torstai 6. elokuuta 2009

132. Lautamies ja sananvapaus

Kanta-Tampellan alueella Kelloportinkadulla Tammerkosken itärannalla entisessä tehdaskiinteistössä sijaitseva Tampereen käräjäoikeus on maan toiseksi suurin käräjäoikeus. Ensi vuoden alussa käräjäoikeuden nimi muuttuu Pirkanmaan käräjäoikeudeksi ja sen tuomiopiirin alue laajenee entisestään käsittäen 28 kuntaa. Tampereen käräjäoikeuden alueen väkiluku nousee lähes 480 000:een. 

1. Tämän kesän erikoisiin tapauksiin kuuluu minun näkövinkkelistäni ylöjärveläisen lautamiehen mielipidekirjoituksesta poikinut oikeusjuttu Tampereen käräjäoikeudessa. Lautamies - käytän hänestä seuraavassa lyhennettä Heikki S. tai pelkästään HS - kirjoitti Tampereella ilmestyvään Aamulehteen omalla nimellään ja lautamiestittelillään varustetun kirjoituksen, jonka lehti julkaisi 18.5. mielipidesivullaan räväkänpuoleisella otsikolla "Roti ja linja rangaistuksiin, Tuija Brax." Tiedän omasta kokemuksesta, että Aamulehden toimituksella on tapana laatia mielipidekirjoitusten otsikot, vaikka itse kirjoituksen sisältöön ei puututakaan. 

2. Kirjoitus käsitteli tuomioistuinten rikosjutuissa antamia tuomitsemia rangaistuksia, joka on hyvin yleinen teema eri lehtien mielipidesivuilla. Heikki S. puuttui kirjoituksessaan myös rangaistuskäytännön epäyhtenäisyyteen. Hän pohti lisäksi joidenkin asianajajien erikoistumista rikosjuttuihin ja sitä, että käytännössä tietynlaisia rikosjuttuja hoitavat usein samat asianajajat. HS kritisoi myös sitä, että esimerkiksi selvissä rattijuopumusjutuissa syytetyille voidaan määrätä avustaja, jolle maksetaan palkkio valtion varoista. Kyseiset teemat ovat sangen tuttuja ja niitä käsitellään lehtien yleisönosastoissa maallikkokirjoittajien kirjoituksissa usein varsin kriittisellä otteella. 

3. Heikki S:n kirjoituksessa ei mainittu Tampereen käräjäoikeuden tai minkään muunkaan käräjäoikeuden tai tuomioistuimen nimeä, ei liioin kenenkään asianajajan nimeä. Kirjoituksessa ei myöskään viitattu yhteenkään  konkreettiseen oikeusjuttuun. Kirjoituksessa on siten kysymys tavanmukaisesta yleisluontoisesta oikeuspoliittisesta keskustelusta, jota julkisuudessa käyvät asiantuntijat ja toisaalta maallikot. Heikki S:n mielipide on tyypillinen maallikon mielipide, jollaisia näkee tai kuulee lähes aina, kun puhe kääntyy käräjäoikeuksien toimintaan ja rangaistuskäytäntöihin.

4. Oikeusministeri Tuija Brax vastasi HS:n kirjoitukseen Aamulehdessä kaksi päivää myöhemmin eli 20.5. julkaistussa kirjoituksessaan otsikolla "Epäkohtiin puututtava lainsäädännöllä." Braxin kirjoitus, joka varmaankin oli oikeusministerin poliittisen sihteerin tai jonkun toisen ministeriön virkamiehen luonnostelema, oli aika seikkaperäinen ja siinä pohdittiin juuri rangaistuskäytäntöjä ja tiettyjen rikosten kohdalla eri käräjäoikeuksissa havaittua epäyhtenäisyyttä eli juuri niitä samoja kysymyksiä, joihin lautamies-Heikki oli omassa kirjoituksessaan puuttunut. Heikin kirjoituksen hieman rempseää tyyliä tai räväköitä mielipiteitä Brax ei omassa kirjoituksessaan kritisoinut, vaikka Heikki oli arvostellut, paitsi asianajajien, myös oikeusministerin ja hänen johtamansa ministeriön toimia.

5. Asianajajakunnan vastinetta ei sitä vastoin Aamulehteen lähetetty tai ehditty lähettää. Tampereen käräjäoikeuden laamanni Pekka Lankinen nimittäin reagoi yllättäen Heikki S:n kirjoitukseen 20.5. eli samana päivänä, jolloin lehdessä oli julkaistu oikeusministeri Braxin edellä mainittu vastine. Laamanni Lankinen toimitti käräjäoikeuden kansliaan kirjallisen ilmoituksen, joka oli varustettu pahaenteiseltä vaikuttavalla otsikolla "Kysymys lautamies Heikki S:n sopivuudesta lautamiehen tehtävään." Laamannin ilmoitus, pitäisi kai oikeastaan puhua ilmiannosta, kuului näin:

- Aamulehdessä 18.5. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Tampereen käräjäoikeuden lautamies Heikki S. muun ohella lausuu käsityksiään asianajajista ja asianajajien työstä tuomioistuimessa. Pyydän käräjäoikeutta tutkimaan käräjäoikeuslain 6 §:n 3 momentin mukaisessa menettelyssä, onko Heikki S. kirjoituksensa asianajajia koskevassa osuudessa esittämillään kannanotoilla tullut sopimattomaksi toimimaan lautamiehen tehtävissä.

6. Käräjäoikeuslain  6 §:n 1 momentin mukaan lautamieheksi valittavalta henkilöltä edellytetään, että häntä on "pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä." Jos lautamieheksi valittu menettää kelpoisuutensa tai "muuten tulee sopimattomaksi lautamiehen tehtävään," käräjäoikeuden on sanotun pykälän 3 momentin mukaan vapautettava hänet tehtävästään. Tällainen asia on käsiteltävä niin sanotussa lautamieskokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja ja kolme lautamiestä. Sanotussa kokoonpanossa käräjäoikeus käsittelee ja ratkaisee muun muassa henkirikosasiat, raiskaussyytteet ja kaikki muutkin vakavammat rikosasiat.

7. Laamannin ilmoituksessa oli siis kyse sangen vakavasta asiasta eli suoraan sanoen uhkaavista potkuista käräjäoikeuden tuomarin tehtävistä. Heikki S., jota en tuntenut, otti yhteyttä minuun, koska hän arveli, etteivät tamperelaiset advokaatit ryhtyisi häntä asiassa avustamaan. Käräjäoikeus oli varannut Heikille tilaisuuden kirjallisen vastineen antamiseen. Heikki kertoi vastinekehotuksen saatuaan olleensa vähällä pudota tuolilta, sillä niin yllättänyt hän oli ollut laamannin ilmiannosta. Heikin kertoman mukaan laamanni ei ollut ottanut häneen Aamulehden kirjoituksen vuoksi yhteyttä, mutta sen sijaan laamanni oli Heikin saamien tietojen mukaan ollut asian tiimoilta yhteydessä Tampereen asianajajayhdistyksen hallituksen puheenjohtajan samoin kuin Tampereen lautamiesyhdistyksen puheenjohtajan kanssa. - Minusta nämä yhteydenotot tavallaan lautamiehen vastapuoleen ja käräjäoikeuden maallikkojäsenten edustajaan tuntuvat keskeneräisessä oikeusjutussa varsin yllättäviltä.

8. Laamannin kyseinen ilmoitus oli yksilöimätön, sillä siinä ei kerrottu tarkemmin, mistä oikeastaan oli kyse. Ilmoitusta voitaisiin tulkita jopa niin, että laamannin mielestä käräjäoikeuden lautamiehen on ylipäätään kiellettyä osallistua  julkisuudessa oikeuspoliittiseen keskusteluun. Jos taas kyse oli siitä, että Heikin kirjoitus oli jotenkin sopimaton, ei laamanni ollut ilmiannossaan maininnut, miltä osin ja millä perustella hän arveli kirjoitusta sopimattomaksi. Vaikka nyt ei ollutkaan kyse rikosjutusta - tosin seuraamus oli Heikin tapauksessa sama mikä virkarikokseen syyllistyneelle lautamiehellekin voi koitua eli lautamiehen tehtävästä vapauttaminen - oli tilanne varsin outo ja verrattavissa siihen, että rikosjutun syytetylle ilmoitettaisiin oikeudessa lakonisesti vain, että hänen "epäillään syyllistyneen rikokseen 18.5." Tällaista syytettä vastaan ei olisi mahdollisuutta puolustautua ja antaa vastinetta, koska ei tiedettäisi, mikä on se teko, josta syytettyä itse asiassa on tarkoitus syyttää. Tämä olisi räikeässä ristiriidassa ihmisoikeussopimuksessa ja perustuslaissa turvattujen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien periaatteiden kanssa.

9. Pyysin laamannia yksilöimään ilmoituksensa tarkemmin, mutta sain vastauksen, jonka mukaan ilmoitus, jossa vain viitattiin Haikin Aamulehden kirjoitukseen "asianajajia koskevalta osalta," olisi riittävästi yksilöity. Sen verran laamanni kutenkin suostui raottamaan salaperäisyyden verhoa, että hän mainitsi haluavansa käräjäoikeuden selvittävän, osoittako Heikin kirjoitus "sellaista asenteellisuutta, jonka johdosta luottamus hänen ja koko käräjäoikeuden toiminnan uskottavuuteen on horjunut." Tämäkään ilmoitus ei ollut tyydyttävä, koska siitäkään ei ilmennyt, miltä osin Heikin kirjoitusta - kirjoituksessa käsiteltiin asianajajien toimintaa  kymmenen kappaleen verran - olisi sopimaton ja minkä vuoksi ja miksi kirjoitus voisi horjuttaa luottamusta koko käräjäoikeuden toiminnan uskottavuuteen. 

10. Korostin lautamiehen puolesta käräjäoikeudelle osoittamassani vastineessa lisäksi sitä, että kirjoituksessa oli kyse normaalista oikeuspoliittisesta keskustelusta ja sananvapauden käytöstä, johon kuuluu myös oikeus kritisoida muun ohessa viranomaisten ja tuomioistuinten sekä asianajajakunnan toimintaa. Ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö tällainen sananvapaus kuuluisi myös tuomioistuimen maallikkojäsenille. Olisi outoa, jos tuomioistuin tai sen päällikkötuomari ryhtyisi tukkimaan lautamiesten suita ja rajoittamaan lautamiesten sananvapautta oman tuomioistuimensa uskottavuuden nimissä. Minusta päin vastoin tällainen sanavapauden rajoittamishalu olisi omiaan saattamaan tuomioistuimen uskottavuuden outoon valoon.

11. Laissa mainittu termi "sopiva/sopimaton" on varsin väljä käsite, jota ei ole laissa tai sen esitöissä tarkemmin määritelty. Sopivuus liittyy lähinnä lautamiehen nuhteettomuuteen, lautamieheltä edellytetään kunniallista elämäntapaa. Lautamies ei voi esimerkiksi esiintyä yleisellä paikalla kovin usein juopuneena, käyttäytyä häiritsevästi tai epäkunnioittavasti eikä tietenkään syyllistyä rikokseen, kuten esimerkiksi rattijuopumukseen. Lautamiehen tehtävää oikeudessa hoitaessaan henkilön tulee noudattaa laillisuuden ohella asianmukaista käytöstä jne. Tärkeänä pidetään varsinkin sitä, että lautamies ei paljasta kenelllekään oikeuden jäsenten käymien päätösneuvottelujen sisältöä.

12. Lautamies HS ei ollut minusta syyllistynyt edellä kuvattuun sopimattomaan käyttäytymiseen. Hän ei ollut kirjoituksessaan paljastanut käräjäoikeuden salaisia neuvotteluja eikä loukannut kenenkään tuomarin, asianajajien tai muunkaan henkilön kunniaa. Hän ei ollut edes maininnut ketään tuomaria tai asianajajaa taikka edes Tampereen käräjäoikeutta nimeltä. Heikki S. ei ollut rikkonut vannomaansa tuomarinvalaa tai loukannut asianajajakunnan kunniaa. Heikki S:n kirjoitus liikkui yleisellä tasolla ja siinä oli kyse normaalista oikeuspoliittisesta debatista, johon jopa oikeusministeri oli vastannut. Kirjoitus ei ollut sopimaton - muutoinhan laatulehtenä tunnettu Aamulehti ei olisi tietenkään kirjoitusta edes julkaissut (!) - ja vaikka kirjoituksen sävy oli kärkevä, sitä ei ollut laadittu loukkaamistarkoituksessa. 

13. Korostin tietenkin sitä, että sananvapauteen kuuluu oikeus arvostella yleisellä tasolla tuomioistuinten toimintaa ja myös lautamiehen perusoikeuksiin kuuluu sanan- ja mielipiteenvapaus. Heikki S. oli kirjoituksellaan halunnut herättää keskustelua lainsäädännöstä ja rikoslainkäytöstä. Vaikka kirjoitus oli kärkevä, ei lautamiestä voitu minusta väittää yhden kirjoituksen takia "asenteelliseksi"tai muullakaan perusteella lautamiehen tehtävään sopimattomaksi.

14. Minusta olisi ollut kohtuullista odottaa, että tamperelaiset asianajajat olisivat omalta osaltaan vastanneet lautamies HS:n kirjoitukseen, jos se heidän mielestään kaipasi oikaisua. Asianajajat eivät kuitenkaan käyttäneet vastineoikeuttaan hyväkseen, vaan käräjäoikeuden laamanni riensi  ilmiannollaan tavallaan "hätiin" heidän puolestaan. Hämärän peittoon jää, puuttuiko laamanni kirjoitukseen omasta aloitteestaan vai kenties joidenkin käräjäoikeuden tuomareiden, asianajajakunnan tai mahdollisesti jonkun oikeusministeriön virkamiehen kehotuksesta.

15. Minusta asia olisi voitu hoitaa paljon tyylikkäämmin, jos laamanni tai jotkut muut käräjäoikeuden tuomarit olivat sitä miltä, että kirjoitus ei ollut oikein sopiva. Kun olen itsekin toiminut käräjäoikeutta aiemmin vastanneen kihlakunnanoikeuden ja tuomiokunnan päällikkötuomarina, olisin vastaavanlaisessa tilanteessa kutsunut  kyseisen lautamiehen luokseni ja keskustellut hänen kanssaan asiasta, jos olisin pitänyt lautamiehen kirjoitusta jotenkin häiritsevänä. Ennen asiaan puuttumista olisi myös ollut syytä odotella asianajajakunnan vastinetta. Mutta näin ei tässä tapauksessa jostakin syystä katsottu aiheelliseksi toimia, vaan asiassa haluttiin edetä suoraan rikosjutun kaltaiseen istuntokäsittelyyn. 

16. Asiassa pidettiin eilen 5.8. Tampereen käräjäoikeuden istuntokäsittely, jossa Heikkiä kultiin henkilökohtaisesti. Käräjätuomari Petteri Palomäen puheenjohdolla toiminut käräjäoikeus katsoi, ettei Heikki S. ollut sanotun Aamulehden kirjoituksensa johdosta tullut sopimattomaksi lautamiehen tehtävään. Päätöksen perusteluissa tosin hieman arvosteltiin kirjoituksen eräitä kohtia turhan kärkeviksi, mutta juuri sananvapausnäkökohdat painoivat punninnassa mainittua arvostelua enemmän. Päätös oli odotettu ja itse asiassa ainoa mahdollinen, päinvastainen lopputulos olisi ollut  sananvapauden kannalta todella hälyttävä. Tulihan tämäkin nyt sitten testatuksi: Sananvapaus kuuluu myös lautamiehelle.

17. En halua yllyttää ketään, mutta minusta olisi paikallaan, että juuri käräjäoikeuden maallikkojäsenet eli lautamiehet ottaisivat julkisuudessa useammin kantaa käräjäoikeuden toimintaan ja toisivat - toki kohteliaasti mutta tarvittaessa silti kriittisesti - esiin myös havaitsemiaan epäkohtia. Käräjäoikeuksien ammattituomarit tai asianajajat eivät kollegiaalisista syistä johtuen kirjoita lehdissä yleensä milloinkaan käräjäoikeuksien tai muidenkaan tuomioistuinten työstä. 

18. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jeja-Pekka Roos, joka on toiminut kymmenisen vuotta lautamiehenä Helsingin käräjäoikeudessa, on julkaissut vuonna 2006 netissä opuksen "Lautamiehen käsikirja - mitä oikeuteen tulevan pitäisi tietää?" Siinä Roos kuvaa rikosprosessia asianomistajan ja syytetyn kannalta siten kuin lautamies asiat näkee. Roos oli vuoden 2008 kunnallisvaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaana, mutta en tiedä, toimiiko hän edelleen lautamiehenä.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Itkeäkö vai nauraa - todella hyvä kertomus. Surullista tietysti on, että tarina lienee tosi. Katsotaan vain - 6.12.2009 voimme todeta laamannnin saaneen peltiä rinnuksiin jämerästä virkamiestyöstä.

Anonyymi kirjoitti...

Kysymys on siitä voiko Suomessa arvostella järjestelmää, jonka osana toimii?

Vastaus on että ei voi. Vaikka Heikki S. voitti ensimmäisen erän, on hänestä kyllä kerrottu valinnan takana olleen puolueen johdolle ja hänen päivänsä ovat luetut lautamiehenä. Puolue voisi vaikka erottaa hänet ja valita sitten vapautuneisiin paikkoihin uudet edustajat.

Vapaus kasvaa Kiväärin piipusta, erästä tuhomiestä mukaillen.

Siru Pola kirjoitti...

On tosiaan kummalllista, jos henkilö, joka yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja toiminnan perusteella valitaan lautamieheksi, sitten valinnan jälkeen aukaisee suunsa, ryhtyy laamanni toppuuttelemaan. Eiköhän nuo kommentoinnit ja maallikkouteen perustuva havainnointi ole kuitenkin tärkeimpinä siinä lautamiesjärjestelmää puoltavien perustelujen joukossa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Hgin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jeja-Pekka Roos on ollut pari nelivuotiskautta Helsingin käräjäoikeuden lautamiehenä. Hän julkaisi v. 2006 netissä opuksen "Lautamiehen käsikirja - mitä oikeuteen tulevan pitää tietää?" Kirjassa kuvataan rikosprosessia lautamiehen näkökulmasta.

J-P. Roos oli vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ehdokkaana vasemmistoliiton listoilla. En tiedä, onko hän vielä lautamiehenä.

Anonyymi kirjoitti...

Olisin kiinnostunut kuulemaan Teidän näkemyksenne Seppo Lehto-nimisen henkilön saamasta tuomiosta
sananvapausjutussa Tre KO ja valitusprosessin jälkeen Tku HO antama tuomio 2 vuotta 4 kk ehdotonta 6/2009. Mielestäni kova tuomio sananvapaudesta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

En ole seurannut Seppo Lehdon tapausta tarkemmin.

Lehto ei kai saanut tuomiota ja rangaistusta "sananvapaudesta", vaan mm. törkeästä kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmään vastaan.

Sananvapauden nimissä ei ole tietenkään sallittua syyllistyä rikoksiin.

Anonyymi kirjoitti...

Seppo Lehdon tapauksessa on jännää mm. se, että syytettä ajoi ja syyttäjänä toimi valtiosyyttäjä Illman, jota Seppo Lehto on käsitellyt sanallisesti samaan tapaan kuin itse oikeudenkäynnissä olleita asianosaisia. Voiko syyttäjä toimia syyttäjänä tavallaan "asianosaisena" vai onko hän jäävi, koska voidaan ajatella syyttäjän toimvan kostomielessä syytettä ajaessaan.

Jussi Halla-ahon oikeudenkäynti alkaa myös pian. Komediahan on etukäteen kirjoitettu ja Halla-aho saa sakkoja. Vaikka syyte on täysin typerä ja oikeuslaitos vain nolaa itsensä, niin ennakkopäätöksiähän näissä haetaan.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kuten jo sanoin, en ole seurannut Seppo Lehdon tapausta.

Oleellista ko. epäillyn jääviyden osalta on se, missä vaiheessa syytetty on "herjannut" tai arvostellut syyttäjää. Jos se on tapahtunut vasta sitten, kun syyte on jo nostettu, syyttäjä ei ole jäävi, koska tuolloin voidaan yleensä lähteä siitä, että syytetty on "herjannut" syyttäjää juuri siinä tarkoituksessa, että syyttäjä jääväisi itse itsensä tai syytetty voisi väittää syytäjän toimivan vain kostotarkoituksessa.

Mika Lako kirjoitti...

Mielestäni Braxin vastineessa on asiavirhe. Ihmisoikeussopimus antaa syytetylle oikeuden valita mieleisensä avustajan, kun hän kustantaa asianajansa itse. Maksuttoman oikeusavun ollessa kysymyksessä valinnanvapaus on rajoitetumpi. Maksutonta oikeusapua nauttivan syytetyn avustajaa kohtaan ilmaisema tyytymättömyys ei velvoita viranomaista järjestämään uutta avustajaa. Lagerblom-tapaus, kohta 55. Ks myös Kamasinki-tapaus (1989), kohta 70. [Pellonpää, EIS, 2005, 424-425]

Virossa lautamiehen kritisoimat rattijuoppotapaukset eivät normitapauksessa mene tuomioistuimeen, vaan poliisi kirjoittaa pikavoitot tien päällä.

Virolaisen kirjoitukset kaipaisivat myös muissa kohdin lisäkommenttia, ehkä löydän jostain välistä aikaa.

Mika Lako
Maalikko
Tallinna

Anonyymi kirjoitti...

Komisarion sananvapaudesta voisi kysyä joensuulaiselta komisariolta, joka kehtasi epäillä, että poliisi olisi rasistinen. Huonosti kävi. Leimattiin kait hulluksi ja erotettiin.

Suomen Kuvalehti kirjoitti sukupuolielintä työkavereilleen työssä vilautettelevista mieskonstuista. Joskus taasen prosessioikeuden harrastajille niin rakas syyttäjän ja poliisin välinen yhteistyö on ollut syyttäjän rintojen kopelointia työaikana. Tämäkin yhteistyö saattaa lisääntyä vähintäänkin tyydyttävällä tavalla, kun syyttäjäkunta apulaissyyttäjävalinnoista päätellen naisistuu.

Ei ole sitten Joensuun komisarion kukaan uskaltanut puhua mitään poliisin mustista aukoista omalla nimellään. SK:n juttukin oli vain nimimerkkien kertomaa.

Ja blogistille tiedoksi: Sirkka Mertala on hankkinut uuden työn, että ei enää tarvi irvailla siitä.

Anonyymi kirjoitti...

Saako lautamies tuntea?

Muutama vuosi sitten eräässä käräjäoikeudessa oli esillä lapsia koskeva seksuaalirikosjuttu. Istunnossa naispuolinen lautamies itki kuullessaan tapahtumainkuvausta. Hovioikeuteen valittaessaan yksi asianajaja (siis liiton jäsen) paheksui sitä, että lautamies oli ollut puolueellinen, koska hän oli itkenyt ollessaan tuomarina.

Itkuun vetoaminen ei auttanut, vaan tekijä tuomittiin useaksi vuodeksi vankeuteen.

Anonyymi kirjoitti...

Tuota tuota. Voisitko mitenkään julkaista blogissasi alkuperäisen tekstin (ja mielellään myös vastikkeen)?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Aamulehdessä julkaistuja lautamiehen ja Tuija Braxin mielipidekirjoituksia voi kysyä Aamulehden toimituksesta, minä en voi niitä tässä julkaista.

Lemmy kirjoitti...

En ole itsekään seurannut Seppo Lehdon oikeudenkäyntirumbaa kovinkaan tarkasti, mutta ymmärtäisin asian käyneen niin, että alunperin Lehto ja joku maahanmuuttaja joka oli vihreiden kaupunginvaltuutettu olivat keskenään riidoissa. Lehto sai sitten jostain neekeriksi kutsumisesta jonkin tuomion josta ei pitänyt koska katsoi oikeuslaitoksen puolueelliseksi ja siitä syystä "riemastui" eli antoi vastalauseensa tavalla jonka osasi ilmeisesti liiankin hyvin.

Ottaen huomioon että Lehto on ollut värikäs persoona, tai Karjalan palauttamiskeskustelun johdosta persona non grata, on hieman vaikeata löytää mitään objektiivista kuvausta.Netistä löytyy joitain dokumentteja aiheesta, mutta koko tapaus on sen verta monisyinen että jos joku osaisi kirjoittaa analyysin niin olisi helpompi ymmärtää kaikki kiemurat.