maanantai 12. lokakuuta 2015

969. Kenestä eduskunnan uusi pääsihteeri?

1. Valtakunnassa on äskettäin täytetty ja täytetään myös lähiaikoina korkeita virkapaikkoja. 

2. Blogijutussa 967 viikko sitten koskettelin kysymystä, kenestä tulee "uusi Koskelo" eli KKO:n seuraava presidentti. Asia on käytännössä jo ratkaistu, sillä oikeusneuvosten lähetystö kävi varta vasten Turussa pyytämässä, että sikäläisen hovioikeuden presidentti Timo Esko ilmoittautuisi virkaan. Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, Timo Esko tullaan myös nimittämään ko. virkaan ja hänen kilpahakijansa Mikko Könkkölä saa jäädä edelleen hoitamaan hommaansa Helsingin hovioikeuden presidenttinä.

3- Äskettäin täytettiin myös Suomen Kuntaliiton toimitusjohtajan paikka. Tuo täyspoliittinen virka kuului kokoomukselle ja sen sai entinen ministeri ja kansanedustaja Jari Koskinen, maanviljelijä Hämeestä. Virkaa haki myös kokoomuksen ex-kansanedustaja Kimmo Sasi (63), joka ei kuitenkaan pärjännyt  Koskiselle; Sasi putosi kevään vaaleissa eduskunnasta, jossa hän oli ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1983.

4. Juuri nyt on täytettävänä eduskunnan pääsihteerin virka, jota pidetään valtakunnan merkittävimpänä julkisena virkatehtävänä. Pääsihteerin palkka tosin ei ole mitenkään päätä huimaava, sillä se on vain 12 530 euroa kuukaudessa, siis yhtä suuri kuin KKO:n presidentillä. Tuo määrä on kuitenkin pikku summa, jos sitä vertaa suuryritysten pomoille maksettaviin palkkoihin ja optioihin, joiden nostama palkka saattaa helposti nousta 40-50 000 euroon kuussa. Mitä huonommin joillakin outokummuilla, sellutehtailla, elinkeinoelämän järjestöillä tms. yhtiöillä tai elimillä menee ja mitä enemmän työväkeä yhtiöt panevat pihalle, sitä enemmän liksaa niiden pää- ja toimitusjohtajillle maksetaan. Tämä on vakiintunut maan tapa, ei siinä mitään outoa ja ihmeellistä ole. 

5. Seppo Tiitinen (kesk) on juristi,  joka on johtanut pääsihterinä eduskunnan hallintoa ja virkakuntaa vuodesta 1992, tätä ennen hän oli kaksi vuotta (1990-92) eduskunnan apulaispääsihteerin virassa. Vuosina 1978-1990 Tiitinen toimi Supon päällikkönä, johon virkaan hänet nimitti toinen kepulainen juristi eli Urho Kekkonen. Vuoden vaihteessa Tiitisen siirtyy eläkkeelle, sillä hän täyttää joulukuussa 68 vuotta. Seppo Tiitisen nimi jää historiaan Tiitisen listasta. Se on Supon Länsi-Saksan turvallisuuspalvelulta vuonna 1990 saama ja Supon kassakaappiin talletettu nimilista suomalaisista henkilöistä, joiden epäillään olleen yhteydessä Suomessa toimineeseen Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasin edustajiin.

6. Hakuaika pääsihteerin virkaan päättyi tänään tasan kello 12. Virka kiinnosti kovasti, sillä hakemuksensa jätti 26 Suomen kansalasta. Virkaan valittavalta edellytetään korkeakoulututkintoa, mieluiten juristin koulutusta, jolla on hyvä tuntemus eduskuntatyöstä ja käytännössä osoitetut  johtamistaidot. Hakemuksensa jättäneiden joukossa on tästä huolimatta myös kaksi lähihoitajaa, sähköinsinööri, kaksi tradenomia, kasvatustieteiden maisteri, pari valtiotieteen maisteria ja yksi talonrakentaja; kaksi hakijaa ei ole ilmoittanut ammattiaan tai koulutustaan.

7. Varteenotettavia hakijoita joukossa näyttäisi olevan kymmenkunta. Heidät  voidaan jakaa kahteen ryhmään, eli a) eduskunnan sisällä ja b) sen ulkopuolella oleviin hakijoihin.
Eduskunnan virkakunnasta pääsihteerin virkaa ovat hakeneet (suluissa hakijan ikä) apulaispääsihteeri Timo Tuovinen (57),  hallintojohtaja Pertti Rauhio (52), turvallisuusjohtaja Jukka Savola (60), lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavola (59),  EU-sihteeristön päällikkö Peter Saramo (59), valiokuntaneuvos Ossi Lantto (62) ja valiokuntaneuvos Eila Mäkipää (60). 

8. Varsin kokenutta joukkoa siis. Koska kysymyksessä on läpeensä poliittinen virka, johon valittavalta edellytetään tietyn puolueen jäsenyyttä, on syytä mainita, että edellä mainituista keskustalaisia ovat ainakin Savola ja Lantto, demareita puolestaan Tuovinen ja Rauhio, Saramo lienee rkp-läinen. Vahvoja kandidaatteja virkaan voisivat olla lähinnä Timo Tuovinen ja Pertti Rauhio, muilla ei liene mahdollisuuksia. Kummallakin on pitkä kokemus eduskunnan viroista. Apulaispääsihteeri on eduskunnan toiseksi korkein virkamies, joka toimii pääsihteerin sijaisena ja suuren valiokunnan sihteerinä. Se, että eduskunnassa on selvä porvarienemmistö, heikentää kuitenkin Tuovisen ja Rauhion mahdollisuuksia. Rauhio on naimisissa Sdp:n kansanedustajan Tytti Tuppuraisen kanssa, pari tapasi toisensa eduskunnassa, jonne Tuppurainen valittiin ensimmäisen kerran 2011.

9. Entä sitten eduskunnan ulkopuoliset varteenotettavat hakjat? Heihin kuuluvat  Supon vt. päällikkö Antti Pelttari (50), UM:n osastopäällikkö Jukka Salovaara (47),  VM:n budjettipäällikkö Hannu Mäkinen (60), valtiosihteeri Jari Partanen (49) ja ex-kansanedustaja Kimmo Sasi (63). Pelttari ja Sasi ovat kokoomuslaisia, Mäkinen demari ja Partanen kepulainen; keskustaa lähellä lienee myös Jukka Salovaara. Kaikki muut paitsi Jukka Salovaara ovat juristeja.

10. Pätevin olisi ehkä Kimmo Sasi, joka on ollut yhtämittaa kansanedustajana 32 vuotta ja toiminut pariin otteeseen myös ministerinä. Sasin heikkoutena vaalissa on kuitenkin melko korkea ikä ja se, että useimmat kansanedustajat - Ben Zyskowiczia (kok) lukuun ottamatta - eivät välttämättä haluaisi nähdä poliitikko Sasia istumassa täysistuntosalin korokkeella puhemiehen vieressä. Valituksi ei taida tulla liioin kokoomuksen Antti Pelttari, sillä luultavaa on, etteivät kansanedustajat hevin haluasi saada Seppo Tiitisen jälkeen toista Supon miestä pääsihteeriksi.

11. Tiedetään, että keskustapuolue haluaa pääsihteeriksi oman miehensä, jolloin valinta kallistunee Jari Partaseen. Hän on suurelle yleisölle täysin tuntematon, mutta jonka kepupoliitikot tuntevat sitäkin paremmin.  Partanen on toiminut koko uransa poliittisissa tehtävissä, kuten esimerkiksi pariin otteeseen Seppo Kääräisen ja kerran ministeri Paula Lehtomäen avustajana, samoin kuin erilaisissa keskustapuoleen eduskuntaryhmän tehtävissä. Sipilän hallituksen tullessa valtaan Partasesta leivottiin valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri, nyt hän toiminee liikenne- ja viestintäministeriön valtiosihteerinä. Partanen valmistui juristiksi 1999 Lapin yliopistosta, vasta 33-vuotiaana, mutta valmistui kuitenkin. Jari Partasen nimi tai kasvot eivät jääneet minun mieleeni yliopistolla, mutta hän ei olekaan  suorittanut syventäviä opintojaan prosessioikeudesta.

12. Itse en ole yhtään innostunut  poliittisista viroista ja virkanimityksistä - myös eduskunnan kaikki valiokuntaneuvosten virat jaetaan suurimpien eduskuntaryhmien kesken, mikä tuntuu suorastaan masentavan typerältä - mutta eduskunnan pääsihteerin tehtävä on sellainen homma, johon poliittisesti sitoutumattomilla hakijoilla ei ole mahdollisuutta päästä. Olisi toki toivottavaa, ettei pääsihteeriksi valittaisi kahta kepulaista peräkkäin, mutta minkäs teet, kun keskusta sattuu olemaan juuri nyt eduskunnan suurin puolue. Pääsihteerin valintaa valmistelee eduskunnan kansliatoimikunta, johon kuuluu kolmen puhemiehen lisäksi neljä eduskunnan valitsemaa kansanedustajaa, eli Markus Lohi (kesk), Anne Louhelainen (ps), Sinuhe Vallinheimo (kok) ja Eero Heinäluoma (sd). Hallituspuolueet yhdistänevät vaalissa todennäköisesti voimansa ja pitävät huolen siitä, ettei pääsihteeriksi valita opposition eli tässä tapauksessa demareihin kuuluvaa hakijaa.

13. Veikkaukseni on, että uudeksi pääsihteeriksi valitaan Jari Partanen (kesk). Pari asioita yleensä tuntevaa juristia on tosin maininnut minulle, että keskusta saattaisi suostua myös siihen - jos esimerkiksi hallituspuolueet eivät pääsisi yksimielisyyteen Jari Partasen valinnasta - että pääsihteeriksi tulisi Jukka Salovaara. Hän ei ole juristi, mutta hänen isänsä on keskustaa lähellä oleva entinen suurlähettiläs. Miksi UM:n palveluksessa oleva Salovaara olisi muutoin edes hakenut eduskunnan pääsihteerin virkaa, jollei hänelle olisi kulisseista vinkattu, että hänellä saattaisi olla hyvä  mahdollisuus tulla valituksi? Jukka Salovaaran valinta olisi kuitenkin suuri yllätys.

14. Pitäisikö edukunnan pääsihteerin virka muuttaa määräaikaiseksi eli neljä vuotta kestäväksi tehtäväksi? Tätä puoltaisi se, että kysymyksessä on poliittinen virkanimitys ja että eduskuntapuolueiden voimasuhteet saattavat vaalikausittain herkästi muuttua. Tämä olisi minusta kannatettava uudistus. Pääsihteerin viranhoidosta voitaisiin ryhtyä maksamaan kunnon palkkaa, esimerkisi 30 00 euroa kuukaudessa, jotta hakijoiksi saataisiin todella päteviä ja myös poliittisista puolueista riippumattomia hallinnon asiantuntijoita ja johtamistaitoisia ihmisiä. 

17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Vuosina 1978-1990 Tiitinen toimi Supon päällikkönä, johon virkaan hänet nimitti toinen kepulainen juristi eli Urho Kekkonen."

Edelleenkin tulee olla niin, että eduskunnan pääsihteerillä on kokemusta Suposta. Noin talossa ollaan kravatit ja hameet suorassa ja ajatellaan parhaalla tavalla kansalaisten parasta.

Anonyymi kirjoitti...

Jos minulta kysyttäisiin, niin Maija Paavola, lainsääntöjohtaja tulisi valituksi. Vihdoinkin pätevä ja osaava nainen tehtävään. Ei ehkä minkään puolueen jäsen, ei ainakaan kovin aktiivinen.

Oscari

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä Kimmo Sasi olisi ehdottomasti paras mies paikalle!

Jos hän istua napittaisi täysistunnoissa puhemiehen - siis naisen (Lohela) - vieressä, niin voisin kuvitella, miten Ben Zyskowicz aloittaisi puheensa pöntöstä, siis näin

- KUnnioitettu Herra Pääsihteeri, arvoisa rouva puhemies!

Hyvässä lykyssä Beni voisi pyrkiä seuraavalla kaudella ykköspuhemiehen paikalle, jotta saisi taas - pitkästä aikaa - istua plenum-salissa Kimmon vieressä. Tätähän he tekivät eduskunnan isossa salissa 32 vuotta, kunnes kurjat äänestäjät tiputtivat Kimmon Arkadiamäeltä.

Anonyymi kirjoitti...

Kaikkea kyyläyslainsäädäntöä ollaan tiivistämässä. Kyllä tuo on Supon miehen paikka, koska vain yhdessä kulttuurissa pieni vähemmistö omistaa suuren enemmistön kielen. Kustannusyhtiöitä, kirjakauppoja, mediataloja ostellaan. Olemassaolon tarkoitukseksi sanotaan omistusarvon kasvattamisen; kukin saa tehdä omistamalleen kuten haluaa.

Siru Pola kirjoitti...

Heterokiintiön vuoro olisi. Naistenlehdet saisivat kirjoitettavaa herra puhemiehen rouvapuolisosta tai päinvastoin.

Parasta olisi kun valittaisiin joku kolmentoista lapsen uusioperheen äiti tai isä, joka harrastaa joogaa, ratsastusta, lentämistä, purjehdusta, salsatanssia ja meditaatiota ja puhuisi kuuttatoista kieltä ja olisi vielä omien ja puolisonsa vanhempien omaishoitaja.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä tietopaketti. Hannu Mäkinen ei kuitenkaan tietääkseni ole demari, mutta ehkä blogistilla on parempaa tietoa.

Erikoistutkija Nyyssönen kirjoitti...

Olisi erikoista, jos Supon kassakaapin avaimen hallinta pätevöittäisi po. virkaan eduskuntakokemusta paremmin.

Tiitinenhän oli jo ennen Supoakin ollut töissä eduskunnassa, mm. perustuslakivaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan sihteerinä. Mikä hänet sitten pätevöitti Supon päälliköksi, on arvoitus. Ehkä silmiinpistävät korvat?

Anonyymi kirjoitti...

Kellä on korvat, hän kuulkoon!

Vastaus Nyyssöselle:

Kekkoslaisuus ja kepulaisuus (maalaisliittolaisuus) pätevöitti Tiitisen v. 1978 Supon päälliköksi. Samoin "kävi" hänen edeltäjälleen Arvo Pentille, joka oli Supon päällikkönä 1971-78. Pentti oli, paitsi Mannerheiminristin ritari, myös maalaisliiton kansanedustaja ja pistäytyipä hän myös puolustusminsterinä.

Eduskunnan pääsihteeriksi valittavalta edellytetään puolestaan - kepulaisuuden ohella - pohjois-savolaisuutta. Seppo Tiitinen on kotoisn Lepävirralta ja kävi koulunsa Varkaudessa. Hänen todennäköinen seuraajansa Jari Partanen on puolestaan Iisalmen mlk:n poikia ja kävi koulunsa Iisalmessa. Iisalmelta on myös Seppo Kääriäinen, jonka avustajan Partanen on toiminut muutamaan otteeseen.

Anonyymi kirjoitti...

Olisi suoranainen ihme jos Suomi selviytyisi ilman tietoturvalainsäädännön modernisointia. Supon tietämystä tarvitaan lakipakettien joustavan hyväksymisen takeeksi. Siis suposta tulee mies puhemies Lohelan hentojen hartioiden tueksi Porvoon poika Jukka Jusulan toiselle puolelle. Kaikki salainen tieto lisää turvallisuutta.

Anonyymi kirjoitti...

Elinkeinoelämän palkkojen ja julkisen sektorin palkkojen vertailu keskenään ei ole järkevää. Elinkeinoelämässä TJ:n tehtävät ovat hyvinkin tuulisia positioita. Jos tulosta ei tule, niin lähtö tulee hyvinkin nopeasti. Eduskunnan pääsihteerin kaltainen virka taas on suojatyöpaikka, jossa ei tarvitse stressata tulosvastuista tai muista oman aseman pysyvyyteen vaikuttavista riskeistä. Riittää, että saapuu töihin selvin päin ja on ainakin tekevinään jotain hyödyllistä. Kyse on siis riskistä. Haluatko ottaa 40.000€ hyvin suurella riskillä, vai otatko mielummin 12.500€ ilman riskiä? Jälkimmäinenhän saattaa hyvinkin olla odotusarvonsa kannalta kovempi liksa.

Anonyymi kirjoitti...

Joo, ei selviä milään ilman Supin miestä!

Pelttarista pääsihteeri. Varmuuden vuoksi virkaa myös hakeneesta eduskunnan turvallisuusjohtajasta pitäisi tehtä yliturvallisuusjohtaja ja pääsihteerin ensimmäinen varamies, joka tuotaisiin istumaan täysistunnoissa puhemiehen, pääsihteerin ja lainsäädäntöjohtajan taakse. Jo olisi turvallista!

Anonyymi kirjoitti...

Suurfirmojen, ja vähän pienempienkin firmojen, ylipääjohtajatja toimitusjohtajat turvaavat toki riskinsä eroraha- yms. sopimuksilla, joilla heille maksetaan, jos potkut tulevat, keskimäärin n. 500 000 - 1,5 miljoonan euron suuruinen eroraha heti käteen; jos vain ymmätävät lähteä lätkimään muodollisesti omasta pyynnöstään, vaikka heidät on tosiasiallisesti erotettu.

Esimerkkiä tulee myös Kevasta, josta on potkittu reilun vuoden aikana pois kaksi toimitusjohtajaa. Mutta mitä tapahtui? Joo, Merja Ailukselle maksetttiin erorahaa yli 350 000 euroa ja Jukka Männiköllekin lähes 250 000 euroa.

Siinä sitä "suurta riskiä" noille suojatyöpaikkalaisille. Ja kuka on kontrolloimassa, saapuvatko suurten firmojen johtajat työpaikalleen - jos ylipäätään saapuvat - saina elvin päin, puolijuovuksissa tai kauheassa kankkusessa?

Anonyymi kirjoitti...

Tiitinenhän on perustuslakiasiantuntija, jollaisista alkaa olla pulaa. Tässähän hänelle sopiva eläkehomma. Voisi sitten vähän näitä nykyisiä tarkemmin vahtia vaikka sitä, ettei valtion rahoja syydetä johonkin kyseenalaiseen Kepun hallinnoimaan Makeraan (katso viikonvaihteen Iltalehti). Sehän näyttää toimivan ilman mitään kontrollia, joka normaalisti liittyy valtion varojen käyttöön. Kun hallituksen homma on tällaista, en ainakaan minä halua osallistua mihinkään palkansäästötalkoisiin. Sehän olisi selvä poliittinen tuki moiselle menolle (ja samalla veroparatiiseille).

Anonyymi kirjoitti...

Tiitinen ja mainittu eläkehomma Makera-asiassa perustuslain "vahtijana"?

Heh heh, älä unta nää! Makera-tuki on Kepun ja Juha Sipilän surullisen kuuluisia "kärkihankkeita" ja Tiitinen läpeensä maalaisliiton ja kepun mies. Seppo keskittyy eläkkeellä omiin harrastuksiinsa - lähinnä oopperan "kehittämiseen" - joihin ei taatusti kuulu kepulaisten asioiden nuuskiminen.

Anonyymi kirjoitti...

Mahtavatkohan ne makeat Makera-tuet mahtua edes EU:n valtiontukisääntöihin? Ei kai sitäkään asiaa ole ollut tarvis selvittää, jos kerran valvontaa ei ole. Ja valmistelussa käytetty asiantuntemus tietysti on ollut pääasiassa poliittista sorttia.

Anonyymi kirjoitti...


Tähän sopii hyvin Nissisen tuore ärähdys:

http://yle.fi/uutiset/ma_tunnen_ihmisia__jasenkirjapeli_uhkaa_syrjayttaa_patevimmat_huippuviroista/8388960

Anonyymi kirjoitti...

Olisikin aivan liian suuri riski valita muodollisesti pätevistä hakijoista joku todella kyvykäs osaaja. Hänhän hyvin todennäköisesti jatkaisi omassa roolissaan Sauli Niinistön puhemiehenä ansiokkaasti aloittamaa eduskuntaorganisaation tervehdyttämistyötä. Puolueiden, kansanedustajien ja virkamieskunnan intressit ja saavutetut edut ovat paljon paremmassa turvassa, jos pääsihteeri valitaan YLE:n kuvaamilla kriteereillä eli valitaan joku virkamieskunnallekin sopiva, hyvin yhteistyökykyinen "luottopelaaja".