sunnuntai 1. tammikuuta 2017

1058. Niinistön uudenvuodenpuhe

                                   Juuso, Sauli mainitsi meijät puhheessaa….

1. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tänään televisiossa perinteisen uudenvuoden puheensa. Mitä siinä sanottiin, rivien sisällä tai ainakin niiden välissä, vai sanottiinko juuri mitään, mitä asioita Niinistö käsitteli ja mitä ei, oliko puhe odotettu ja tavallinen vai jossakin suhteessa kenties epätavallinen ja yllättävä, mitä puheesta kirjoitettiin somessa ja mitä ihmiset puheesta pitivät jne. 

2. Näitä  kysymyksiä nyt pohditaan mediassa ja somessa, eri tutkimuslaitosten ja instituutioiden sivustoilla ja ties missä kaikilla foorumeilla oikein urakalla. Touhu on lähinnä jonninjoutavaa jutustelua, mutta aivan tavanomaista, sillä näin on aina tehty ja tullaan tekemään jatkossakin jokikisen presidentin uudenvuodenpuheen jälkeen. Suomessa ei ole sitten Urho Kekkosen päivien ollut selkokieltä käyttävää tasavallan presidenttiä.

3. Tutkijat ja tutkimuslaitosten johtajat, filosofit ja kylähullut pohdiskelevaat, että Niinistön tämänpäiväinen puhe oli henkisen arvojohtajan puhe, mielenkiintoinen, filosofoiva ja ajan henkeen hyvin sopiva. Jotakin puheesta myös kaivattiin, sillä siinä ei sanottu oikein mistään mitään eksaktia, varmaa tai totta. Niinistöltä odoteltiin mm. kannanottoa ajankohtaisista talousteemoista, Venäjän uhasta tai Itämeren heikentyneestä turvallisuustilanteesta.

4. Presidentti sanoi hieman arvoituksellisesti, että "me kuljemme nyt varjojen maassa, tässä maailmassa. Pahaa on aina ollut, nyt se on entistä näkyvimmin läsnä. Jokainen päivä tuo sanomaa julmuudesta ja kuolemasta, milloin Alepposta, milloin Berliinistä, mistä seuraavaksi". Presidentti antoi ymmärtää, että joistakin perusoikeuksista tulisi olla valmis kollektiivisen turvallisuuden vuoksi tinkimään. Mistä perusoikeuksista ja mikä turvallisuuden? Presidentin on arveltu tarkoittaneen valmisteilla olevaa tiedustelulainsäädäntöä.  Presidentti näyttää olevan huolissaan siitä, että Venäjä ja Turkki sopivat EU:n ohi keskenään Syyrian rauhasta tai että Trump ja Putin keskustelevat ja kenties myös sopivat keskenään Euroopan asioista.

5. Puheensa alussa Niinistö otti kantaa Suomen 100-vuotiseen itsenäisyyteen.
Tämä osio, jossa tuotiin esiin kansalaisuusaate, muistutti jo hieman hyvää presidentillistä puhetta.

6. Puheensa loppupuolella presidentti siteerasi kirjailija Juha Hurmetta, joka sanoi joulun aikaan televisiossa jotain niin ylevää kuin että "ihmiset, eläimet ja kasvit ovat samasta juuresta ja samaa ainetta". 

7. Tässä kohtaa Niinistö nosti esiin myös tuttavuutensa Sulo Karjalaiseen, joka hoitelee mm. kaverinaan olevaa Juuso-karhua Kuusamon suurpetokeskuksessa. Karhu-Sulo oli 6. joulukuuta Linnan juhlissa presidenttiparin vieraana. 

8. Kuten paria blogijuttua sitten totesin, ihminen ja hänen eläinkaverinsa alkavat vanhetesssaan muistuttaa yhä enemmän toisiaan, Juuso Suloa, tai päinvastoin, samoin kuin Lennu Saulia. 

9. Niinistö: Tutustuimme viime vuonna myös Sulo Karjalaiseen, jolla on karhu kaverina. Että noin katsoo eläin ihmistä, ihminen eläintä, silmästä silmään. Ymmärtävät jotain, paljonkin, toinen toisistaan? Ihmisyyttä vai eläimyyttä, luontokappaleita kumpikin. Entä ihminen ihmisestä, silmästä silmään. Se auttaa näkemään, vaikka toisen avuntarpeen. Auttaa ymmärtämään, että toisellakin on tavoitteita tai vaatimuksia. Taikka opettaa tunnistamaan vaaran ja hallitsemaan pelon.

10. Silmästä silmään, sanoi presidentti. Tuttua puhetta, sillä sanoihan jo Jeesus aikoinaan, että Ecce homo, katso ihmistä (tai katso, ihminen). Tuttu ja turvallinen puhe, jossa viitataan karhuihin ja eläimiin yleensä,  uppoaa kansaan sitä paremmin, mitä lähempänä vaaleja ollaan. Meininki maailmalla tuntuu vain olevan pikemminkin Hammurabin lain kaltainen, eli ei suinkaan silmästä silmään, vaan silmä silmästä ja hammas hampaasta.

11. Sulon ja kumppaneiden on hyvä köllötellä kesyjen karhujen vieressä, jos vain syötävää piisaa. Muistakaamme kuitenkin, että suomalaiset joutuvat elämään, täällä varjojen mailla, karhun naapurissa. Suomen naapurina on Venäjän karhu, jota ei kesytetä ja jonka ärhentelyä ja uhittelua meidän on syytä alati varoa. Sieltä ne Suomen turvallisusriskit ovat peräisin, itärajan takaa.

12. Toivotan kaikille Onnellista sekä ihmis- ja eläinystävällistä Uutta Vuotta 2017! Lopuksi laulamme virrestä 170 Jumala ompi linnamme, säkeistöt 1 ja 3.

tiistai 27. joulukuuta 2016

1057. Juha Sipilän kansansuosio romahti

                                                  Mitenkä tässä nyt näin kävi

1. Vain noin neljännes suomalaisista, tarkkaan ottaen 27 prosenttia, on tyytyväisiä Juha Sipilän toimintaan pääministerinä. Tämä ilmnee Helsingin Sanomien teettämänsä ja tänään julkaisemasta mielipidekyselystä.  Vielä kesällä ko. luku oli 39 prosenttia.
2. Suorastaan romahdusmainen lasku puolen vuoden aikana, perin yllättävää. Sitä vastoin 45 prosenttia suomalaisista arvioi kyselyssä, että Juha Sipilä on onnistunut pääministerinä melko tai erittäin huonosti. 
3. Muiden hallituspuolueiden johtajista perussuomalaisten Timo Soiniin tyytyväisiä oli 27 prosenttia, siis sama määrä kuin Sipiläänkin. Selväksi ykköseksi kyselyssä tuli kokoomuksen puheenjohtajha ja valtiiovarainministeri Petteri Orpoon, johon tyytyväisiä oli 36 prosenttia vastaajista.
4. Tutkimus tehtiin 5.–15. joulukuuta ja siihen haastateltiin puhelimitse 1 000 yli 15-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
5. Kansa on alkanut siis saada pikku hiljaa tarpeekseen Juha Sipilän trumpmaisista otteista. Suomalaiset eivät pidä siitä, että pääministeri äyskii, tiuskii, on ylimielinen, ja hermoherkkä, menettää malttinsa kokonaan, jos häntä vähänkin arvostellaan, painostaa Yleä ja sen toiomittajia jne. Nämä Sipilälle politiikanteolle tyypilliset piirteet ovat tulleet ihmisten mielestä esiin jo liian monta kertaa.
6. En tiedä, mutta minusta alkaa näyttää aika vahvasti siltä, että Juha Sipilä saa pääministerin hommasta tarpeekseen kuluvan nelivuotisen vaalikauden aikana. Veikkaan, että hän luopuu keskustan puheenjohtajuudesta ja politiikan teosta kokonaan ja palaa bisneselämän pariin.
7. Selvää on, että myös Timo Soinin peli alkaa olla pelattu. Tämä tiedettiin jo heti hallituskauden alussa, jolloin Timo Soini valkkasi istelleen helppohoitoisen ulkoministerin salkun ja jätti raskaan valtiovarainministerin salkun kokoomukselle ja Alex Stubbille.

8. Seuravan hallitukseen tulee kolme suurta, jotka ovat ensi vaaleissa kokoomus, keskusta ja SDP. Demareiden Antti Rinteessä ei ole päministeriaineista, ei sitten millään. Tämä on ollut kaikille muille selvää alusta lähtien, ei kuitenkaan demareille. Olisi hyvä, jos Timo Harakka peittoaisi puheenjohtajan vaalissa Rinteen, mutta näin tuskin tulee tapahtumaan. Kisa pääministeripaikasta käydään vaaleissa siis Petteri Orpon ja keskustan uuden puheenjohtajan eli esimerkiksi Matti Vanhasen välillä.

9. Hesarin kyselyn mukaan ihmiset ovat oppositiopuolueista eniten tyytyväisiä vihreisiin, toiseksi SDP:hen. Vihreät kinaavat uudesta puheenjohtajastaan. Ei hyvältä näytä, sillä ketään varteenotettavaa vihreää ehdokasta ei ole Ville Niinistön jälkeen näköpiirissä.

perjantai 23. joulukuuta 2016

1056. Puolivallattomat

                                                   Mitäs me virnuilijat...

1. Sanotaan, että koirat muistuttavat omistajiaan. Eivät vain luonteen ja tapojen, vaan toisinaan myös ulkonäön suhteen. Vanhetessaan koira ja sen omistaja alkavat muistuttaa yhä enemmän toisiaan.

2. Asiaa on tietenkin myös tutkittu. Kun San Diegossa Yhdysvalloissa näytettiin 2004 erikseen koirien ja niiden omistajien kuvia koehenkilöille, nämä osasivat varsin suurella tarkkuudella yhdistää koirat oikeiden omistajien kanssa. Samanlaiseen tulokseen päädyttiin 2009 englantilaisessa tutkimuksessa; koehenkilöistä yli puolet onnistui löytämään valokuvista koirille oikeat omistajat. 

3. Alkaako koira muistuttaa omistajaansa  - tai kenties päin vastoin - vai valitseeko omistaja tietoisesti itsensä näköisen tai luonteeltaan samanlaisen koiran? Vaikea sanoa.

4. Koiria annetaan myös lahjaksi. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen sai 1960-luvun lopulla neuvostoliittolaisilta johtajilta lahjaksi kaksi venäjänvinttikoiraa, Leon ja Ludmilan. Ludmilaa UKK ja hänen perhepiirinsä kutsui Millaksi. Venäjänvinttikoira (borzoi) eroaa selkeästi muista vinttikoirasta. Se on, niin ainakin sanotaan, olemukseltaan jalo ja hieman etäinen, sopusuhtainen ja ylväästi liikkuva suuri koira. Luonteeltaan se on rauhallinen ja miellyttävä, oman arvonsa tunteva todellinen aristokraatti. Kotioloissaan borzoi voi olla riehakkaan iloinen ja seurallinen, mutta toisinaan se haluaa olla yksin kaikessa rauhassa. Vinttikoira nauttii juoksemisesta ja siltä onnistuvat pitkät kävelyretket ja metsäpatikoinnit. Venäjänvinttikoira muistuttaa siten aika paljon UKK:ta, eikö vain?

5. Presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion koira on bostoninterrieri Lennu, jonka he hankkivat vuonna 2011 presidentinvaalikampanjan aloittamisen yhteydessä. Tätä melko pienikokoista terrieriä luonnehditaan vilkkaaksi, ystävälliseksi ja älykkääksi. Se sopii hyvin seurakoiraksi, mutta siltä löytyy tarvittaessa myös päättäväisyyttä ja jopa itsepäisyyttä. Terrieri tarvitsee toimintaa ja virikkeitä ja siksi se on aina valmis leikkiin ja harmittomaan pahantekoon.

6. Sauli Niinistö luonnehti itseään 15-20 vuotta sitten "puolivallattomaksi leskimieheksi". Samanlaista puolivallattomuutta ilmenee myös Lennussa Tämän olemme voineet panna merkille joka kerta ennen joulua, kun presidenttiparille luovutetaan Mäntynimessä kinkkua, kuusta, haukea, karjalanpiirakoita ja ties mitä herkkuja. Kuoro esittää joululauluja ja Lennu pöyrii ja hyörii innokkaasti vieraiden ympärillä ja nuuskii kinkkua ja karjalanpiirakoita niin innokkasti, että Saulin on aina lopulta otettava se syliinsä rauhoittumaan. Lennu hurmaa ihmisten mielet, "huumaapi päät" ja sanalla sanoen varastaa aina koko show´n. Tämä kaikki on täysin laskelmoitua, sillä ilman Lennua Mäntyniemen joulunalustilaisuudet ja monet muutkin Niinistön ja Haukion happeningit eivät olisi paljon mitään, vaan jättäisivät hieman valjun kuvan Mäntyniemestä ja sen isäntäparista. 

7. Lennu alkaa muistuttaa vuosi vuodelta yhä enemmän Saulia. Kummankin naamalle leviää helposti samanlainen puolivallaton virnistys, jolla he ottavat yleisönsä. Bostoninterrierin valinta presidenttiparin koiraksi ei ollut mikään sattuma, vaan tarkkaan harkittu juttu, jonka tarkoituksena olisi lisätä Niinistön miellyttävyyttä ja kansansuosiota. Lennu ja sen isäntä ovat molemmat puolivallattomia "otuksia" - Sauli myös sikäli että presidentin valtaoikeksia on UKK:n ajoista tuntuvasti kavennettu - joiden suosio perustuu paljolti vikkelään käytökseen, puuhakkuuteen, virnistyksen jne. Kumpikin osaa ottaa  yleisönsä. 

8. Lennua ei olisi voinut mitenkään kuvitella UKK:n koiraksi eikä venäjänvinttikoiraa puolestaan Niinistön koiraksi. UKK:n kaudella presidentillä oli paljon valtaa, joten aristokraattinen Milla sopi hyvin hänen koirakseen. Nykyisin tasavallan presidentillä on paljon vähemmän valtaoikeuksia, ja presidentistä on tullut, jo Martti Ahtisaaren ja varsinkin Tarja Halosen kausista lähtien, suurelta osin eräänlainen kansanviihdyttäjä, Suomen kuninkaallinen, jos niin voisi sanoa. Presidentin tehtävänä on monien ulkomaan matkojen ohella ihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan seurustelu. Tässä mielessä seurakoira Lennun valinta presidenttiparin koiraksi on täysosuma.

9. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017!








sunnuntai 18. joulukuuta 2016

1055. Oikeuskansleri Jonkka: Hallitus jyrännyt näkemykseni perustuslaista

1. Ei viikkoa ilman kriisiä ja painostusväitteitä! 

2. Suomessa on pari viikkoa puhuttu siitä, miten suunnattomasti pääministeri Juha Sipilä närkästyi Ylen uutisjutusta, joka koski pääministerin mahdollista esteellisyyttä Terrafamen asiassa. Pääministeri vihastui ja menetti kokonaan malttinsa, lähetti jutun kirjoittaneelle toimittajalle ja Ylen vastaavalle päätoimittajalle parikymmentä sähköpostiviestiä ja sanoi arvostuksensa Yleen olevan nolla. Vaikka pääministeri on muuta yrittänyt väittää, tapauksessa oli kyse median toimintavapauden rajoittamisesta ja painostuksesta, jolla Ylen ao. toimitus saatiin luopumaan tapauksen jatkokäsittelystä ja jolla pyrittiin rajoittamaan hallitusta kritisoivien uutisjuttujen julkaisemista. Kärhämän seurauksena ko. toimittaja ja tämän esimies irtisanoutuivat Ylen palveluksesta. Pääministerin asian puuttuminen on noteerattu myös Suomen ulkopuolella.

3. Nyt meillä on uusi kriisi, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka kertoi Helsingin Sanomille, että Juha Sipilän hallitus on vastoin hänen kantaansa antanut eduskunnalle useita lakiesityksiä, joissa on ollut suuria perustuslaillisia ongelmia. Perustuslain mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston eli hallituksen toimien lainmukaisuutta sekä yleensä perusoikeuksien ihmisoikeuksien toteutumista.

4. Jaakko Jonkka (63), joka on toiminut oikeukanslerina vuodsta 2007, sanoo, ettei oikeuskanslerilla ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta estää yhdenkään hallituksen esityksen lähettämistä eduskuntaan. Hän voi esittää ainoastaan näkemyksensä siitä, miten esitystä pitäisi muuttaa tai korjata, jotta se ei olisi ristiriidassa perustuslain kanssa.  Jonkka valittelee haastattelussaan, ettei hallitus ole aina ottanut hänen näkemyksiään huomioon, vaikka hän on tehnyt kaikkensa sen eteen, että hallituksen esityksiä korjattaisiin ennen kun ne tuodaan valtioneuvoston yleisistuntoon. Oikeusanslerin näkemykset on voitu tylysti sivuuttaa, sanoo Jonkka.

Jonkan haastattelu HS:ssa

5. Jonkka mainitsee lehtijutussa kolme esimerkkiä, joita jutun kirjoittanut toimittaja kutsuu  "räikeiksi kompasteluiksi": 1) syytesuoja veronkiertäjille, 2) sakkorangaistusten säätäminen ankarammaksi vain siksi, että valtio saisi lisää tuloja, ja 3) normaalia pienemmän työttömyyskorvauksen maksaminen työttömille turvapaikanhakijoille. Mm. näissä tapauksissa hallitus on joutunut peruuttamaan esityksensä joko jo ennen eduskuntakäsittelyä tai eduskunnan perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon johdosta.

6. Oikeuskansleri pitää suurimpana syynä hallituksen esitysten oikeudellisiin ongelmiin ministriöiden lainvalmistelun heikkoa tasoa. Ministeriöiden resurssit ovat määrärahojen supistusten takia niukat, mutta asiaan vaikuttaa myös lakiesitysten valmistelussa esiintyvä kova kiire ja poliittinen paine. Jonkka sanoo olevan täysin kestämättömänä, jos kiireellä ja poliitisella paineella edes yritetään perustella hyvän lainvalmistelun periaatteiden syrjäyttämistä.

7. Olisiko oikeuskanslerin pitänyt tulla asian takia julkisuuteen jo aiemmin eikä vasta nyt? Olisiko hänen tullut kertoa kantansa epäkohtiin ministereille ja hallitukselle tiukemmin, lyödä nyrkkiä pöytään ja jyrähtää, että tämä tällainen peli ei kerta kaikkiaan enää vetele? Jaakko Jonkka on pätevä juristi, mutta joskus hän on tuntuu liian varovaiselta ja joviaalilta herrasmieheltä. Jonkan edeltäjistä Kai Korte oli jämäkkä tyyppi, joka ei pelännyt oikeuskanslerin tehtävää hoitaessaan hakaukseen joutumista edes presidentti Mauno Koiviston kanssa. 

8. Edellä kappaleessa 5 mainitussa  työttömyyskorvausasiassa Jaakko Jonkka kertoo määrännensä yhden esittelijänsä olemaan yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön  "hyvissä ajoin", jotta asiaan liityvät perus- ja ihmisoikeuskyysmykset olisi voitu käydä ministeriössä lävitse. Ministeriö ei kuitenkaan korviaan lotkauttanut esittelijän mielipiteille, vaan asia etenin hallituksen yleisistuntoon. Miksi Jaakko Jonkka ei ottanut itse yhteyttä ministeriöön ja asianomaiseen ministeriin, vaan pani esittelijänsä asialle? Jos näin olisi tapahtunut, asia tuskin olisi edennyt yleisistuntoon asti.

9. Oikeusoppineet eli tässä tapauksessa tunnetut valtiosääntöjuristimme ovat olleet oikeuskanslerin ulostulon johdosta ihmeissään ja jopa tyrmistyneitä. Minusta he ovat kyllä toki jo aiemmin tienneet, mistä kenkä puristaa, sillä esimerkiksi lainvalmistelun heikosta tasosta on puhuttu jo vuosia ja jopa vuosikymmeniä. 

10. Mitään kunnon korjausliikettä ei ole paljosta puheesta huolimatta kuitenkaan tapahtunut, vaan asiat ovat edenneet nyt siihen pisteeseen, että hallitus on viitannut oikeuskanslerin näkemyksille kintaalla yrittäessään runnata lävitse lakiesityksiä, joista monet lakimiehet ovat nähneet, että ne tulevat kaatumaan viimeistään eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. 

11. Juha Sipilän hallitus on joutunut puolentoista vuoden aikana luopumaan jo kymmenkunnasta merkittävästä lakiesityksestään. Syynä on ollut todella jumalaton hoppu ja paine saada hyväksytyiksi lakiesityksiä, jotta "kansa" eli äänestäjät näkisivät, mitten kovasti ja oikein hampaat irvessä entinen bisnesmies Juha Sipilä ja hänen hallituksensa yrittävät saada asioita (muka) reilaan. 

12. Juha Sipilä uhosi ja paasasi hallituksen aloittaessa kovasti tulos tai ulos -periaatetta ja nyt Sipilä yrittää väen väkisin ja monista topppuutteluista huolimatta vakuutella, että IHME on tapahtumassa, ei vain "Kankkulan Kaivoksella" Talvivaarassa vaan koko Suomen maassa. Sipilä ähisee ja puhisee, taivuttelee ja painostaa, uhriutuu ja uhittelee tyyliin "minä kävelen huomenna presidentin pauheille, jollette vielä tänään hyväksy esitystäni"!

13. Ensin Sipilä ryhtyi nakertamaan perustuslaissa turvattua median ja toimittajien sananvapautta. Heti tämän jälkeen oikeuskansleri on paljastunut, miten pääministeri ja hallituksen muutkin ministerit ovat viitanneet kintaalla myös lakiesitysten perustuslainmukaisuudelle ja sitä kautta koko oikeusvaltioperiaateelle. On selvää, että tällainen touhu herättä laajaa huomiota myös kansainvälisissä medioissa. Kansainvälinen toimittajajärjestö Toimittajat ilman rajoja otti muutama päivä sitten voimakkaasti kantaa Suomessa vellovaan Yleisradion kriisiin, joka uhkaa Suomen asemaa sananvapauden kärkimaana.Järjestö pitää ilmeisenä, että Suomen pääministeri on pyrkinyt vaikuttamaan Terrafamen uutisoinnin yhteydessä vapaan median toimintaan. 

14. Sipilä on puolustautunut samalla tavalla kuin poliitikot yleensä tällaisten epäilyjen ja syytösten edessä menettelevät. Hän vähättelee syntynyttä ongelmaa ja oikeuskanslerin lausumia ja tokaisee, että lainvalmistelun ongelma on jo "pidempiaikainen" asia. Pääministeri näyttää toisin sanoen olevan sitä mieltä, että kyllä "mekin" saamme viitata perustuslain vaatimuksille sopivissa kohdin kintaalla, koska se ei ole Suomessa mitenkään epätavallista, vaan suorastaan eräänlainen maan tapa. Siis: me saadaan rikkoa perustuslakia, koska samaa ovat tehneet myös aiemmat hallitukset!

15. Jaakko Jonkan olisi pitänyt pysyä HS:lle antamissaan lausumissa eikä ryhtyä vetämään niitä heti takaisin, kuten näyttää valitettavasti  tapahtuvan. Tänään iltapäivällä Jonkka on nimittäin jo Yle Uutisille kovasti toppuutellut tyrmistystä, jonka hänen haastattelunsa oli ehtinyt aiheuttaa. 

16. Pääministeri Sipilä puolestaan sanoo, että hallitus ottaa hyvin vakavasti Jonkan väiteet ja puhuu niitä näitä joutavia lainvalmistelun tasosta ja ties mistä. Myös tämä on tyypillistä poliitikon puhetta, jolla pääministeri, jolla on hallituksessa päävastuu oikeuskanslerin esille ottamasta asiasta eli perustuslain sivuuttamisesta, yrittää kääntää keskustelua sivuraiteille. 

17. Ulkoministeri Timo Soini säestää parhaansa mukaan pääministriä ja nostaa esille ikuisuusasian eli perustuslakituomioistuimen perustamisen. Soini kyllä hyvin tietää, että perustuslakituomioistuimesta paasaaminen on turhaa puhetta, joka on myös tässä tilanteessa vain keino, jolla keskustelu saataisiin siirrettyä sivuraiteille ja epäolennaisten kysymysten piiriin.