisuudessa puhunut Turunen sanoi olleensa itse asiassa aloitteellinen. Ensimmäisen kerran hän sanoi harkinneensa asiaa jo perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen kesällä 2017, mutta lopullisen päätöksen loikasta hän oli tehnyt vasta pari viikkoa sitten.

4. Turunen selitti, että erityisesti yrittäjyyteen ja työelämään liittyviltä näkemyksiltään hän on lähempänä kokoomusta kuin sinisiä. Tämä selituys ei ulkopuolista kyllä yhtään vakuuta. Hän kertoi ihailevansa kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon asiallista johtamistyyliä.

5. Muutama päivä sitten kokoomuksesta pois loikannut Hjallis Harkimo puolestaan sätti kokoomusjohtoa epäasiallisesta johtamistavoista ja siitä, ettei se kuuntele yksittäisiä kansanedustajia, vaan tekee päätöksensä etukäteen varsin pienessä piirissä.

6. Kaj Turunen ilmoitti sinisten ryhmälle loikasta vasta vähän ennen tiedotustilaisuutta. Puheenjohtaja Sampo Terho oli kovin harmistunut ja suorastaan vihainen asiasta. Sinisten ryhmän johtaja Simon Elo - siis tämä "Simon Kiivailija" - ilmoitti puolestaan, että puolueen jatkaminen hallituksessa ja hallituksen sisäinen luottamus ovat Turusen eron takia vaakalaudalla. Sinisten puoluesihteeri Matti Torvinen, joka on myös kansanedustaja, ilmoitti suoraan, että hän tulee esittämään sinisten puoluehallituksen kokouksessa yhtenä vaihtoehtona puolueen lähtemistä hallituksesta. 

7. Selvää on, että Kaj Turusen loikka on perussuomalaisille sangen iloinen asia, suorastaan taivaan lahja. Jussi Halla-aho on jo ehtinyt twiitata, että "rotat loikkivat uppoavasta laivasta, tässä tapauksessa voitaisiin puhua tosin jo sukelusveneestä".  Halla-aho suuntaan potkun myös Sampo Tarholle toteamalla, että "se on taidetta kun Sampo Terho puhuu likaisesta pelistä, salailusta, loikkauksesta, luottamuksesta ja pettämisestä".

8. Oikeassahan Halla-aho on, kun muistaa millaisen ällöttävän likaisen pelin seurauksena perussuomalaisista erilliseksi ryhmäksi viime vuoden kesäkuussa loikanneet viisi ministeriä jatkoivat hallituksessa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Loikkaa ja perustuomalaisten heittämistä ulos hallituksesta valmistelivat ja ajoivat kiivaasti etenkin Petteri Orpo, Juha Sipilä ja Timo Soini. Operaation tarkoituksena oli säilyttää sinisiksi ryhtyneiden ministereiden ja erityisesti ulkoministeri Timo Soinin hillotolpat.

9. Nyt siniset saavat maistaa omaa lääkettään. On ilman muuta selvää, ettei Kaj Turusen loikka sinisistä jää ainoaksi loikaksi, vaan puolueen jäsenyyden jättävät tämän vuoden aikana monet muutkin siniset kansanedustajat. Miksi näin? No, tietenkin siksi, ettei sinisten kansanedustajilla ole, paria kolmea poikkeusta kenties lukuunottamatta,  juuri minkäänlaista toivoa uusia paikkaansa ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Sen vuoksi he yrittävät loikkia kiireen vilkkaa muihin eduskuntaryhmiin.

10. Sinisen tulevaisuuden gallupkannatus on madellut viime kesästä lähtien koko ajan 1,5 - 2 prosentissa. Kaj Turusen loikan johdosta puolueen kannatus tulee entisestään vähenemään. Sinisillä on nyt hätä kädessä, mutta se on aivan oikein puolueen hallituskipeille kansanedustajille.  Puolue pitää vielä tänään hätäkokouksen, joten perästä kuulunee jo pikapuoliin.

11. Hallituskriisi häämöttää, sillä en pidä lainkaan mahdottomana, jos siniset päättävät kohtapuolin lähteä hallituksesta. Miten käy silloin Juha Sipilän hallituksen? Toivottavasti se hajoaa ja maassa järjestetään syksyllä ennenaikaiset eduskuntavaalit. Mitkä puoluet voisivat korvata siniset hallituksessa? KD ja RKP kenties, mutta tämä ei vielä riitä. En usko, että edes näillä kahdella pikkupuolueella on kovin suurta hinkua hallitukseen.

torstai 19. huhtikuuta 2018

1142. SDP ohittanut kokoomuksen

1. SDP on noussut kokoomuksen ohi maan suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä ja eilen julkaisemasta gallupista.

2. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, SDP saisi 21,4 prosentin ääniosuuden. Kokoomus puolestaan saisi äänistä 20,6 prosenttia.

3. SDP oli kärjessä myös Ylen helmikuussa julkaisemassa mielipidemittauksessa, mutta tipahti takaisin kakkossijalle Ylen maaliskuun mittauksessa.
Tuolloin kokoomuksen kannatusprosentti oli 21,5 ja SDP:n 20,2. Iltalehden ja Uuden Suomen yhteisessä kyselyssä maaliskuussa SDP oli kärjessä.

4. HS:n nyt julkaisemassa gallupissa kolmantena on keskusta 15,7 prosentin äänisaalilla ja neljäntenä vihreät, jota äänestäisi 14 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vasemmistoa äänestäisi 8,9 prosenttia, perussuomalaisia 8,1, RKP:ta 4,2, kristillisdemokraatteja 3,5 prosenttia ja sinisiä yhä edelleen vaivaiset 1,6 prosenttia.

5. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on laskenut nyt 37,9 prosenttiin. Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi reilu 2 400 ihmistä 19.3-12.4. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.


6. Mitäpä tuohon sanoisi? Galluptulokset eivät yllätä keskustan, kokoomuksen ja vihreiden laskusuunnan osalta. Vaikka hallitus on numerojen valossa petrannut toimintaansa - mm. paljon puhuttu työllisyysaste alkaa olla kohta 72 prosentissa - johtavien ministereiden eli Juha Sipilän ja Petteri Orpon toiminta ja puheet eivät vakuuta kansalaisia. Sama koskee myös sinistä tulevaisuutta ja sen nokkamiehiä Sampo Terhoa ja Timo Soinia. Terho, Soini ja kolmikon heikoin lenkki eli työministeri Jari Lindström ovat kentällä ketkun miehen maineessa. Kaikki tietävät,  että siniset ministerit ovat hallituksessa ottopojan asemassa. Kansa on kyllästynyt Juha Sipilään, eikä pääministerin asemaa parantanut yhtään esimerkiksi se, että hän suostui Maria Veitolan humpuukiohjelman Yökylässä "tähdeksi". Se oli silkkaa ja härskin populistista suosion tavoittelua.

7. Kohta nähdään, onnistuuko pormestari Jan Vapaavuori kumppaneineen kaatamaan  Sipilän ja Orpon tekemän lehmänkaupan tuloksena syntyneet sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen. Sitä toivovat hartaasti monet suomalaiet. Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner puuhaavat parhaillaan uuden poliiittisen liikkeen perustamista, joka asettaisi omia ehdokkaitaan ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Mikään suuri ihme ei olisi, jos Harkimo ja eräät muut kokoomuksen kansanedustajat liittyisivät Elina Lepomäen hankkeeseen äänestää eduskunnassa sote-uudistusta vastaan. Jos sotelle ja maakuntauudistukselle kävisi köpelösti, hallitus joutuisi eroamaan ja maassa järjestettäisiin syksyllä ennenaikaiset eduskuntavaalit.