1. Vaasan hovioikeus on Suomen toiseksi vanhin hovioikeus. Sen perustamisesta päätti kuningas Kustaa III. Hovioikeuden juhlalliset vihkiäiset vietettiin Tukholman kuninkaanlinnassa 28.6.1776. Hovioikeuden ensimmäinen istunto pidettiin 21.8.1776 Vaasassa.
2. Vaasan hovioikeuden nykyinen toimitalo valmistui 1862. Hovioikeudentalo on upeasti entisöity kulttuurihistoriallisesti vaikuttava kokonaisuus. Entisöintityö aloitettiin 1975, sillä hovioikeus vietti 200-vuotisjuhliaan seuraavana vuonna. Saatoin pari vuotta hovioikeuden jäsenenä ollessani (1976-78) todeta, että kyllä talossa töitä kelpaa paiskia. Tuolloin hovioikeuden työrauhaa eivät häirinneet läsnäolollaan asianosaiset ja heidän avustajansa - mediasta puhumattakaan - sillä suullisia käsittelyjä ei juuri pidetty, vaan hovioikeusprosessi oli kauttaaltaan kirjallista. Nykyisin tilanne on tässä suhteessa, luojan kiitos, toisenlainen.
3. Hovioikeus järjesti kutsuvieraille juhlaseminaarin Vaasan kaupungintalolla toissa päivänä maanantaina 22.8.2016. Siihen oli kutsuttu puhujiksi euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo, korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko, oikeusministeriön kansliapäällikkö Asko Välimaa ja Uumajan (Övre Norrland) hovioikeuden presidentti Margareta Bergström. Tiedotusvälineiden edustajia oli kutsuttu seuraamaan seminaaria. Uutiskynnystä hovioikeuden juhlapäivä ei kuitenkaan ylittänyt. Pohjalainen-lehdessä oli 18.8. pikku-uutinen hieman tympeänoloisella otsikolla "Vaasan hovioikeus täyttää pyöreitä"! Vai "pyöreitä", huh!
4. Seminaari kuuluu olleen tyypillinen suomalainen seminaaritilaisuus, jossa ei keskustella, vaan jossa puhujiksi kutsutut lukevat tiukasti paperista etukäteen kirjoittamansa sanomansa. Eräiden paikalla olleiden mielestä tilaisuuden paras puhuja olisi ollut presidentti Margareta Bergströn, joka viljeli puheessaan myös huumoria. Pauline Koskelon puhe sen sijaan oli ollut, kuten Koskelolla aina ennenkin, jokseenkin synkeänoloinen ja kolkko.
5. KKO:ta tämän vuoden alusta presidenttinä johtanut Timo Esko piti tilaisuudessa ensimmäisen kunnon juhlapuheensa. Esko oli valmistautunut hyvin ja hänen julkaistu puheensa vaikuttaa aidosti innostuneelta. Samanlaista hovioikeuksien merkitystä korostavaa otetta ei esiintynyt juuri koskaan Pauliine Koskelon juhlapuheissa, joita hän kuitenkin piti 10 vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana kaikissa hovioikeuksissa. Noh, Koskelo ei ollut toiminut koskaan hovioikeudessa (tai alioikeudessa), kun taas Timo Esko ehti olla kolmisen vuotta Turun hovioikeuden presidenttinä ja tunsi entisenä asianajajana hyvin myös käräjäoikeuksien käytännöt.
6. Timo Esko korosti hovioikeusprosessin merkitystä ja antoi erityistä kiitosta Vaasan hovioikeudelle ja sen ex-presidentti Erkki Rintalalle muun muassa ihmisoikeusjuridiikan tunnetuksi tekemisessä Suomessa. Eskon mukaan Euroopan ihmisoikeussopimusta sovellettiin suomalaisissa tuomioistuimissa ensimmäisen kerran Vaasan hovioikeuden 12.6.1990 antamassa päätöksessä n:o 1087 (VaaHO 1990:12). Tapauksessa oli kyse oikeudenkäyntiavustajan määräämisestä yksinkertaisessa rikosasiassa ulkomaalaiselle muutoksenhakijalle.
7. Presidentti Timo Eskon puheessa korostetaan kuningas Kustaa III:n panosta Vaasan hovioikeuden perustamisessa; Kustaa III mainitaan Eskon puheessa yhdeksän kertaa. Kovin paljon kuningas Kustaasta ei jää puheessa jälkeen "toinen Kustaa" eli presidentti Erkki Kustaa Rintala, sillä hänen nimensä esiintyy puheessa laskujeni mukaan ainakin kuusi kertaa.
KKO:n tiedote presidentti Timo Eskon puheesta
Eskon puhe kokonaisuudessaan
8. Meidän on syytä onnitella Vaasan hovioikeutta ja toivottaa sille ja sen tuomareille menestystä myös jatkossa! Kymmenen vuoden kuluttua jubiloidaan sitten kunnolla, kun hovioikeus täyttää "tosi pyöreitä" eli 250 vuotta. Minulla on kirjahyllyssäni Erkki Rintalan toimittama juhlakirja "Vaasan hovioikeus 1776 - 1976". Se paiskattiin kouraani lähtiäislahjaksi marraskuun lopulla 1978, kun siirryin joulukuun alussa Kauhajoen ukkotuomariksi, 35-vuotiaana muuten. Kirjan välistä tipahti äsken kortti, jonka teksti kuuluu: "Näinä ankeina aikoina vain eräät ottavat uuden työpaikan. Me tyydymme ´ottamaan´ (tässä kohtaa kortissa on kuva "paukkupaikasta") Sinun onneksesi!" Kortissa on noin 40 tuomarin, esittelijän tai kanslistin allekirjoitukset.
9. Oma paukkupaikkani Vaasassa oli Ravintola Fondis torin laidalla. Minun ja vastaperustetun Rovaniemen hovioikeuden sihteeriksi nimitetyn Siljanderin Keijon yhteisiä läksiäisiä vietettiin hovioikeuden henkilökunnan pikkujoulun yhteydessä, ensin hovioikeudessa, josta siirryttiin - kunhan hovioikeuden ulko-ovella oli ensin kajautettu kaikelle kansalle "Jääkärin marssi" - Ravintola Ernstiin. Se mitä siellä tapahtui on jo toinen juttu! Kerron siitä joskus toiste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti