torstai 31. maaliskuuta 2016

1016. Keskusta nousi SDP:n ohi gallupissa

                                               Ylen gallupkyselyn tulokset

1. Yllätys yllätys: Hallituspuolueiden kannatus nousi maaliskuussa. Näin ainakin on tapahtunut, jos on uskominen Ylen Taloustutkimuksella teettämän gallupkysylyn tuloksia. Sen mukaan hallituspuolueiden kannatus oli maaliskuussa 48,3 prosenttia. Haastattelut tehtiin 7.-30.3.2016 ja siinä kannatusta kysyttiin yhteensä 2 914 henkilöltä. Tutkimuksen virhemarginaali on 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Puoluekantansa kertoi 58 prosenttia vastaajista. Epävarmojen vastaajien määrä oli poikkeuksellisen suuri eli 42 prosenttia.

2.  Gallupkyselyn mukaan  keskusta on noussut takaisin suurimmaksi puolueeksi. Sitä ilmoitti äänestävänsä 21,7 prosenttia vastanneista. Tässä on nousua 1,0 prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Keskustan kannatus on nyt hieman parempi kuin viime kevään eduskuntavaaleissa (21,1 prosenttia). Vaikea sanoa, mikä on keskustan kannatuksen syy, sillä puolue on pääministeripuolue ja hallitus on epäonnistunut aika tavalla monissa asioissa.

3. Joulu-helmikuussa kärkipaikkaa pitänyt SDP putosi nyt toiseksi 20,3 prosentin suuruisella kannatuksellaan, jossa on pudotusta peräti 2,6  prosenttiyksikköä. Eniten hallituspuolueista kannatustaan nosti pääministeripuolue keskusta. Taloustutkimuksen mukaan ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat ovat siirtyneet keskustan kannattajiksi, myös nuorista on tullut lisää kannattajia.  Taloustutkimuksen mukaan näyttää siltä, että erityisesti työväestö, mutta myös toimihenkilöt ja osittain eläkeläiset ovat niitä ryhmiä, joissa SDP:n kannatus on laskenut eniten. SDP on vallannut persuilta takaisin suurimman työväenpuolueen aseman. Puheenjohtaja Antti Rinnettä pudonneet kannatusluvut kismittivät niin, että jätti selityksen antamisen puoluesihteeri Reijo Paanaselle.
4. Myös kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus nousi, mutta vain hivenen. Mediassa jo reilut kaksi kuukautta ennen Lappeenrannan puoluekokousta aloitettu ja esimerkiksi Jan Vapaavuoren kannattama kiihkeä kampanja puheenjohtaja Alex Stubbin kaatamiseksi ei suurista odotuksista huolimatta näytä vaikuttaneen kokoomuksen kannatuslukuihin, jotka ovat nyt 17,1 prosenttia. Siinä on nousua edellisestä kyselystä 0,2 prosenttiyksikköä.  

5. Perussuomalaisten kannatus nousi 0,5 prosenttiyksikköä ja oli nyt 9,5 prosenttia. Eduskuntavaaleihin verrattuna persujen kannatus on pudonnut 8,2 prosenttiyksikköä. Persut on nyt hallitusvastuussa ja vanha puolue siinä missä muutkin puolueet. Timo Soinille pääasia oli hallitukseen pääsy, ei hallituksen harjoittama politiikka. Puolueen aallonpohja ei näytä taittuvaan, vaan persut on jämähtänyt kannatusluvuissa 5. sijalle. Tämä ei ulkoministerin salkun itselleen hamunnutta Timo Soinia tunnu haittaavan tipppaakaan, vaan hän reissaa itseensä hyvin tyytyväisenä maailmalla joutavia puhelemassa.
 6. Vihreiden suosio on viime kuukausina vaihdellut melko paljon. Vihreät on kuitenkin suositumpi kuin eduskuntavaaleissa, jolloin se sai äänistä 8,5 prosenttia. Vihreät näyttää vakiinnuttavan asemansa - ohi perussuomalaisten - maan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi 12,5 prosentin kannatuksella. Vihreät ovat olleet näkyvästi esille julkisuudessa vastustamalla mm. hallituksen koulutusleikkauksia. Ville Niinistö ja kumppaneiden jatkuva hallitukseen kohdistuma räkytys ja inttäminen esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla ei tunnu pahemmin haittaavan puolueen vakiäänestäjiä. Muita äänestäjiä vihreiden retoriikka ei ymmärrettävisä syistä sen sijaan miellytä.  
7. Vasemmistoliitto menetti gallupkannatustaan 0,6 prosenttia.. Puolueen kannatus on nyt 8,3 prosenttia. Kaiken kaikkiaan vasemmiston kannatus on pudonnut, kun demaritkin putosivat kakkosijalle. Paavo Arhinmäen karisma, jos sellaisesta on voitu edes puhua, on kadonnut lopullisesti, joten ei ole ihme, että Paavo ilmoitti jo viime marraskuussa väistyvänsä puheenjohtajan pallilta. Seuraajaehdokkaiden tasokaan ei päätä huimaa - mm. Aku Hirviniemen sisko Anna-Kaisa Pekonen -  joten vasurit näyttävät jumittuvan lopullisesti alle 10 prosentin puolueeksi.
8. Pienistä puolueista RKP nosti hieman kannatustaan ja hätyyttelee nyt viiden prosentin kannatusta. Puolueen puheenjohtaja Carl Haglund ilmoitti viikko sitten tekevänsä arhinmäet eli  väistyvänsä pettyneenä puheenjohtajan paikalta. Haglund on pettynyt siihen, ettei RKP:tä, vaikka se on ollut ikuisuuden hallituspuolueena, huolittu Sipilän hallitukseen ja häntä ministeriksi.  KD:n eli kristillisdemokraattien kannatus tippui hieman ja on nyt puolueelle hyvin tavanomaisesti 3,6 prosenttia.

1015. Pääministeri myi Kempeleen talonsa

                                        Nyt tulkaa tänne, täältä turvaa saa...

1. Pääministeri Juha Sipilä on myynyt Kempeleen kotitalonsa. Kauppahinnaksi on kerrottu  570 000 euroa. Kauppa on tehty 21. maaliskuuta.

2. Juha Sipilä lupasi viime syksynä eli tarkemmin sanottuna 5.9. Ylen Ykkösaamussa majoittaa turvapaikanhakijoita kotiinsa "vuoden vaihteesta". Pääministerin ilmoitus herätti laajaa huomiota, ei vain Suomessa, vaan myös muualla maailmassa. Nyt myyty kiinteistö on juuri kyseinen talo Kempeleessä.
3. Pääministerin avustaja kertoi tänään, että Sipilä on vaihtanut kotinsa pienempään asuntoon, joka myös sijaitsee Kempeleessä. Tämä turvaa sen, että Sipilän kotipaikka ja vaalipiiri pysyvät jatkossakin samoina. Juha Sipilällä ja hänen vaimollaan on toinen talo Sipossa, jossa he parhaillaan asuvat.
4. Sipilä itse kommentoi kauppaa Yle Uutisten mukaan tokaisemalla, että "kai minä saan kämpäni vaihtaa niinkuin muutkin".  Näin toki on, mutta samaan hengenvetoon voidaan ja myös tulee huomauttaa, etteivät ketkään muut omakotitalon tai muunlaisen ison asunnon omistajat ole luvanneet tyhjillään tai vähällä käytöllä olevaa taloaan tai asuntoaan pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden käytettäväksi. Eivät ainakaan ketkään johtavat poliitikot tai yritysjohtajat. Miksi Sipilä meni lupauksensa antamaan? Hänen esimerkkinsä ei juuri innostanut ihmisiä avaamaan kotiaan turvapaikanhakijoille.
5. Joidenkin arvioiden mukaan Sipilä sai talokaupasta varsin hyvän hinnan. Ottaisiko Sipilä uuteen asuntoonsa pakolaisia, jotta hänen viime syksyinen lupauksensa ei jäisi kuolleeksi kirjaimeksi? Tuskinpa vain, tällaista Sipilä ei ole ainakaan kertonut suunnittelevansa. 

6. Juha Sipilä viime syyskuussa antama lupaus Kempeleen talonsa antamisesta turvapaikanhakijoiden kodiksi ei siis koskaan toteutunut. Perusteeksi on ilmoitettu turvallisuussyyt eli se, etteivät turvapaikanhakijat olisi pystyneet asumaan talossa rauhassa. Vielä kolmisen kuukautta sitten tammikuussa pääministeri ilmoitti, että hänen "tarjouksensa" - lupauksesta ei ei siis enää puhuttu - on edelleen voimassa, vaikka taloon ei tuolloin pääsisi turvallisuussyiden takia muuttamaan.

7. Juha Sipilän viime syksyinen lupaus  alkoi olla melkoinen rasite pääministerille, sillä asiaa tiedusteltiin häneltä vähän väliä. Sipilät päättivät myydä talonsa ilmeisesti siksi, että Juha pääsisi eroon kiusalliseksi muodostuneesta asiasta. Jokainen voi tykönänsä arvioida, miltä asia ja pääministerin lupaus näyttävät. Onko Suomen pääministeri todella sanansa mittainen mies vai henkilö, joka ryhtyy ilman riittävää harkintaa antamaan tekopyhiä lupauksia, joita hän ei voi tosipaikan tullen lunastaa.

8. Pohdittavaksi jää edelleen myös kysymys siitä, oliko ympäri Eurooppaa ja Lähi-Itään asti levinnyt uutinen Suomen pääministerin hövelistä lupauksesta yksi tekijä, jonka johdosta Suomeen ja etenkin Pohjois-Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi loppuvuodesta suorastaan räjähdysmäisellä tavalla. 

10. "Kai minä saan kämppäni vaihtaa siinä missä muutkin"?  Saat toki, herra pääministeri. 

11. "Kait minä saan myös lupauksia antaa, vaikken pysty niitä täyttämään - näinhän kaikki muutkin tekevät"? Et saa. Sinä olet pääministeri, jolta edellytetään hyvää harkintakykyä. Olisit  kysynyt asiaa ennen lupaustasi avustajiltasi ja turvallisuusviranomaisilta. (Vaalilupaukset ovat asia erikseen, niitä ei juuri kukaan järkevä ihminen ota todesta). 












keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

1014. Tukikirje kiihdytti mieliä

1. Kokoomuseliitiksi mediassa kutsutun kokoomusvaikuttajien pääsiäissunnuntaina 27.3. julkistama tukikirje puolueen puheenjohtaja Alexander Stubbille on herättänyt outoa kiihkoa, ei vain politiikan toimittajissa, jotka ovat usein ennenkin olleet kampittamassa Stubbia, vaan nyt myös monissa puolueen kansanedustajissa. 
2. Kirjeessä kokoomuksen piirien, kolmen jäsenliiton sekä puoluevaltuuston ja  -hallituksen puheenjohtajat vakuuttavat tukeaan Stubbille puolueen johtajana ja kokoomuksen hallitusyhteistyön vetäjänä. Kirjeessä toivotaan, että puolueen puheenjohtajapeli puhallettaisiin poikki kevään ajaksi, jotta Stubbille taattaisiin työrauha hallituksessa. Kokoomus valitsee puheenjohtajan kesäkuun alussa Lappeenrannassa pidettävässä puoluekokouksessa. Työrauhavaatimusta perustellaan kirjeessä sillä, että hallituksessa on kevään aikana monia isoja asioita päätettävänä.  Allekirjoittajien mukaan kirjeen tarkoituksena ei ole tukahduttaa puheenjohtajakeskustelua eikä estää kampanjointia.
3. Politiikan toimittajilla ei ollut vaikeuksia saada Alex Stubbia vastustavia kokoomuslaisia kailottamaan paheksuntaansa tukikirjettä ja Stubbia vastaan. Väitetään mitä väitetään, niin kokoomuksen puheenjohtajapeli on käynyt jo jonkin aikaa kuumana kulisseissa ja osin myös julkisuudessa.  Peli tuntuu käyvän sitä kuumemmaksi mitän lähemmäksi puoluekokousta tullaan. Yksi tunnettu "kuuma-kalle" tai "sähköjänis" eli Hjallis Harkimo tuli esiin jo pari kolme viikkoa sitten ilmoituksellaan, jonka mukaan hän päättää toukokuussa, lähteekö haastamaan Stubbin puheenjohtajakisassa. Toisena kandidattina on mainittu kansanedustaja Elina Lepomäki, jolla ei käytännössä kuitenkaan liene mahdollisuuksia pärjätä kisassa. Tänään Lepomäki ilmaisi pettymyksensä hallitukseen ja, tietenkin, myös (Stubbin johtamaan) kokoomukseen, koska maan taloustilanne ei ole kohentunut.
4. Varteenotettavat ehdokkaat puheenjohtajaksi eli Petteri Orpo ja Jan Vapaavuori eivät ole vielä ilmoittaneet halukkuudestaan, mutta lienee vain ajan kysymys, milloin heidän ilmoituksensa julkistetaan. Kumpikin tähtää ensi sijassa siihen, että Stubb luopuisi vapaaehtoisesti kisasta, jolloin he voisivat tulla esiin kokoomuksen "pelastajana." Politiikan toimittajien ja yleensä median lähes raivoisa kampanjointi ja mustamaalaus Stubbia vastaan palvelee erinomaisen hyvin Vapaavuoren ja Orpon pyrkimyksiä. Tämän media tietää ja siksi tiedotusvälineet kantavat innolla kortensa kekoon, jotta tuo inhottava ja narsistinen Stubb saataisiin kammetuksi pois kokoomuksen johdosta ja hallituksesta. 
5. Ainakin Jan Vapaavuori, joka ei ole todellisuudessa samanlainen herrasmies kuin Petteri Orpo, on pyrkimässä kiivaasti kokoomuksen uudeksi johtajaksi. Hänen  kolmisen viikkoa sitten julkaisemansa kirja Puoliholtitonta politiikkaa, on tyypillinen vaalikirja, jossa tämä "Janne" , jonka mieli tuntuu kuohahtavan aika helposti, hyökkää rajusti Alex Stubbia vastaan tätä kuitenkaan nimeltä mainitsematta. Vapaavuoren suoranaisen vituksen Stubbia kohtaan toki jotenkin ymmärtää, sillä hän kärsi edellisessä puheenjohtajavaalissa 2014 selvänä ennakkosuosikkina katkeran tappio Stubbille. Tätä Vapaavuori ei milloinkaan unohda. Nyt ja viimeistään Lappeenrannassa hän aikoo maksaa Stubbille potut pottuina.
6. Kiivaimmin Stubbia ja tukikirjettä vastaan on hyökkäillyt ökyrikas kansanedustaja  Eero Lehti. Tämä Uudeltamaalta monta kertaa eduskuntaan valittu yrittäjä istuu eduskunnan kyselytunnilla yleensä vaiti tuolillaan, josta hän mulkoilee tympäntyneen ja yrmeän näköisenä kohti ministeriaitiota. Eero Lehti ilmoitti olevansa tyrmistynyt alussa mainitusta tukikirjeestä, jota hän kutsuu junttakirjeeksi. Kirjeen sisältö on Lehden mukaan syvässä ristiriidassa länsimaisessa demokratiassa vallitsevan sanan- ja ilmaisuvapauden kanssa. Eero Lehti tuntuu olevansa Stubbia kohtaan yhtä suivaantunut kuin Jan Vapaavuorikin. Hän sanoo, että Stubb saa syyttää itseään siitä, että puolueessa on "kylki auki". Lehden mukaan tukikirjeellä Stubb  on halunnut vain kerätä "enkelikuorolaisia" ympärilleen.
7. Eero Lehti on ärsyyntynyt Stubbin johtamistyylistä. Hän "paljastaa", että aika monet muutkin ovat samanlaisen tunteen vallassa. Lehti väittää, että Stubb suorastaan alentaa puolueen puheenjohtajan ja ministerin arvovaltaa osallistumalla kaikenlaiseen valtiovarainministerin toiminnan kannalta toisarvoiseen toimintaan, "esimerkiksi kuntoiluun." Huhheh, kuntoilu on siis pahasta puheenjohtajalle!
8. Pieni kuntoilu ei varmaan tekisi pahaa myöskään Eero Lehdelle (71).  Eero Lehden luulisi olevan ilahtunut, että puolueella on kunnostaan hyvää huolta pitävä puheenjohtaja, joka kilpailee triatlonissa ja juoksee 45-vuotiaana maratonin lähes kolmeen tuntiin. Lehti tuntuu katsovan, että hänellä ja vain hänellä kustannusalan yrittäjänä on valta määritellä, mitä sanan- ja ilmaisuvapaus pitää sisällään ja keille se kuuluu. Lehti ei näytä huomaavan, että kokoomusvaikuttajien tukikirje ja sen julkistaminen on sananvapauden mukainen toimenpide, ei siis ristiriidassa kyseisen periaatteen kanssa. Omilla aggressiivisilla hyökkäyksillään Lehti haluaa kaventaa tukikirjeen allekirjoittaneiden puoluetovereidensa ilmaisuvapautta. Puheenjohtajapelissä sananvapaus kuuluu Lehden mukaan vain nykyistä puheenjohtajaa vastustavillle ihmisille. Stubbin tukijat ja puolustajat vaietkoot puolueessa ja mediassa.
9. Tukikirjeen ja Stubbin mollaaminen mediassa on saanut aika koomisia piirteitä ja mittasuhteita. Tänä aamuna tukikirjettä paheksuttiin ja Stubbia kritisoitiin kahden ei tv-kanavan aamulähetyksissä oikein porukalla. Studioon oli haalittu kaksi hieman joukkoa keskustelemaan ja kritisoimaan Stubbia ja tämän tukijoita, myös keskustelujen vetäjät tuntuivat olevan estoitta Stubbia vastustavalla kannalla.  Kun lähdin näiden "tietoiskujen" jälkeen autoilemaan ja avasin radion, niin sieltäkin tuli saman asian jauhamista. Alex Stubbin  kimpussa on jo pitkään häärinyt joukko nimekkäitä politiikan toimittajia Pekka Ervastista (Yle) ja Mika Koskisesta (I-S) lähtien. He veisaavat samaa virttä, joka tuntuu tähtäävän yhteen ja samaan asiaan: Stubbin mollamiseen ja kaatamiseen sekä siihen, että Stubb luopuisi kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja ministerin salkusta ennen kesäkuun alun puoluekokousta. Toimittajat kannattavat innolla Jan Vapaavuoren ja Petteri Orpon asettumista puheenjohtajakisaan.
10. Kuinka he kehtaavat ja viitsivät, aikuiset miehet ja naiset! Eikö heillä ole suomalaisen politiikanteon osalta mitään muuta sanottavaa ja kritikoitavaa? Keskustalaisen Juha Sipilän johtaman hallituksen tekemät mokat, virheet ja vatuloinnit pannaan armotta yksinomaan Alex Stubbin ja kokoomuksen piikkiin. Juha Sipilä, joka on mokannut kaikista eniten ja raskaimmin, tuntuu olevan mediassa kaiken kritiikin ulkopuolella. Pääministeri Sipilä ajaa hampaat irvessä yhteiskuntasopimusta, joka on tosiasiassa ainoastaan jonkinlainen haalea kilpailukykysopimus, jonka avulla maan taloustilanne ei parane juuri lainkaan.

11. Eero Lehti jatkoi tänään Ylen Aamutv:ssä hyökkäyksiään Stubbia vastaan. Nyt hän lyttäsi Stubin työmotivaation valtiovarainministerinä ja väitti, ettei Stubb ole koskaan johtanut "isoa organisaatiota". Lehden mukaan Stubb on finanssiministerinä vieraalla maaperällä eikä myöskään sen vuoksi vuoksi menesty työssään. Lehden mukaan Stubb oli olettanut, että hänen "kohdalleen" tulee ulkoministerin salkku. Lehti ilmoitti kannattavansa Jan Vapaavuorta kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi.

12. Alex Stubb on johtanut pääministerinä eli ylimpänä poliittisena päättäjänä aika isoa organisaatiota nimeltään Suomen tasavalta. Nykyisessä hallituksessa hän olisi toki toiminut ensi sijassa ulkoministerinä. Valtiovarainministerin salkku on perinteisesti kuulunut hallituksen toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajalle eli tässä tapauksessa Timo Soinille. Tämä ei kuitenkaan halunnut kantaa vastuutaan, vaan väisti vaikean ministeripostin ja valitsi ulkoministerin salkun, jossa hän saa matkustella ja puhua niitä näitä mukavia turvallisuudesta ja muista sellaisista asioista.

13. Vastuuta ovat vaikeuksien keskeltä paenneet monet Alex Stubbin entiset ministerikollegat eri hallituksissa hallituksissa. Matti Vanhanen lähti lätkimään hallituksesta kesken toisen pääministerikautensa jalkaleikkaukseen vedoten. Todellisuudessa Vanhanen oli vaalirahoitusotkun takia niin ryvettynyt, ettei hän halunnut jatkaa pääministerinä, sillä hän ymmärsi, että keskusta tulisi kärsimään vuoden 2011 vaaleissa mm. juuri vaalirahoitusjupakan takia melkoisen rökäletappion. Vanhanen asetti oman etunsa yleisen edun eli maan, hallituksen ja puolueen edun edelle ja jätti hallituksen ja vastuun näköpiirissä olevasta keskustan vaalitappiosta muiden kannettavaksi. Ex-pääministeri Mari Kiviniemi kyllästyi rivikansanedustajaksi pudottuaan politikkaan pari vuotta sitten ja lähti OECD:n palvelukseen heti kun paikka siellä vapautui. Jyrki Katainen puolestaan jätti pääministerin tehtävät ennen aikojaan kesällä 2014 ja lähti komissaariksi Brysseliin; ko. paikka olisi kuulunut Alex Stubbille. Jan Vapaavuori kantti petti, kun hän hävisi 2014 kokoomuksen johtajan paikan Stubbille. Hän jätti kotimaan politiikan ja meni Luxemburgin pankin palvelukseen. 

14. Alex Stubbin kantti ei sen sijaan ole vastoinkäymisistä huolimatta pettänyt vaan hän on kantanut vastuunsa. Hän on ollut ministerinä kahdeksan (8) vuotta putkeen ja toiminut ulkoministerinä, ulkomaankauppaministerinä, pääministerinä ja nyt valtiovarainministerinä. Toivottavasti Stubbin kentti kestää myös tässä tilanteessa Eero Lehden ja muiden samanmielisten kokoomuksen oikeistosiipeen kuuluvien poliitikkojen hyökkäykset niin, ettei hän jätä tehtäviään puolueessa ja hallituksessa ennen kesäkuun puoluekokousta. Silloin nähtäisiin, ketkä todella haastavat Stubbin ja kenet puolueväki valitsee kokoomuksen puheenjohtajaksi.


tiistai 22. maaliskuuta 2016

1013. KKO 2016:22. Asuntokauppa. Vahingonkorvaus.

1. Kiinteistöalalla toiminut U-Asunnot Oy oli omistanut Asunto Oy P:n (asunto-osakeyhtiö) koko osakekannan. Asunto-osakeyhtiölle kuuluvassa porilaisessa kerrostalossa oli vuosina 2006 – 2007 toteutettu laaja peruskorjaus. U-Asunnot Oy oli kesäkuussa 2006 ryhtynyt markkinoimaan asunto-osakeyhtiön osakehuoneistoja yleisölle. Markkinoinnissa oli käytetty sitä varten laadittua markkinointiesitettä. Yhtiö oli myynyt suurimman osan asunnoista rakentamisvaiheen aikana vuonna 2007. Rakennusvalvontaviranomainen oli hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi maaliskuussa 2007. Asuntojen kauppakirjat ostajien kanssa oli tehty vasta tämän jälkeen. Hallinnonluovutuskokous, jossa asunto-osakeyhtiö oli luovutettu osakkaiden hallintaan, oli pidetty 28.5.2007. Asuntokauppoihin perustuva myyjän vastuu on keväällä 2007 siirtynyt U-Asunnot Oy:ltä W Oy:lle.
2. Lähellä kerrostaloa oli 11.6.2008 syntynyt sortuma, jota tutkittaessa oli havaittu, että maa-ainesta ja vettä oli kulkeutunut talon alle. Rakennuksen alapohjan alla olleen ryömintätilan pohjalle oli muodostunut pysyvä vesiallas. Ryömintätilaan oli jätetty rakentamisaikaisia muottilaudoituksia, jotka olivat tilan kosteuden vuoksi homehtuneet ja joissa oli ollut mikrobivaurioita. Ryömintätilassa ollut valurautainen viemäriputkisto oli ollut osin ruosteessa, ja sen kannakekiinnitykset olivat osin ruostuneet poikki. Tuuletuksen puuttumisen ja kosteuden vuoksi rakennuksen alla oli ollut homekasvustoa. Myös rakennuksen sadevesiviemäri- ja salaojaputkistot olivat kärsineet routavaurioita. Asunto-osakeyhtiö teetti vuonna 2009 rakennuksen alapohjan alapuolisen ryömintätilan ja perustusrakenteiden sekä sadevesiviemäröinti- ja salaojajärjestelmien korjauksen.
3. Asunto-osakeyhtiö nosti 30.9.2009 W Oy:tä vastaan kanteen, jossa vaadittiin näistä kiinteistön korjaustöistä aiheutuneiden kustannusten korvaamista 171 000 eurolla.  Kanteen mukaan rakennuksen peruskorjauksen johdosta asiassa oli sovellettava asuntokauppalain 4 luvun säännöksiä uuden asunnon kaupasta, jolloin asunto-osakeyhtiöllä oli oikeus ostajan sijasta vedota virheeseen ja vaatia vahingonkorvausta asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluneista korjauksista.
4. Satakunnan käräjäoikeus hyväksyi  7.1.2011 antamallaan tuomiolla kanteen mutta alensi vaaditun korvauksen määrää noin 25 000 eurolla. Vaasan  hovioikeus hyväksyi  7.3.2013 käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen.
5. Korkein oikeus myönsi W Oy:lle valitusluvan. Korkeimmassa oikeudessa oli yhtiön valituksen perusteella kysymys ensisijaisesti siitä, oliko rakennuksen peruskorjauksessa ollut kyse asuntokauppalain 4 luvun 1 §:n 2 kohdassa mainitusta uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta niin, että asuntokaupat ovat koskeneet uuden asunnon kauppaa. Toiseksi asiassa oli arvioitavana se, olivatko rakennuksen alapuolisissa rakenteissa ja viemäröintijärjestelmissä olleet viat ja puutteet sellaisia, että asunto-osakeyhtiöllä on ollut asuntokauppalain 4 luvun 18a §:ssä tarkoitettu oikeus vedota niihin myyjää vastaan.
6. Korkeiman oikeuden tuomio annettiin tänään. Korkein oikeus vastasi kumpaankin edellä mainittuun kysymykseen myönteisesti ja päätyi - vaikka hieman eri perusteilla -  siihen, ettei hovioikeuden tuomion lopputulosta ollut syytä muuttaa.
7. Korkein oikeus katsoi (perustelukappaleet 6-19),  että  U-Asunnot Oy oli perustajaosakkaana myynyt asunnot uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla korjausrakennetusta rakennuksesta, jolloin myyjän eli W Oy:n vastuuseen sovellettiin uuden asunnon kauppaa koskevia asuntokauppalain 4 luvun säännöksiä. Toiseksi korkein oikeus katsoi (perustelukappaleet 20-29), että kaupan kohteessa oli ollut asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n 1 ja 6 kohdassa tarkoitettu virhe ja että asunto-osakeyhtiöllä oli mainitun lain 4 luvun 18a §:ssä säädetty oikeus vedota virheeseen ja vaatia, että W Oy suorittaa sille vahingonkorvauksena korjaustöiden kustannukset, joiden määrän osalta korkein oikeus hyväksyi käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomitseman summan.
8. Oikeuden myllyt voivat tunnetusti jauhaa hitaasti. Ko. tapauksessa rakennusvirheet ilmenivät 2008, käräjäoikeuden ratkaisu tuli vuonna 2011 ja hovioikeuden tuomio 7.3.2013. Tästä kului vielä kolme vuotta ennen kuin korkein oikeus pani tuomiollaan pisteen riidalle. Jutun käsittelyyn osallistui kolmessa tuomioistuimessa kaikkiaan 11 tuomaria ja kaksi esittelijää.  Kaikki kolme oikeusastetta päätyivät samaan lopputulokseen eikä edes vahingonkorvauksen määrä muuttunut ylioikeuksissa. Vaikka aikaa kului ja rahaa paloi,eli oikeudenkäynti oli hidasta ja kallista, valitusluvan myöntämistä ja korkeimman oikeuden ratkaisun julkaisemista ennakkopäätöksenä voidaan pitää perusteltuna, sillä käytännössä saattaa myöhemmin tulla eteen muita vastaavanlaisia tapauksia.
9. Riita-asian "makaaminen" kolmisen vuotta korkeimmassa oikeudessa ennen ratkaisun saamista ei ole käytännössä mitenkään epätavallista. Esimerkiksi ratkaisussa KKO 2016:20 selostetussa tapauksessa saatiin hovioikeuden maaliskuussa 2012 antaman tuomion jälkeen odotella korkeimman oikeuden ratkaisua neljä (4) vuotta.

1012. Kun Persu-Terhi muslimityttöihin hermostui

1. Perussuomalainen temperelainen kuntapolitiikko Terhi Kiemunki on kansanedustaja Lea Mäkipään eduskunta-avustaja. Hän oli vuoden 2015 vaaleissa persujen ehdokkaana, muttei mennyt läpi. Hän sai vaaleissa 1 096 ääntä, varasijalle pääsy olisi tarvittu 4 000 ääntä. Kiemunki on Pirkanmaan perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja ja Tampereen varavaltuutettu. 
2. Viime sunnuntaina, joka on Palmusunnuntai ja tunnetaan lasten virpomisvierailuista, Kiemunki ihmetteli - tietenkin  Facebookissa - onko ”muslimipenskojen” kiertäminen virpomassa ehkä kotouttamista, vai ”onko Allahillakin tänään joku vuosipäivä?” Kiemunki harmitteli sitä, että hänellä ei ollut virpojille annettavaksi kondomeja. Huivipäisten maahanmuttajatyttöjen hän arvioi käyvän noita-akoista.
3. Kova-sanainen ja terhakka nainen, tämä Terhi. Täysin yllätyksenä Terhin  asiaton ja suorastaan tökerö purkaus ei tullut, sillä jo vaalipuheissaan ja esitteissään hän kritisoi kärkevästi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Somessa Kiemungin muslimityttöjä halventavat puheet tuomittiin tietenkin heti jyrkästi. 
4. Presidentti Sauli Niinistö ei tällä keraa ilmaissut järkytystään ja hyvä niin. Ilmeisesti Jenni antoi Salen nukkua Palmusunnuntaina rauhassa ja pitkään, joten järkytyksen aiheita ei kerinnyt heti aamutuimaan ilmaantua. 
5. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo twiittasi sunnuntana, että ”tästä virpojat-asiasta saa nyt Terhi Kiemunki vastata itse, puolue ei tätä puhetta puolusta.” Riikalta ei siten herunnut suoranaista tuomiota Terhille.
6. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini tavoitettiin langan päähän ja tv-kameran eteen, ei tietenkään Suomesta, vaan Lontoosta, sillä Soinihan on ulkoministeri, joka matkailee mielellään maailmalla. ”En ole koko tekstiä nähnyt, mutta olen nähnyt puoluesihteerin vastauksen, joka on erittäin hyvä eikä jätä epäselvyyttä, mitä mieltä tässä puolueessa ollaan tästä asiasta”, vakavailmeinen Soini sanoi. Soini sanoi, että Slunga-Poutsalo sanoi mikä on puolueen kanta ja olen täysin samaa mieltä. Soinin mukaan on tärkeää, että puolueelta lähtee yhtenäinen viesti, ja sen takia kantani on sama kuin hänen. "Ja se on siinä.” Plokissaan Soini ei ole nähnyt aiheelliseksi tapausta käsitellä.
7. Vai että siinä! Soiniltakaan ei siis saatu minkäälaista kunnon tuomiota Kiemungille. Terhin lausahdukset olivat toki myrkkyä persupomoille, mutta eihän puoluejohto ryhdy rakkaita puoluetovereitaan noin vain tuomitsemaan tai edes arvostelemaan.

8. Terhi Kiemunki pyysi myöhemmin sunnuntaina anteeksi lausuntoaan, "jos hän on loukannut ihmisiä".  Tänään Kiemunki on sanonut, että  häntä kritisoineet perussuomalaiset eivät ole olleet häneen yhteydessä ja kuuleet häntä. Kiemunki kertoi, että hän olisi voinut muotoilla päivityksessään olleet asiat  toisin. Hän kuitenkin ihmettelee edelleen sitä, viettävätkö muslimitkin pääsiäistä vai ovatko he omaksumassa kristillistä perinteitä ja kulttuuriamme.


9. Terhin "päämiehellä" eli kansanedustaja Lea Mäkipäällä (68) ei ole ollut kanttia erottaa eli antaa potkuja avustajalleen. Mäkipää selittelee hurskaasti olevansa "anteeksiantavainen ihminen" ja "katsotaan nyt, piirihallituksen kokous on kahden viikon päästä". Mäkipää aikoo tähän hätään pyytää Kiemungilta kirjallisen sitoutumuksen, että vastaava ei enää toistu.


10. Näinhän se menee, eli seepran on vaikea päästä raidoistaan ja persujen maahanmuuttokriittisistä asenteistaan. Puoluetoverin tölväisyä ei hevin mennä tuomitsemaan tai, jos tuomitaan, se tehdään ikään kuin kautta rantain ja rivien välissä. Vastuuta siirrellään puoluelimille, piirikokoukselle jne. Jotkut perussuomalaiset ovat toki vaatinet Terhi Kiemungin erottamista puolueen kaikista luottamustoimista.



maanantai 21. maaliskuuta 2016

1011. Kun Sauli-pressa aamutuimaan järkyttyi

                            Terve Valtteri, tämä on Sauli Helsingistä

1. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottaa silloin tällöin Facebook-sivullaan kantaa erilaisiin asioihin ja ilmiöihin. Esimerkiksi helmikuussa hän innostui erään iisalmelaisen kirjailijan tolkku-kolumnista aivan suunnattomasti.

2. Tänään maanantaina Sauli, jota kansa myös Saleksi kutsuu, aloitti päivityksensä (ja päivittelynsä) tokaisemalla aluksi näin

- Joskus järkyttyy jo heti aamusta. Tänään kävi niin.

3. Heikkohermoisimmat ja huomenna tapahtuvaa Putin-tapaamista odottavat ihmiset saattoivat kenties hieman pelästyneinä vetää aamukahvinsa väärän kurkkuun. Mistä meidän Saulimme on nyt noin hemmetin järkyttynyt että hänen pitää heti ensi töikseen rynnätä kertomaan asiasta FB:ssa?  Tuon ikäinen eli 67-vuotias mies, jolla on 25 vuotta nuorempi vaimo vierellään, saattaa toki aamulla herättyään järkyttyä huomatessaan, ettei se aamuerektio otakaan aina toimiakseen. Mutta pitääkö tuollaista asia silti mennä koko maailmalle toitottamaan!

4. Salen vietistä kuitenkin nopeasti selvisi järkytyksen todellinen syy. Pressa oli järkyttynyt kuultuaan Ylen Aamu-tv:stä tulleen 11-vuotiaan Valtteri Saarisen kertomasta rasismista. Tämä Valtteri ei ole kuka tahansa suomalainen pojanviikari, vaan hän on tummaihoinen ja hänet on adoptoitu 1-vuotiaana Suomeen Etelä-Afrikasta.

5.  Valtteri oli saatu telkkariin rasisimin vastaisen viikon ensimmäisenä päivänä. Hänen äitinsä on Adoptioperheet ry;n hallituksen puheenjohtaja. Valtteri kertoi selvällä Suomen kielellä, miten hän on joutunut kokemaan syrjintää ja rasismia. Häntä on haukuttu neekeriksi, kakaksi tai kakanväiseksi taikka nekruksi sekä muilla vastaavilla nimityksillä. Tämä ei ole tuntunut Valtterista kivalta, vaan pahalta ja suorastaan ahdistavalta. Hän kertoi kuitenkin jo touttuneensa moiseen, koska "sellaista on tapahtunut sen verran usein, ettei siitä jaksa enää välittää". Valtteri kertoi vielä, etteivät bussit Helsingissä ole aina ottaneet häntä kyytiin, jos hän on ollut pysäkillä yksin bussiin pyrkimässä, vaan ovat ajaneet pysähtymättä ohi. 

6. Niinistöä Valtterin kokemukset järkyttivät. "Tällaista vääryyttä ei saa Suomessa tapahtua. Valtteri antoi rohkean mallin rasismin vastaiselle viikolle", kiitteli presidentti ulostulossaan.

7. Valtterin rasistiset kokemukset ovat keljuja ja ikäviä, ei siittä mihinkään pääse! Valtteri ei toki ole yksin, sillä samanlaista nimitelyä ja kiusaamista saavat kokea meillä monet tummaihoiset pojat ja tytöt. Rasistinen nimittely ja huutelu on yhden sortin kiusaamista, ja kiusaamisen kohteeksi joutuvat esimerkiksi kouluissa ja koulumatkoilla kymmenet ja sadat, elleivät peräti tuhannet, lapset ja nuoret joka ainoa päivä. 

8. Pressalla olisi siitä syytä, jollei nyt aivan joka aamuisiin järkytyksiin, niin joka tapauksessa huoleen harva se päivä. Mutta pressa on vanha kettu, joka "iskee" harvoin ja valikoidusti vain helpoissa ja kansaa ilman hänen päivityksiäänkin kuohuttavissa tapauksissa. Tuollaisilla viesteillä ja lausahduksilla kerää kosolti paljon tykkäyksiä Facebookissa ja kannatusta gallupkyselyissä. 

9. Tällaista vääryyttä ei Suomessa saa tapahtua, puhisi presidentti FB:ssa. Arvojohtajan puhetta, huusivat ihmiset somessa. Niinistö tietää vallan hyvin, että "tällainen" vääryys eli kiusaaminen ja kaikenlainen rasisimi ylipäätään ei Suomesta lopu kieltämällä koskaan, ei vaikka käskijänä olisi itse tasavallan presidentti ja vaikka tämä kuinka järkyttyisi ja kertoisi siitä somessa. Niinistön olisi piätänyt viestissään vaatia, että aikuiset puuttuisivat lasten ja nuorison rasistiseen huuteluun nykyistä herkemmin. Vaikka eiväthän ne puutu, eivät halua ja kenties edes uskalla, jotteivät joutuisi itse solvausten tai jopa väkivallan kohteeksi. Pahaksi on päässy, meinaan!

10. Uskotaan toki, että Salen aamujärkytys oli aitoa eikä hänellä ollut vain oma kansansuosio mielessään ja niin sanotusti ketun häntä kainalossaan. Salella näyttää olevan toinen pressakausi kirkkaana mielessään. Joten ei syytä huoleen: Meidän ei tarvitse tyytyä tulevissa presssanvaaleissa vain joihinkin tapetinvärisiin vanhasiin ja heinäluomiin.

perjantai 18. maaliskuuta 2016

1010. Matti Vanhanen haluaa pressaksi

                             Pikkuvanhanen ja Isovanhanen, Matteja molemmat

1. Ex-pääministeri (2003-2010) ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Taneli Vanhanen (60) ilmoitti eilen tavoittelevansa puolueensa presidenttiehdokkuutta. Asiasta kertoi ensin keskustan puoluelehti Suomenmaa, minkä jälkeen Vanhanen vahvisti tiedon. 

2. Matti Vanhanen on toiminut kansanedustajana vuodesta 1991 vuoteen 2010. Edellisellä vaalikaudella hän toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtajana, mutta nousi takaisin eduskuntaan kevään 2015 vaaleissa.
3. Keskustan kansanedustajille Vanhanen kertoi halukkuudestaan presidentiksi niin ikään eilen. Keskustan työvaliokunta päätti alkuviikolla ehdottaa puoluehallitukselle, että keskusta asettaisi presidenttiehdokkaansa jo ensi kesäkuussa Seinäjoella pidettävässä puoluekokouksessa. 
4. Mikä kumman hoppu keskustalla on asiassa? Presidentivaalithan pidetään vasta alkuvuonna 2018. Miksi keskusta haluaa valita oman ehdokkaansa jo lähes kaksi vuotta ennen vaaleja? Mikään toinen puolue ei ole vielä tänä vuonna aikeissa ilmoittaa omaa ehdokastaan. Presidentti Sauli Niinistö päättää vasta ensi vuoden alkupuolella, lähteekö hän tavoittelemaan toista kautta.
5. Onko Matti Vanhanen keskustan ainoa ehdokas presidentiksi? Siltä tuntuu, sillä ainakin puolueen johto tuntuu olevan varma asiasta. Vanhasen ehdokkuudesta lienee sovittu alustavasti puolueen työvaliokunnan kokouksessa, jossa päätös puolueen ehdokkaan valitsemisesta kesäkuun  puoluekokouksessa tehtiin. 
6. Työvaliokunnan kokouksesta ei ehtinyt kulua kuin pari kolme päivää kun Matti Vanhasen kiirehti ilmoittamaan ehdokkuudestaan. Vanhanen sanoo kypsytelleensä päätöstä "viime viikkojen aikana". Hän päätti ilmoituksestaan ennen kuin puolueen piirikokoukset kokoontuvat. Vanhanen siis haluaa, että piirikokoukset ilmoittaisivat seisovansa yhtenä miehenä ja naisena hänen ehdokuutensa takana. Vanhanen uskoo saavansa vastaehdokkaita,  ja tätä mahdollisuutta vilautti eilen myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Brysselissä. 
7. Riittävän uskottavia vastaehdokkaita ei kuitenkaan tunnu löytyvän. Olli Rehn ei tiettävästi sunnittele pressaehdokkuutta vaan haluaa mieluummin Erkki Liikasen seuraajaksi Suomen Pankin pääjohtajana.  Rehn ajatellee, että hänen on turha lähteä haastamaan Sauli Niinistöä vuoden 2018 vaaleissa, mutta vuoden 2024 vaaleissa hän sitä vastoin voisi olla arvostettuna pääjohtajana aivan hyvin käytettävissä. 
8. Toinen ex-pääministeri (1991-95) Esko Aho voisi periatteessa ilmoittautua kisaan, mutta tuskin hän sitä tekee. Aho on parhaillaan tyrkyllä Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallintoneuvoston jäseneksi; Venäjän keskuspankki omistaa pankista yli puolet.  Ahon idänsuhteet olisivat muutenkin kunnossa, sillä hän Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja ja suomalaisten Venäjän-kauppaa käyvien suuryritysten perustaman East Officen hallituksen puheenjohtaja. Sherbankin nettovoitto laski viime vuonna 23 prosenttia edellisen vuoden tuloksesta. Pankki on ollut loppuvuodesta 2014 lähtien Yhdysvaltojen Venäjän-vastaisten pakotteiden listalla. Esko Aho katsoo, etteivät pakotteet estäisi hallitustyöskentelyä Sherpankissa. - Toivotaan niin. Ehkäpä Esko Aho, entinen Kannuksen elinkeinoasiamies, saa hieman uutta puhtia pankin toimintaan!
9. Kepun mahdollisina presidenttiehdokkaina mainitaan usein myös naispuoliset ex-pääministerit  Annelli Jäätteenmäki ja Mari Kiviniemi. Heidät voidaan kuitenkin viimeistään nyt eli Matti Vanhasen ulostulon jälkeen jättää pois laskuista, eikä heillä sitä paitsi olisi mitään mahdollisuutta menestyä edes kepun esivaalissa.
10. Matti Vanhanen sanoi eilen, että hänelle on tullut ehdokaspyyntöjä usealta taholta, joten "pakkohan sitä oli ryhtyä miettimään." Vanhaselle "kävi" siis aivan samalla tavalla kuin Jan Vapaavuorelle, joka on miehen oman kertoman mukaan saanut kehotuksia ryhtyä kokoomuksen puoluejohtajakisaan "sieltä ja täältä, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä." Myös puoluejohdosta Vanhasta on pyydetty tavoittelemaan ehdokkuutta. Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, ettei pääministeri juha Sipilä lähde itse kisaan mukaan. Kun Vanhanen ei päässyt ministeriksi, Sipilä lienee päättänyt antaa Vanhaselle eräänlaisena  lohdutuspalkintona keskustan presidenttiehdokkuuden.  Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuutta on pidetty liian vähäpätöisenä korvikkeena Vanhaselle. Vanhanen kertoi eilen luopuvansa  eduskuntaryhmän johdosta.
11. Matti Vanhanen osallistui presidenttivaaleihin jo vuonna 2006. Hän jäi tuolloin ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi eikä siten selviytynyt toiselle kierrokselle. Vanhanen sai tuolloin 562 000 ääntä, mikä oli n. 19 prosenttia annetuista äänistä. Tulos oli istuvalle pääministerille hieman nolo, sillä Vanhasen ääniosuus oli selvästi huonompi kuin keskustan menestys vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, jotka puolue voitti pitkälti Anneli Jäätteenmäen ansiosta. Kun Anneli joutui luopumaan, tuli Matista sattumapääministeri. Nyt Vanhanen vähättelee vuoden 2006 tulosta ja vetoaa siihen, että vaalikampanjansa jäi tuolloin liian lyhyeksi eikä hän voinut pääministerinä kunnolla haastaa istuvaa presidenttiä. Vanhasen kannattajat ja keskustan puuhamiehet yrittivät kuitenkin aivan tosissaan, Matista julkaistiin jopa yksi vaalikirja nimelltään "Se on ihan Matti".
12. Vanhanen sanoo tavoittelevansa nyt ehdokkuutta ”tosissaan ja vakavalla mielellä”. Matin tavoitteena on presidentin virka, ei siis pelkkä ehdokkuus vaaleissa. Vanhanen: ”Kyllä se on tavoite. Tämä on erittäin vakava päätös ja tehty täysin riippumatta siitä, mitä istuva presidentti  aikoo tehdä.” Hän aikoo keskustella ihmisten kanssa "hyvin paljon" ulkopolitiikasta. Seuraavat kaksi vuotta Vanhanen aikoo keskittyä nimenomaan ulkopolitiikkaan. Vanhanen julkaisi alkuvuodesta omakustanteena ulkopolitiikkaa käsittelevän kirjan. Siinä hän esittää huolensa Venäjän aikeista ja kannustaa Suomea tiiviimpään yhteistyöhön Ruotsin kanssa. - Tässä suhteessa ei mitään uutta, sillä Suomessa kaikki ulkopolitiikasta vähänkin perillä olevat lienevät mainituista asioista samaa mieltä.

13. Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ei aio ilmoituksensa mukaan tavoitella keskustan presidenttiehdokkuutta. Matti Vanhasen ehdokkuutta Jäätteenmäki pitää hyvänä asiana, mutta Matin tukijaksi ei hän kuitenkaan suoralta kädeltä lähde. Jäätteenmäki haluaa katsoa, keitä muita lähtee ehdokaskisaan mukaan. Jäätteenmäki pitää presidenttikisaa kenelle tahansa ehdokkaalle haastavana, jos Sauli Niinistö haluaa tehtävässä jatkaa.

15. Matti Vanhasen vime helmikuun alussa julkaiseman omakustanteen nimenä on yksikenkertaisesti Ulkopolitiikkaa; se on luettavissa netissä. Vain reilua viikkoa aikaisemmin ilmestyi keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kirja Eihän tässä näin pitänyt käydä. Väyrysen kirja ennakoi hänen uutta puoluehankettaan, josta hän ilmoitti vain viikko kirjansa ilmestymisen jälkeen. Väyrysen Kansalaispuolue on jo merkitty yhdistysrekisteriin ja kohtapuolin lienee vuorossa puolueen rekisteröinti.

16. Keskustan presidenttiasiassa ottaman varaslähdön yhtenä tavoitteena on voinut olla   Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuuden kaataminen ja huomion suuntaminen pois Kansalaispuolueesta. Ensiksi mainitun tavoitteen osalta kepun manööveri iski kuitenkin harhaan. Paavo Väyrynen kertoo nimittäin tänään HS:ssa, ettei hän lähde presidenttikisaan "missään tapauksessa" eikä siis aio tavoitella keskustan presidenttiehdokkuutta, johon hänellä olisi keskustan jäsenenä teoreriassa mahdollisuus. Väyrynen ilmoittaa kannattavansa Sauli Niinistön jatkokautta luottaen siihen, että Niinistö pitää Suomen Paasikiven linjalla ja huolehtii siitä, että Suomi säilyy sotilaallisesti liittoutumattomana ja puolueettomana maana. Väyrynen pitää todennäköisenä, että Niinistö tähtää toiselle kaudelle. Matti Vanhasen ehdokkuutta Väyrynen ei halunnut kommentoida sanallakaan.

17. Keskustan kannattajien äänet saattavat presidentinvaaleissa jakautua aika tasaisesti Matti Vanhasen ja Sauli Niiistön kesken. Tämä voi olla tekijä, joka pudottaa Vanhasen tällä kerralla finaalista eli vaalien toiselta kierrokselta, jos toista kierrosta Niinistön ylivoimaisuuden takia edes tarvitsee toimittaa.







torstai 17. maaliskuuta 2016

1009. Vapaavuori ei (muka) pyri puheenjohtajaksi

1. Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori ilmoitti tänään, että hän ei ole ilmoittautumassa kokoomuksen ensi kesän puheenjohtajakisaan. Vapaavuori oli kokoomuksen kansanedustajana 2003-2015, asuntoministerinä 2007-2011 ja elinkeinoministerinä 2012-2015. Hän siirtyi Euroopan investointipankkiin syyskuussa 2015. Sauli Niinistö, jonka avustajana Jan Vapaavuori aikoinaan toimi, oli samassa tehtävässä 2003-2007.
2. Valtiovarainministeri ja kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja Alexander Stubb on kertonut haluavansa jatkaa puheenjohtajana. Hänen odotetaan kuitenkin saavan haastajia ensi kesän puoluekokoukseen. Tänään on kerrottu, että kokoomuksen piirijohtajien enemmistö on Stubbin jatkamisen kannalla. 
3. Kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimo kertoi pari päivää sitten, että häntä on pyydetty ehdolle puheenjohtajavaalissa; asiasta kerrottiin ensimmäisen kerran - Urheilulehdessä. Harkimo sanoo harkitsevansa Stubbin haastamista. Varsin yleisesti on kuitenkin arveltu, että Harkimo halusi ilmoituksellaan vain avata puheenjohtajapelin, koska monet kokoomusvaikuttajat haluaisivat vaihtaa Stubbin tyyppiseen poliitikkoon. Joidenkin mukaan Hjallis toimii asiassa ikään kuin Petteri Orpon sähköjäniksenä. Sisäministeri Orpolla näyttäsi olevan tällä hetkellä eniten kannatusta kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi. Toisena tulee kahdeksan vuotta ministerinä putkeen istunut Paula Risikko ja kolmantena vaanii uutta tilaisuutta kärkkyvä Vapaavuori.
4. Jan Vapaavuori oli kaksi vuotta sitten selvä ennakkosuosikki Jyrki Kataisen seuraajaksi. Hän hävisi  kuitenkin puheenjohtajakisan jo ensimmäisellä äänestyskierroksella sekä Risikolle että Stubbille. Stubbin valinta jurppi ilmiselvästi Vapaavuorta.
5. Tänään Vapaavuori kertoi, että hän ei ole haastamassa ketään ja lähtemässä kisaamaan puhenjohtajan paikasta. Ei, vaikka kutsuja lähteä mukaan kisaan on kuulemma "satanut joka ilmansuunnasta", niin puolueen sisältä ja kannattajakunnasta, "idästä sekä lännestä". Huh huh, onpa huimaa kannatusta kerrassaan!  Vapaavuori piti silti epätodennäköisenä, että hänen päätöksensä poisjäännistä muuttuisi.”Viihdyn erittäin hyvin nykytehtävissäni”, Vapaavuori kertoi tiedotustilaisuudessa. No joo, noihan sitä on vastaavalaisissa tilanteissa lähes aina sanottu, mutta todellisuus saattaa usein olla toinenlainen. Vaikkei Vapaavuori itse olisikaan "pyrkimässä" tehtävään, hän varmaankin lähtisi mielihyvin kisaan, jos häntä oikein joukolla pyydettäisiin ehdokkaaksi ja haastamaan Alex Stubbia. 

6. Poliitikkomaiseen tapaan Vapaavuori totesikin, että asia olisi eri, jos paikka olisi "aidosti auki". Mitä tämä tarkoittaa? No sitä, että nykyinen puheenjohtaja Alex Stubb ilmoittaisi, ettei hän halua enää jatkaa. Jos siis Hjallis Harkimo, Eero Lehti ja kumppanit saisivat savustettua Stubbin ulos, lähtisi Vapaavuori oikein mielellään ja suorastaan riemusta kiljuen kisaamaan kokoomuksen puheenjohtajuudesta.
7. Jan Vapaavuori julkaisi tänään kirjan Puoliholtiton Suomi; nimi tulee tietenkin Sauli Niinistön tokaisusta, jossa tämä luonnehti olevansa "puolivallaton leskimies". Ei liene yllätys, että kirjan julkaisuhetki osuu "sattumalta" ajankohtaan, jolloin kokoomuksen puheenjohtajakisa on juuri käynnistymässä. Kirjan julkaisemista voidaan pitää Vapaavuoren lähtölaukauksena puheenjohtajakisassa, sanokoon mies itse mitä tahansa.
9. Jan Vapaavuori ruotii ja suorastaan mollaa kirjassaan poikkeuksellisen suorasukaisesti Matti Vanhasen, Jyrki Kataisen ja Alex Stubbin hallitusten työskentelytapoja; Esko Ahon ja Paavo Lipposen hallitukset olivat hänestä parempia. Jyrki Kataisen sixpack-hallitus oli lähes tulkoon "tuhoon tuomittu" jo aloittaessaan. Vapaavuoren mukaan hallituksen ns. budjettiriihi on pelkää teatteria, koska käytännössä riihessä käsiteltävät asiat on päätetty jo hyvissä ajoin ennen "riihen" aloittamista. Hän sanoo olevansa huolissaan Suomen taloudesta ja politiikan pinnallisuudesta. Vapaavuori (51) luonnehtii Suomea "moni-ongelmaiseksi potilaaksi" ja "keski-iäiseksi ukonkörilääksi".

10. Vapaavuori sanoo kirjassaan, että suomalainen politiikka "viihteellistyy ja pinnallistuu" ja että "pölhöpopulismi" rehottaa. Tässä kirjoittaja on oikeassa, kuten jokainen on voinut havaita. Viihteellistyminen ja pinnallistuminen ei koske ainoastaan kansanedustajia, puoluejohtajia ja hallituksen ministereitä, vaan sama ilmiö on "iskenyt" myös tasavallan presidentteihin, kuten  Martti Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Sauli Niinistön toiminnasta ja toilailuista on erinomaisen hyvin voitu nähdä.

11. Vapaavuori väittää, että johtaviinkin posteihin pääsee aika ajoin kipuamaan myös "patologisia narsisteja", joille politiikan sisältö ei ole koskaan muuta kuin välinearvoa heidän omalle julkisuuskuvalleen. Ketä tai keitä Vapaavuori mahtaa tarkoittaa? Kenties esimerkiksi Alex Stubbia, jolle hän kärsi yllättävän tappion vuoden 2014 puheenjohtajakisassa. Vapaavuoren mukaan Suomessa olisi pitänyt järjestää uudet eduskuntavaalit Jyrki Kataisen erottua pääministerin paikalta ja lähtiessä (livohkaan) Brysselin komisaariksi.  Vapaavuori sanoo, että Alex Stubb ei kuitenkaan halunnut katkaista omaa pääministerintietään, joka avautuu poliitikon eteen yleensä vain kerran elämässä. Timo Soinin johtamista perussuomalaisista Vapaavuorella ei ole korkeaa käsitystä, sillä persuilla on hänen mielestään politiikanteon moraalia rapauttava vaikutus.

12. Näin siis  Luxemburgin pankin rauhassa kirjaansa kirjoittanut Jan Vapaavuori. Investointipankin (EIP) hallituksessa on pääjohtajan lisäksi kahdeksan varapääjohtajaa, joita  työnteko ei liiemmin rasittane. Varapääjohtajille maksetaan yhtä suurta palkkaa kuin Euroopan unionin komission varapuheenjohtajille eli n. 25 000 euroa kuukaudessa. Muita etuuksia on kosolti. Vapaavuori vaikuttaa kuitenkin tyypiltä, joka haluaa elämäänsä enemmän äksöniä. Hän tuntuu olevan valmis palaamaan Suomen politiikkaan heti, kunhan joukon eli kokoomuksen kutsu käy ja soiva paikka tulee avoimeksi. Puolueen puheenjohtajakisaan voi kuka tahansa ilmoittautua, joten Vapaavuoren on täysin turha nirsoilla ja (muka) valitella, ettei hänellä olisi tilaisuutta haastaa nykyistä puheenjohtajaa. Kyllä pankkiiri  Stubbin vielä mielellään myös haastaa, sillä hän haluaa saada revanssin kahden vuoden takaiselle tappiolleen. Pidän selvänä. että Vapaavuori ilmoittautuu kisaan, vaikka hänen toiveensa siitä, että Stubb ilmoittaisi luopuvansa puoleen johtamisesta, ei toteutuisikaan.

13. Jan Vapaavuori on 51-vuotias juristi, joka valmistui vuonna 1989. Tämän jälkeen mieheltä vierähti pari vuotta jatko-opintojen parissa, mutta ilman tulosta. Sitten Jan päätti heittäytyä politiikkaan ja hän toimi kokoomuksen puluetoimiston ja eduskuntaryhmän hallinnossa sekä ministeri Pertti Salolaisen (1993-95) ja oikeusministeri Sauli Niinistön (1995) erityisavustajana. Politiikan ulkopuolella Vapaavuori ei näytä olleen töissä ennen Luxemburgin keikkaansa. Hairahtui nuoruudessaan pari kolme kertaa rikoksen poluille ja valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi 2003 eli (vasta) 38-vuotiaana.

14. Tiedotustilaisuudessa tänään Vapaavuori syytti nykyistä hallitusta muun muassa koulutus- ja yliopistoleikkauksista. Hänen pitäisi muistaa, että Kataisen ja Stubbin hallitukset, joissa mies itse oli mukana, leikkasivat koulutuksesta ja yliopistoilta enemmän kuin mitä Juha Sipilän hallitus on nyt tekemässä. Vapaavuoren mukaan Suomessa on tehty "ainakin 10 vuotta" väärää politiikkaa. Hän ei näytä välittävän vähäkään siitä, että tuona aikana hän itse istui keskeisenä ministerinä hallituksissa seitsemän vuotta. Minusta Vapaavuoren käytös on rumaa ja vastenmielistä oman vastuun välttelyä. Miksi hän ei tehnyt hallituksessa parempaa politiikkaa ja miksi hän ei eronnut ministerin pallilta kesällä 2014, jos hän todella oli sitä mieltä, kuten hän nyt jälkeen päin sanoo, että eduskunta olisi pitänyt hajoittaa ja järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit?

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

1008. KKO: Nordean laina-asiakkaille valituslupa korkomarginaaliasiassa

1. Korkein oikeus myönsi eilen 8.3. eräille Nordea Pankin laina-asiakkaina olleille kunnille, yhteisöille ja säätiöille valitusluvan luottojen korkomarginaalien korottamista koskevassa asiassa; diaarinumero S2014/311. KKO:lta valituslupaa haki yhteensä 25 eri tahoa, joille kaikille myönnettiin valituslupa.
2. Asia liittyy Helsingin hovioikeudessa aiemmin käsiteltyyn riitaan siitä, oliko Nordealla ollut vuonna 2009 oikeus korottaa kuntien ja kunta-alalla toimivien yhteisöjen ja säätiöiden luotoista perittäviä marginaaleja. 
3. Hovioikeus hylkäsi pankin laina-asiakkaiden kanteet, joissa nämä olivat vaatineet tuomioistuinta vahvistamaan muun ohella, ettei perusteita marginaalin korottamiselle ollut. Hovioikeus katsoi, että pankin varainhankinnan kustannukset olivat kansainvälisen talouskriisin seurauksena lisääntyneet velkakirjan ehdossa tarkoitetulla tavalla siten, että marginaalien korottamiselle oli ollut perusteet. Aikaisemmin myös Helsingin käräjäoikeus oli päätynyt ko. asiassa samaan johtopäätökseen ja hylännyt laina-asiakkaiden kanteet.

4. Pari viikkoa sitten korkein oikeus katsoi Handelsbankenia koskevassa vastaavanlaisessa asiassa (KKO 2016:10), että pankilla ei ollut yksipuolista oikeutta korottaa kuntien ja  kuntayhtymien korkomarginaaleja.

KKO 2016:10

KKO:n tiedote vm. asiassa

Blogikirjoitus nro 1005/24.2.2016 ratkaisusta KKO 2016:10
5. Nyt esillä olevassa uudessa tapauksessa on kysymys Jyväskylän kaupungin ja eräiden muiden kuntien ja yhteisöjen Nordeaa vastaan nostamasta kanteesta. Käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus hylkäsivät kanteen samoilla perusteilla kuin ne olivat hylänneet KKO:n ratkaisussa 2016:10 selostetussa tapauksessa Handelsbankenia vastaan ajetun korkomarginaalikanteen. Hovioikeus velvoitti Jyväskylän kaupungin ja muut vastaajat korvaamaan yhteisvastuullisesti Nordean oikeudenkäyntikulut  491 764, 76 eurolla.

US:Nordea voitti taas - kunnat maksavat 492 000 euroa

6. Reilu oikeudenkäynti? Luultavasti, ainakin päällisin puolin. Nordean kuluvaatimuskin on hyväksytty sentilleen. Oikeuden tavoittelu maksaa, vaikkei sitä aina saavutettaisi. Olisi kuitenkin hyvä, että myös hovioikeuden tuomarit hallitsisivat myös substanssia eli riidan aineellisoikeudellisia kysymyksiä. Jottei esimerkiksi pankkien mielivaltaisia menettelyjä tarvitsisi joka kerta viedä korkeimpaan oikeuteen asti.

lauantai 5. maaliskuuta 2016

1007. Kaatuuko yhteiskuntasopimus nyrkkivitosiin?

                                 Tää on hallituksen paras ja kivoin päivä... ikinä

1. Yhteiskuntasopimus - todellisuudessa "vain" kilpailukykysopimus - on Juha Sipilän jo hallitusneuvottelujen aikana virittämä ja virallisesti hallituksen muodostamisen jälkeen aloitettu ja loputtomilta tuntuvien neuvottelujen kohteena ollut hanke. Sitä on jauhettu jo 10,5 kuukautta, mutta valmista ei ole saatu aikaan. Hankkeen tarkoituksena on parantaa yritysten kilpailukykyä ja kohentaa työllisyyttä pienetämällä yritysten kuluja. Syksyllä pääministeri ehti jo hermostua ja hänen hallituksena sorvasi ehdotuksen kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista eli ns. pakkolaeista, jonka avulla asiat piti saada reilaan. Palkansaajajärjestöt ja eduskunnan vasemmisto-oppositio suivaantuivat silmin nähden pakkolakihankkeesta.  

2. Viime sunnuntaina työmarkkinoiden keskusjärjestöt, eli yhtäältä Elinkeinoelämän keskuslitto (EK) ja Kuntatyönantajat, ja toisaalta SAK, STTK ja Akava pääsivät vihdoin viimein sopuun ja hyväksyivät neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta. Lopullisesti sopimus tulisi voimaan vasta, kun liitot ovat neuvoteleet sovitut muutokset työehtosopimuksiin maalis-toukokuussa. 

3. Maan hallitus tai ainakin pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Alex Stubb suhtautuivat tuoreeltaan eli maanantaina 29.2. aika nyrpeästi sopimuksen sisältöön. Sipilän ja Stubbin mielestä järjestöjen saavuttama neuvottelutulos jäi vajaaksi, sillä se ei täytä hallituksen sille asettamia vähimmäisvaatimuksia. Hallitus oli muun muassa peräänkuuluttanut  5 prosentin kilpailukykyhyppyä, mutta järjestöt olivat päässeet vain 3,5 prosentin suuruiseen loikkaan. Sopimuksen työllistävä vaikutus jäisi hallituksen mukaan  35 000 uuteen työpaikkaan, vaikka sopimuksen mukaan ko. vaikutukseksi on arvioitu 45 000 työpaikkaa. Hallituksen mukaan julkista taloutta voidaan sopimuksen avulla tasapainottaa vain 600 miljoonalla eurolla, vaikka tavoitteeksi oli tältä osin asetettu miljardi euroa. Sipilä ja Stubb viestittävät, että hallituksen lupailema verotuksen keventäminen ei olisi sopimuksen perusteella mahdollista. Valtion menojen lisäleikkauksista ei voitaisi kokonaan luopua. Paikallisen sopimisen osalta sopimuksessa on jääty kauas siitä, mitä hallitus oli kaavaillut.

4. STTK, Akava, EK ja Kuntatyönantajat hyväksyivät päättävissä elimissään sopimuksen, mutta SAK varasi sopimuksen käsittelylle aikaa peräti yhden viikon; SAK:n hallituksen on määrä ensi maanantaina (7.3.) ilmoittaa, hyväksyykö se neuvottelutuloksen. Tällä viikolla SAK:n ammattiliitot ovat käsitelleet sopimusta omissa elimissään. Osa liitoista on hyväksynyt sopimuksen - useat liitot (esim. Metalliliitto) tosin monin varauksin - mutta suurin liitto eli PAM (235 000 jäsentä) sekä ATK, ETL ja Rakennusliitto ovat ilmoittaneet, etteivät ne hyväksy neuvottelutulosta. 

5. Pääministeri Sipilä kävi tiistaina keskusteluja työmarkkinajohtajien kanssa. Siitä, mitä näissä neuvotteluissa oli puhuttu tai sovittu, ei ole tarkkaa tietoa. Hallituksen 2.3. julkistamassa "linjauksessa" puhutaan ns. Suomen mallista ja sen "selkitymisestä", mutta sen sisältöä ei ole linjauksessa tarkemmin selostettu. 

6. Kaksi päivää myöhemmin eli keskiviikkona 2.3. hallituksen johtotroikka Sipilä, Stubb ja tuplaministeri Jari Lindström oli kuitenkin kuin uudesti syntynyt. (Ulkoministeri Timo Soini ei ollut - tietenkään - paikalla, vaan matkaili vastuuta välttääkseen tällä kertaa mahdollisimman kaukana eli Australiassa). Nyt ei enää näkynyt merkkiään Sipilän ja Stubbin kahta päivää aiemmin näyttämistä nyrpeistä ilmeistä, vaan varsinkin Sipilä suorastaan sädehti hyvää oloaan ja onneaan. Sipilän ja Stubbin maanataina puhumasta "vajeesta" ei puhuttu enää sanaakaan. Sipilä hehkutti, että tämä on hänen paras päivänsä 10,5 kuukautta kestäneen pääministerikauden aikana. Sipilä taputteli Pappa-Lindströmiä harteille ja virnuili myös Stubbin suuntaan. Sipilä ilmoitti, että hallitus tukee järjestöjen neuvottelutulosta kilpailukykysopimuksesta. Stubb  ja Lindström nyökyttelivät vieressä tyytyväisen oloisina.

Hallituksen vastaus (linjaus)

7. Ministerikolmikko oli tiedotustilaisuudessa todella iloisella päällä. Eikä tässä vielä kaikki, sillä troikka päätti tiedotustilaisuuden äijämäisellä tavalla nyrkkitervehdykseen (nyrkkivitoset, fist bump) Ensin iskivät nyrkkejä vastakkain Sipilä ja Stubb, sitten Sipilä ja Lindström ja lopuksi vielä Stubb ja Lindström. Mistä tuollainen riehakkuus löytyi kahdessa päivässä, sillä vielä maanantaina Sipilä ja Stubb olivat pitäneet sopimusta tavoitteisiin nähden vajavaisena ja huonona?

8. Nyrkkitervehdys oli nolo ja aika typerä temppu, sillä onhan järjestöjen neuvottelutulos raskas nimenomaan työntekijäpuolelle. Tästäkö ministerit ilakoivat nyrkkivitosillaan, kyseltiin torstaina eduskuntaa myöten. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sdp) sanoi hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa torstaina 3.3., että ministereiden äijätervehdys ja ilakointi pienipalkkaisia kurittavasta ja työaikaa pidentävästä sopimuksesta on loukannut ihmisiä laajasti. Kansanedustajan mukaan aihetta tuuletteluihin ei ole ole, vaan kaikilta osapuolilta vaadittaisiin nöyryyttä. Etenkin monet pienipalkkaiset kuntatyöntekijät ovat huolissaan, kun heidän lomarahojaan leikataan, ostovoimaa viedään ja työaikaa pidennetään.  

Yhteiskuntasopimuksen käsittely eduskunnassa

9. Eduskuntakeskustelussa tuplaministeri Jari Lindström suorastaan tuohtui vasemmisto-opposition arvostelusta. Lindström sanoi, että hän ilakoi järjestöjen saavuttamasta sopimuksesta sekä siitä, että "tässä voittavat työttömät". Jos 45 000 tai 35 000 uutta työpaikkaa on tulossa, niin se on ministerin mukaan ilahtumisen paikka. Ministerin mukaan on suorastaan käsittämätöntä, ettei tällaisesta "saavutuksesta" olisi lupa iloita. - Voi, voi! Kukaan ei todellisuudessa tiedä, saavutetaanko sopimuksen hyväksymisellä lähimainkaan ko. määriä uusia työpaikkoja. Se on ainoastaan VM:n johonkin "laskentakaavioon" perustuva arvio, joka saattaa osoittautua käytännössä katteettomaksi lupaukseksi. 

10 .SAK:n liitoista sopimuksen ovat hyväksyneet  JHL, Metallityöväen liitto, Teollisuusalojen ammattiliitto (Team), Paperiliitto, Sähköliitto, Puuliitto, PAU (Posti- ja logistiikka-alan unioni), Merimies-unioni ja Ilmailualan unioni.  Tämä merkitsee, että noin 60 prosenttia SAK:n jäsenistöstä olisi valmis hyväksymään sopimukseen, monet liitot ovat tosin edellyttäneet tiettyjen ehtojen täyttymistä. Metalliliitto vaatii hallitukselta pakkolakien poistamista, puolentoista miljardin menoleikkauksista ja veronkorotuksista luopumista sekä hallitusohjelmassa mainittujen veronkevennysten toteuttamista.

11. Liitoista, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät ne voi hyväksyä sopimusta, kuuluu SAK:n jäsenistöstä 40 prosenttia. SAK:n suurimman liiton eli Pamin kielteinen kanta tuli SAK:n johdolle täydellisenä yllätyksenä; Pamiin kuuluu hieman yli 230 000, joista noin 80 prosenttia on naisia.  Pamin kielteisen kannan kuultuaan Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, että keskustelu sopimuksesta on tämän jälkeen turhaa. Pamin puheenjohtaja Ann Selin vieritti vastuun sopimuksen hylkäämisestä maan hallitukselle. Hän sanoi, ettei liitolla ole luottamusta hallitukseen. Selin olisi edellyttänyt hallitukselta selkää kannanottoa siitä, että  suunnitelluista 1,5 miljardin leikkauksista luovutaan ja hallitusohjelmassa mainitut miljardin suuruiset veronkevennykset toteutetaan. Pääministerin Sipilän epämääräiset puheet ja lupaukset ko. suhteessa eivät kelvanneet Pamille, vaikka liiton puheenjohtaja Selin itse kannatti sopimuksen hyväksymistä.

10. Pääministeri Sipilä vetosi tänään TV1:n Ykkösaamussa voimakkaasti, jotta SAK taipuisi hyväksymään työmarkkinajärjestöjen saavuttaman neuvottelutuloksen. Sipilän mukaan hallitus ei päätä sopimuksen kattavuudesta, vaan siitä päättävät työmarkkinajärjestöt. Hallituksella ei ole vaihtoehtoa B siltä varalta, että yhteiskuntasopimus kaatusi. Hyllylle pantua pakkolakiesitystä ei ole tarkoitus ottaa uudelleen käsittelyyn, koska eduskunta ei ehtisi käsitellä siihen liittyviä lakiesityksiä ennen voimassa olevien työehtosopimusten voimassaolon pättymistä. Sipilä sanoi ympäripyörästi vain, että jos sopimus kaatuu, hallitus ryhtyy "muihin toimenpiteisiin" yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

11. Uutisotsikoita tänään lauantaina 5.3:

-  Juha Sipilä: Sisulla lopuun saakka
-  Juha Sipilä Ykkösaamussa: Aiotut leikkaukset perutaan, jos sopimus syntyy
-  Juha Sipilä: Suunnitelmaa B ei ole - pakkolakeja ei ehditä valmistella
-  Ann Selin: Ei vielä riitä, pääministerin lupaus ei ole riittävän eksakti
-  Ann Selin: Sipilä ei selkiyttänyt hallituksen aikeita
-  Lauri Lyly: Veronkevennykset vielä auki
-  Lauri Lyly: Vaihtoehdot ovat paljon pahempia kuin tämä sopimus
-  Lyly ottaa Sipilän mukaan SAK:n hallitukseen maanantaina 
-  Alex Stubb: Kevennyspäätöksiä vasta kuukausien päästä - kokonaisarvio lukujen, ei   
   nyrkkien, pohjalta
-  Alex Stubb: En ole lähdössä minnekään
-  Alex Stubb: Nyrkkitervehdys oli vilpitöntä iloa työpaikkojen puolesta
-  Timo Soini. Täällä Sydney, Australia
-  Iltalehti: Rukoilemaan Soinin kanssa - 120 eurolla