perjantai 20. marraskuuta 2015

982. KKO:n presidentiksi Timo Esko


1. Nyt on vihdoin varmistunut, että korkeimman oikeuden uudeksi presidenttiksi tulee ensi vuoden alusta oikeustieteen tohtori Timo Esko (63). Valtioneuvosto nimittäin teki eilen tasavallan presidentille tätä tarkoittavan esityksen. Tasavallan presidentti päätti nimityksestä tänään 20. marraskuuta.

2. Korkeimman oikeuden presidentin nimittämismenettelystä ei laissa ole tarkempia säännöksiä. Asian valmistelu tapahtuu vakiintuneen käytännön mukaisesti siten, että oikeusministeri käy nimitysasiasta etukäteen keskusteluja sekä korkeimman oikeuden että tasavallan presidentin kanssa. Korkein oikeus käsittelee nimitysasiaa täysistunnosssaan, jolloin talon "omasta ehdokkaasta" voidaan myös äänestää. Näiden keskustelujen, kuulemisten ja korkeimman oikeuden kannanoton pohjalta oikeusministeriö valmistelee valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille esiteltäväksi.
3. Minulle Timo Eskon nimitys varmistui itse asiassa jo lokakuun alussa, jolloin tuli tietoon, että korkeimman oikeuden jäsenistä koostunut lähetystö oli käynyt Turussa varta vasten pyytämässä Timo Eskoa ilmoittautumaan avoinna olevaan virkaan. Korkeimman oikeuden mielipide painaa ko. nimitysmenettelyssä kaikkein eniten eikä sen tahdosta  liene aiemminkaan juuri poikettu. 
4. Olen kirjoittanut blogissa KKO:n presidentin valinta-asiassa aiemmin jo ainakin kolme kertaa.  Ks. blogit 856/5.7.2014 "Kenestä seuraava ihmisoikeustuomari?" (kappaleet 11-12), 900/12.12.2014 "Kenestä EIT-tuomari 2016-2025? (kappaleet 8-9) ja 967/4.10.2014 "Timo Eskosta KKO:n uusi presidentti". Vm. kirjoituksessa saatoin siis jo itse "vahvistaa", että Timo Eskon nimitys on kypsää kauraa eli varma asia.

5. Ensimmäisen kerran eli heinäkuussa 2014 tartuin ko. asian merkeissä kynään heti, kun ilmeni, että korkeimman oikeuden nykyinen presidentti Pauliine Koskelo oli ilmoittautunut ensi vuoden alussa vapautuvaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuomarin virkaan. Pidin Koskelon valintaa varmana, joten pohdinnan saattoi suunnata oitis siihen, kenestä voisi tulla Koskelon seuraaja KKO:n päällikkötuomarina. 
6. Pidin selvänä, että presidentin virkaa hakisivat ainakin Turun hovioikeuden presidentti Timo Esko ja Helsingin hovioikeuden presidenti Mikko Könkkölä, jotka ovat molemmat toimineet aiemmin KKO:n oikeusneuvoksena. Lisäksi ennakoin, että virkaa saattaisi hakea myös oikeusneuvos Tuula Pynnä. Kävi kuitenkin niin, että virkaan ilmoittautuivat vain Timo Esko ja Mikko Könkkölä. Oma suosikkini virkaan ei ollut Mikko Könkkölä, jonka voidaan katsoa edustavan tavallaan "vasemmistoa", vaan "porvarisiipeen" lukeutuva Timo Esko. 
7. Timo Esko on toiminut Turun hovioikeuden presidenttinä vuodesta 2012. Sitä ennen hän oli kuusi vuotta oikeusneuvoksena korkeimmassa oikeudessa (2006-2012). Oikeusministerin tiedotteen mukaan Esko on aiemmin työskennellyt muun muassa professorina ja hallintojohtajana Helsingin yliopistossa (1987-92). Lisäksi Esko on toiminut mm. lakimiehenä, asianajajana ja osakkaana asianajotoimistoissa (1992-2006). - Tätä kuvausta voitaisiin täydentää siten, että Timo Esko ei ole toiminut professorin vakinaisessa virassa, vaan hän on hoitanut "ainoastaan" vt:nä kansainvälisen yksityisoikeuden apulaisprofessorin virkaa 1983-85 ja yleisen oikeustieteen ja kv. yksityisoikeuden professorin virkaa 1986-87. Yleisen oikeustieteen ja kv. yksityisoikeuden professorin vakinaiseen virkaan Helsingin yliopistossa nimitettiin vuonna 1988 Hannu Tapani Klami (1945-2002); olisiko Timo Esko siis hävinnyt  ko. viranhaun Klamille?
8. OM:n tiedotteen mukaan Timo Esko on ollut jäsen ja asiantuntija oikeusministeriön asettamissa työryhmissä ja osallistunut lainvalmisteluun. Hänellä on ollut useita luottamustehtäviä muun muassa tuomarijärjestöissä. Esko on Suomen edustaja Euroopan Neuvoston piirissä toimivassa neuvoa-antavassa tuomarikomiteassa (CCJE).

9. Yksi aika merkittävä asia OM:n tiedotteessa on Timo Eskon meriittejä lueteltaessa kuitenkin tyystin sivuutettu. Tarkoitan Timo Eskon toimintaa välimiehenä. Juristipiireissä Esko tunnetaan ahkerana ja usein käytettynä välimiehenä, hänen tiedetään toimineen välimiehenä myös oikeusneuvoksena ollessaan. Siitä, onko hän hoitanut välimiestehtäviä myös hovioikeuden presidentin viran ohella, minulla ei ole tietoa. Timo Esko on toiminut Suomen Välimiesyhdistyksen hallituksen jäsenenä vuodesta 1996 aina 2010-luvulle saakka, mikä kuvastaa Timo Eskon välimiehenä nauttimaa arvostusta. Kuten tiedämme, osa korkeimman oikeuden nykyisistä jäsenistä toimii aika usein välimiehenä. Timo Eskon toiminta välimiehenä lienee yksi tekijä, joka on ollut omiaan saamaan mainitut oikeusneuvokset puoltamaan Timo Eskon valintaa KKO:n uudeksi presidentiksi. Mikko Könkkölä lienee toiminut välimiehenä vain harvoin.

10. Mikko Könkkölä on meritoitunut urallaan lähinnä pitkäaikaisena lainsäädäntöneuvoksena ja -johtajana, hänen toimikautensa OM:n palveluksessa kesti noin 27 vuotta. Sieltä hän "pomppasi" suoraan KKO:n jäseneksi vuonna  2001. Pauliine Koskelo toimi OM:n lainvalmistelutehtävissä noin 15 vuotta ja Leif Sevónkin lähes 10 vuotta. Olisi ollut hieman omituista, jos korkeimman oikeuden presidentiksi olisi nimitetty jälleen lainvalmistelijana ansioitunut lakimies, sillä se olisi ollut jo kolmas kerta putkeen. Tältä kannalta asiaa katsottaessa on hyvä, että KKO:n päällikkötuomariksi nimitettiin nyt kahta edeltäjäänsä monipuolisemman kokemuksen ja myös käräjäsalikokemusta omaava lakimies ja entinen asianajaja. Timo Esko lienee ensimmäinen päätoimisena asianajajana pitkään toiminut juristi KKO:n presidenttinä.

11. Helsingin Sanomissa oli tänään Timo Eskon haastattelu otsikolla "Riippumattomuus on tärkeä asia". Esko sanoo olevansa erityisen ylpeä suomalaisista tuomareista, sillä nämä ovat korkean moraalin omaavia "lahjomattomia tuomareita jotka tekevät  työtänsä vaikeissa oloissa kaikella tarmolla". Vastanimitetyn ylimmän oikeuden päällikkötuomarin tulee toki lausua näin jo "virkansa puolesta". Timo Esko voi toki puhua ja vastata vain yleisistä tuomiostuimista ja niiden tuomareista, ei hallintotuomioistuimista, jotka muodostavat yleisistä tuomioistuimista erillisen oman organisaationsa. 

12. Suomessa ei ole korruptoituneita tuomareita, mutta tämä tai Eskon mainitsema tarmokkuus tai edes korkea moraali ei ole toki ainoa asia tai ominaisuus, jota hyvältä tuomareilta edellytetään. Tuomareilta edellytään ennen kaikkea korkeaa ammattitaitoa, jonka avulla oikeusprosessin laatua ja myös tehokuutta voidaan merkittävästi parantaa. Oikeudenkäytön laatu ei ole kiinni yksinomaan resurssien riittävyydestä, vaikka niin yleisesti yritetään uskotella. Tuomareiden  ammattitaidosta voidaan toki esittää erilaisia mielipiteitä. Varovaisesti voidaan sanoa, että tuomareiden ammattitaidossa ja -etiikassa on suuria eroja.

13. Timo Esko tuntuu tyrmäävän viime aikoina aika usein ilmoille heitetyn aloitteen tai ajatuksen siitä,  että valittaminen käräjäoikeuden ratkaisemista näyttökysymyksistä tulisi evätä. Esko on tässä suhteessa realisti, realistisempi kuin edeltäjänsä Pauliine Koskelo, sillä hän toteaa,  ettei sanottu ehdotus tai idea menisi läpi. Eskon mukaan olisi realistisempaa ajatella, että  "alioikeuskäsittely nauhoitetaan ja todistelu katsotaan hovioikeudessa nauhalta." 

14. Olen ollut samaa mieltä mieltä jo ainakin reilut kymmen vuotta. Kun hovioikeusmenettelyä Suomessa viimeksi viisi tai kuusi vuotta sitten laajemmin uudistettiin (HE 105/2009 vp), olisi mallia tullut ottaa tässä suhteessa Ruotsista, jossa tehdään juuri Timo Eskon mainitsemalla tavalla. Ehdotin tätä omassa lausunnossani, mutta OM:n lainvalmistelijat ja asiantuntijat eivät halunneet ottaa ehdotustani kuuleviin korviinsa. Paradoksaalista on, että hovioikeusmenettelyn uudistamista pohtineen toimikunnan puheenjohtajana oli KKO:n "oma mies" eli oikeusneuvos Kari Kitunen. Timo Eskon nyt peräänkuuluttama Ruotsin malli sivuutettiin Kitusen johtaman toimikunnan mietinnössä (OM 2006:28) muutaman rivin toteamuksella, siis täysin, koska toimikunta ei halunnut ottaa sanottua mallia edes käsittelyn kohteeksi. 

15. Tämä tuntuu tietenkin jokseenkin käsittämättömältä, mutta sellaista lakien valmistelu Suomessa nyt vain "sattuu" olemaan! Järkeviä ehdotuksia on vaikea saada läpi, mutta sen sijaan vähemmän järkevät ja oikeusturvaa kaventavat ehdotukset menevät läpi suorastaan "heittämällä". Esimerkkinä viimeksi mainituista uudistuksista voidaan mainita hovioikeuden jatkokäsittelylupa, jonka soveltamisala on meillä paljon laajempi kuin Ruotsissa. Sen avulla asianosaisten tosiasiallista muutoksenhakuoikeutta on kavennettu ja rajoitettu merkittävästi.

16. Yhdyn myös Timo Eskon näkemykseen tuomioistuinviraston tarpeellisuudesta.  Oikeusministeriöstä erillisen viraston tai johtokunnan perustamista on pidettävä tärkeänä nimenomaan tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamisen kannalta.  Muissa pohjoismaissa aina Islantia myöten tuomioistuinten keskushallinnon siirtäminen itsenäiselle tuomarivetoiselle elimelle on toteutettu jo vuosia, Ruotsissa jopa vuosikymmeniä sitten, mutta täällä meillä EU:n itärajalla hankkeesta asiasta ei vain tahdo tulla valmista, ei sitten millään. Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea teki 2003 viraston tai johtokunnan perustamisesta perusteellisen ehdotuksen (KM 2003:3), mutta kun oikeusministerinä sattui tuolloin olemaan Johannes Koskinen (sd), niin tuo mainio ehdotus päätettiin haudata ministeriössä kaikessa hiljaisuudessa. Koskisen seuraajat eli Tuija Brax ja Anna-Maja Henriksson eivät myöskään saaneet oikeusministereinä ko. asiassa mitään aikaan, ja nykyiseltä oikeus-ja työministeriltä Jari Lindströmiltä lienee turha odottaa minkäänlaista aloitteellisuutta asiassa. Tuomioistuinvirastosta eli virallisesti tuomioistuinten keskushallinnon uudistamisesta valmistui kyllä viime vuoden lopulla kahden selvitysmiehen laatima ansiokas mietintö, mutta tämän jälkeen mainittu tärkeä hanke on kokenut oikeusministeriössä tutun kohtalon: asiasta ei puhuta eikä pukahdeta enää yhtikäs mitään.  Juha Sipilän hallitusohjelmassa tai edes sen liitteissä ei mainita myöskään mitään tjuomioistuinviraston perustamisesta. 

17. Timo Esko kertoo HS-haastattelussaan harrastavansa vapaa-aikanaan juridiikkaa ja metsänhoitoa; hänellä on metsätila Keuruulla. Mitähän kaikkea juridiikan harrastamiseen vapaa-ajalla voisi sisältyä? Luultavasti myös välimiestehtävien hoitamista, sillä sitä edes hovioikeuden presidentiltä ei ole Suomessa kielletty. KKO:n presidentti ei sen sijaan voi toimia välimiehenä. Lakimiesmatrikkelissa 2011 Timo Eskoo mainitsee harrastavansa myös umpihankihiihtoa. Noo, hyvänä lumitalvena tuota uljasta lajia voi varmaan harrastaa vaikkapa Keuruun metsissä.

18. Timo Esko on 63-vuotias, joten hän ehtii olla KKO:n presidenttinä vain eilut neljä vuotta. Se on suhteellisen lyhyt aika, mutta siinäkin ehtisi kyllä saada paljon aikaan, jos vain tahtoa riittää. KKO:n omissa menettelytavoissa olisi aika paljon kehittämisen tarvetta.  Eskon edeltäjä Koskelo paneutui vanhana lainvalmistelijana muutamiin sellaisiin asioihin, jotka eivät edes kuulu KKO:n presidentin toimenkuvaan. Timo Eskon toivoisi presidenttinä jättävän iäikuisen resursseista ruikuttamisen, oikeusministerin ja oikeusministeriön jatkuvan mollaamisen sekä KHO:n suuntaan tapahtuvan piikittelyn vähemmälle ja keskittyvän toden teolla lainkäytön laadun parantamiseen yleisissä tuomioistuimissa. Siinä presidentille riittäisi työsarkaa yllin kyllin. Se, miten asiassa tulee käymään, jää nähtäväksi.



15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

No, kenestä nyt sitten seuraava Turun hovioikeuden presidentti?

Anonyymi kirjoitti...

Korkein oikeus - julkisuutta karttava valtiomahti

http://yle.fi/uutiset/korkein_oikeus__julkisuutta_karttava_valtiomahti/8461202

Anonyymi kirjoitti...

Em. Ari Mölsän laatimassa katsauksessa "Korkein oikeus - julkisuutta karttava valtiomahti" on muutamia puutteita ja virheitä. Vm. voidaan mainita, että presidentti Pauliine Koskelo on, toisin kuin Mölsä väittää, jäänyt kyllä joskus KKO:n äänestyksissä myös vähemmistöön, ks. esim. KKO 2012:11 ja KKO 2014:35.

Anonyymi kirjoitti...

MTV3 -uutiset noteerasi kyllä laajasti Pekka Porokarin uudelleen valinnan Insinööriliiton puheenjohtajaksi, muttei sanallakaan Timo Eskon nimitystä KKO:n presidentiksi.
Ymmärtäähän tämän, sillä Suomi on nyt insinöörivetoinen valtio.

Anonyymi kirjoitti...

Esko sai merkittävän ennakkopäätöksen aikaiseksi jo ennen asianajouraansa: KHO 1987 A 12: http://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/1987/198701314.

Hän on myös ilmeisesti ensimmäinen presidentin viroissaan joka ei ole varatuomari.

Anonyymi kirjoitti...

"Korkeimman oikeuden mielipide painaa ko. nimitysmenettelyssä kaikkein eniten eikä sen tahdosta liene aiemminkaan juuri poikettu."

Tämä on tavallaan sääli: tuollainen sisäsiittoinen nimittämistapa on omiaan johtamaan jämähtämiseen, joka näyttää olevan KKO:lle luonteenomaista.

Anonyymi kirjoitti...

Umpihankihiihto on raskas laji perässähiihtoon verratuna,
Onko Eskon ladulle tulossa perässähiihtäviä jää nähtäväksi.

Anonyymi kirjoitti...

Välimies näyttää olevan eri mies. Välimiesmenettely onkin taitolaji.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niinhän sitä sanotaan, juu.

Tosiasiallisesti tuomareiden ja etenkin oikeusneuvosten toistuvat ja rahakkaat välimiestehtävät ovat omiaan nakertamaan merkittävällä tavalla tuomareiden ja tuomioistuinten, siis myös KKO:n, uskottavuutta ja tosiasiallista riippumattomuutta.

Timo Esko korosti kaksi päivää sitten HS:n haastattelussa tuomareiden riippumattomuutta. Toisaalta hän itse kuulunut KKO:n ahkerimpiin välimiehiin!

KKO:n ja OM:n tiedotteissa Timo Eskon nimityksen jälkeen tyystin Eskon useista ja jatkuvista välimiestehtävistä ja siitä, että hän on ollut Suomen Välimiesyhdistyksen hallituksen jäsenenä vuodesta 1996.

Kaksinaamaista peliähän tämä toki on, totisesti.

1990- ja 2000- luvun alkupuolen kiistaton "kunkku", mitä välimiestehtävien runsauteen ja niistä hankittuihin korkeisiin ja oikeusneuvosten virkapalkan moninkeraisesti ylittäviin välimiespalkkioihin tulee, oli oikeusneuvos Mikko Tulokas. Hän sai lopulta tuta nämä sivutoimensa, sillä hän hävisi kisan KKO:n presidentin nimityksestä Pauliine Koskelolle vuonna 2006.

Olisi ollut aika kornia, jos KKO:n pressaksi olisi nimitetty välimiehenä kunnostautunut ja vaurastunut ylimmän oikeuden jäsen, joka ei ei välittänyt välimiestehtävien vastaanottamisessa tippaakaan hänen kohdistuneesta julkisesta arvostelusta..

Anonyymi kirjoitti...

Ensimmäinen anonyymi kyselee seuraavaa Turun hovioikeuden presidenttiä.

Henkilö on entinen turkulainen oikeusneuvos Tuula Pynnä, jos hakee virkaa. Jos ei hae. niin nimitettävä Lakimiesliiton puheenjohtaja ja Turun hovioikeuden laamanni Asko Nurmi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Noin minäkin vähän ajattelin. Kun Timo Eskon toimikausi KKO:n pressana päättyy keväällä 2020, voisi Tuula Pynnä hakea tuolloin KKO:n presidentin virkaa.

Anonyymi kirjoitti...

KKO:n presidentiksi ei ole ainakaan 50:een vuoteen nimitetty lakimiestä, joka olisi toiminu aiemmint eli ennen KKO:een tuloaan uransa jossakin vaiheessa "oikeana tuomarina" eli alioikeuden tai hovioikeuden tuomarina.

Curt Olsson oli ennen nimitystään KKO:n jäseneksi ollut professorina ja rehtorina, Olavi Heinonen apulaisprofessorina, Leif Sevón lainsäädäntöneuvoksena, Pauliine Koskelo lainsäädäntöneuvoksena, Pauliine Koskelo lainsäädäntöneuvoksena ja Euroopan investointipankin lakiasiainosaston johtajana ja Timo Esko asianajajana. Vm. on ollut tosin "aika lähellä" lainkäyttöä.

He kaikki "pomppasivat" KKOn jäseniksi, eivät tuomioistuinlaitoksesta, vaan muista tehtävistä, eikä heistä kukaan ollut toiminut aiemminkaan tuomioistuinlaitoksen palveluksessa; käräjäharjoittelu ja sen perusteella saatu varatuomarin titteli ei toki vielä pätevöitä lakimiestä tuomarin virkaan, ei ainakaan käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa.

Tuula Pynnä sen sijaan on ollut kymmenisen vuotta käräjätuomarina.

Anonyymi kirjoitti...

Ensin blogisti kehuu Eskoa ja sitten muistaa haukkua siitä, että Esko on ollut välimies? Yksiä välimiehiä arvostellaan asiasta enemmän, toisia vähemmän. Tulokas oli aika arvostettu tuomari, vaikka välimies olikin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Höpsistä!

En ole tietenkään "haukkunut" Timo Eskoa tai muitakaan välimiestehtävien takia. Olen todennut, että OM ja KKO ovat tiedotteisssaan sivuuttaneet kokonaan Eskon toiminnan a) välimehenä ja b) Suomen Välimiesyhdistyksen hallituksen pitkäaikaisena jäsenenä. Ilmeisesti tämä puoli on ohitettu myös virallisissa nimitysasiakirjoissa.

Mikko Tulokas oli varmaankin KKO:ssa arvostettu tuomari, ei kuitenkaan niin arvostettu, että KKO olisi halunnut hänet presidentiksi; Pauliine Koskelo voitti Tulokkaan. Asiassa olisi voinut käydä toisin, jos Tulokas olisi rajoittanut välimieshommiaan.

Anonyymi kirjoitti...

Timo Eskon nykyinen virka on julistettu eilen auki. Hakuaika päättyy 30.12.2015. Hakemukset jätetään korkeimman oikeuden kirjaamoon ennen virka-ajan päättymistä 16.15.

Kaikki, jotka uskovat täyttävänsä säädetyt pätevyysvaatimukset ja olettavat osaavansa hakuilmoituksessa kerrottua johtamistaitoa, voivat lähettää hakemuksensa. En silti odota hakemustulvaa, vaikka Akatemiatalo ja presidentin työhuone ovat hienot.