keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

1094. HS-gallup puolueiden kannatuksesta

                         
            Helsingin Sanomissa julkaistun gallup-kyselyn tulokset pähkinänkuoressa

1. Juha Sipilän hallituksen kannatus on nyt heikompi kuin koskaan aikaisemmin. Hallituspuolueita kannattaa nimittäin enää 39,9 prosenttia suomalaisista. Hallituksen aloittaessa 2015 toimintansa hallituspuolueiden eli keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteenlaskettu kannatus oli 57 prosenttia. 

2. Puolueiden nykyiset kannatusluvut selviävät Helsingin Sanomain tuoreesta kannatusmittauksesta, jonka tulokset julkaistiin tänään.  Kyselyn suoritti Kantar TNS.  Kyselyä varten haastateltiin reilut 2 2000 ihmistä 19. kesäkuuta ja 14. heinäkuuta välisenä aikana. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilta noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

3. Hallituksen heikko kannatus selittyy perussuomalaisten hajoamisella ja keskustan kannatuksen roimalla laskulla. HS-Gallupissa perussuomalaisista irtautunutta ja hallituksessa jatkavaa Uusi vaihtoehto -ryhmää (UV) kannattaa vaivaiset 2,5 prosenttia suomalaisista. Kuukautta aikaisemmin UV-ryhmää kannatti vielä 3,9 prosenttia vastaajista. 

4. Pääministeripuolue-keskustaa äänestäisi 16,4 prosenttia  ihmisistä, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Eduskuntavaleissa 2015 keskusta oli maan suurin puolue noin  21 prosentin ääniosuudellaan.

5. Petteri Orpon johtama kokoomus on vakiinnuttanut asemansa maan suurimpana puolueena ja sitä kannattaa HS-gallupin mukaan 21,0 prosenttia suomalaisista. Toiseksi suosituin puolue on SDP, jonka kannatusprosentti on 19,6. Puheenjohtajaa kesän alussa vaihtanut vihreät, puheenjohtajana on nyt kansanedustaja Touko Aalto,  jatkaa kannatuksen kasvattamistaan, sillä sen kannatusluku nousi nyt jo 15,5 prosenttiin. Vihreät siis hengittää jo aivan keskustan niskaan, sillä puolueen kannatus on enää 0,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin keskustalla.

6. Vasemmistoliitton kannatus on pysynyt entisellään, sitä kannattaa HS-gallupin mukaan 8,9 prosenttia vastaajista. Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen kannatus on Uuden vaihtoehdon irtauduttua laskenut 6,3 prosenttiin, mutta on suunnilleen yhtä suuri kuin kuukautta aikaisemmin tehdyssä kyselyssä. Voidaan sanoa, että PS on selvitynyt UV-ryhmän irtaantumisesta odotettua paremmin. RKP:tä kannatti kyselyssä 4,4 prosenttia ja kristillisdemokraatteja 3,3 prosenttia. UV-manööverin ja ns. hallituskriisin voittaja näyttää siten olevan Jussi Halla-aho, häviäjiä puolestaan Timo Soini, Sampo Terho ja Juha Sipilä.

7. On tietenkin aivan käsittämätöntä, että hallituksessa istuu peräti viiden ministerin voimin ryhmä, jota kannattaa kansalaisista vain 2,5 prosenttia. Tämä ei olisi mahdollista missään muualla, mutta Suomessa tällainen "ihme" on kuitenkin päässyt tapahtumaan. Sen on itse asiassa suorastaan haluttu tapahtuvan. Eriskummallisesta tapauksesta ja syntyneestä tilanteesta voidaan moittia pääministeri Juha Sipilää, valtiovarainministeri Petteri Orpoa ja ulkoministeri Timo Soinia, jotka olivat reilu kuukausi sitten tapahtuneen ja näytellyn ns. hallituskriisin takana. He saivat vahvaa taustatukea Kultarannan teltasta tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä.

8. Sitä saa mitä tilaa. Ahneella on paskainen loppu. Juha Sipilällä ja Timo Soinilla on nyt  edessä edessään laskun maksamisen aika. Heidän ja heidän puoueensa ja ryhmänsä kannatus laskee kuin konsanaan kuuluisa lehmän häntä. Mutta silti he haluavat jatkaa mistään mitään piittaamatta ja järkähtämättä valitsemallaan tiellä, Timo Soini haluaa jatkaa ulkoministrinä vaikka UV-ryhmän ja tulevan Sinisen tulevaisuus kannatus laski nollaan tai jopa pakkasen puolelle. Ulkoministerin salkku on Timo Soinille elämää suurempi asia. Hallitustrion (Sipilä-Orpo-Soini) kesken on jo ajat sitten sovittu, että Soinille järjestetään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen messevä suurlähettilään eläkevirka, maksoi mitä maksoi.

9. Kyllä kansa tietää, millaista pelin politiikaa ja valtapolitiikkaa maassa on Sipilän hallituksen aikana harjoitettu ja aiotaan harjoittaa edelleen. Hallituksen ajama sote-uudistus kompastui jälleen perustuslakiongelmiin. Kompastui, vaikka sote-projektin johtajaksi oli palkattu korkeasti koulutettu lakimies, jolle luvattiin työstään palkkioksi huippuvirka eli oikeuskanslerin paikka. Sumplimisen seuraukasena maassa ei ole vakinaista oikeuskansleria eikä edes apulaisoikeuskansleria, vaan kyseisiä laillisuusvalvojan tehtäviä yritetään hoitaa sijaisjärjestelyjen avulla. 

10. Maakuntauudistus on myös kesken eikä uudistuksen toimeenpanoa varten tarvittavia maakuntavaaleja ole mahdollista järjestää ensi tammikuussa, vaikka niin on lähes kaksi vuotta vakuuteltu. Työllisyystilanne ei ole juurikaan parantunut, vaan maassa on yhä noin reilut 300 000 työtöntä. Valtion on ollut pakko lisätä velanottoa on ollut pakko lisätä, sillä hallitus ei ole onnistunut verovaroja kovasti nielevän julkisen talouden kuntoon saattamisessa. Hallitukset monet säästötoimet ja leikkaukset ovat kohdistuneet pienituloisiin ihmisiin. Hallitus on leikannut päivähoidosta, opetuksesta, koulutuksesta ja yliopistotutkimuksesta. Tämä kaikki on satanut suoraan vihreiden laariin.

11. Keskusta ei ole onnistunut saamaan kannatusta suuremmissä kaupungeissa, ei sitten millään, vaikka  tätä on eri vaaleissa kovasti yritetty. Vuoden 2015 vaaleissa eduskunnasta keskustan entinen ministeri Paula Lehtomäki, joka yritti  uusia paikkansa Helsingissä. Yhtä huonosti kävi kevättalven kunnnallisvaaleissa Sipilän hallituksen asunto- ym. ministerille Kimmo Tiilikaiselle, jota ei valittu Helsingin valtuustoon. Keskustalla on Helsingin kaupunginvaltuustossa nyt kaksi paikkaa, mutta vihreillä kaksi apulaispormestaria  ja 21 kaupunginvaltuutettua. Miten tässä näin on päässyt käymään, pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä?

12. Juha Sipilä ja keskusta eivät kuitenkaan aio hellittää ja muuttaa politiikkaansa, vaan jatkaa täysillä entisellä linjallaan. Sipilä ja keskusta ajavat puoluetta kohti ilmiselvää vaalitappiota, jolloin puoluetta odottaa oppositio. Ilmankos Juha Sipilä on alkanut käydä herätysliikkeensä kesäkokouksissa ja julistanut sieltä, ei suinkaan rauhan sanaa ja sanomaa, vaan moitteita muille politiikoille, jotka ovat pääministerin mukaan rikkoneet 8:tta käskyä vastaan, joka jyrisee, että "älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi". Tällainen puhe on varsinaista jeesustelua, tässä kohdin olen Paavo Arhinmäen kanssa samaa mieltä. Kuinkahan monta kertaa Juha Sipilä on itse syyllistynyt samanlaiseen menettelyyn, josta hän nyt moittii muita? En ole pysynyt näissä laskuissa mukana enää pitkään aikaan.

13. Mutta UV-ryhmän, siis tämän Sinisen tulevaisuuden, yksi puuhamieheistä eli Simon Elo on suorastaan tyytyväinen HS-gallupin tulokseen ryhmänsä osalta. Hän ei enää pahemmin kiivaile, vaan sanoo olevansa kiitollinen, että ryhmä, joka ei ole vielä edes mikään puolue, on kannatusmittauksessa liki tasoissa KD:n kanssa, vaikka kristilliset on toiminut puolueena jo lähes 50 vuotta; UV on jo nyt hallitusryhmä, jolla on viisi ministeriä. "Lukema on tässä vaiheessa ihan hyvä", sanoo Simon. Tosin kuukautta aikaisemmin mainittu lukema oli "vielä parempi" eli 3,9 %, mutta tätä Simon ei optimistina noteeraa. Simon Elon mukaan ryhmän kannattajat keräävät parhaillaan kannattajakortteja, joita tarvitaan 5 000 kappaletta, jotta Sininen tulevaisuus voitaisiin rekisteröidä puolueeksi. Toivottavasti Elo ja kumppanit saavat tuon määrään kortteja ylipäätään kasaan. Sampo Terho, josta tullee Sinisen tulevaisuuden ensimmäinen puheenjohtaja, kulkee innoissaan ylt´ympäri selittäen silmät oikein kiiluen, mitä kaikkea hyvää Sininen tulevaisuus tuo tullessaan: iloa, onnellisuutta, toivoa, menestystä jne.

20.7.

14. Tänään julkaistu Ylen kysely antaa UV-ryhmälle vain 0,7 prosentin kannatuksen, Kokoomusta kannattaa Yle-gallupin mukaan 20,4, SDP:tä 18,5, keskustaa 16,7, vihreitä 16,0, vasemmistoliittoa 9,2, perussuomalaisia 8,1, RKP:tä 4,7, KD:tä 3,9 ja hännänhuippuna olevaa UV:tä siis vaivaiset 0,7 prosenttia. Kolmea hallituspuoluetta kannattaa Ylen mukaan siis ainostaan 37,8 prosenttia äänestäjistä. Myös tämä kysely antoi varsin karuja lukuja keskustalle ja UV:lle. Kyselyn virhemarginaali on 2,3 prosenttia.






keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

1093. Sauli Niinistö venkoilee

                                 
                               
1. Sauli Niinistö julkisia esiintymisiä ja kannanottoja seuratessa tulee usein mieleen substantiivi venkoilu ja verbi (teonsana) venkoilla. Nykysuomen sanakirja mainitsee  venkoilun synonyymeinä sanat kieroilla, juonitella, vilpistellä ja mutkitella. Esimerkkinä venkoilusta sanakirjassa mainitaan virke: "Älä yritä venkoilla, vaan anna suora vastaus". 

2. Suomisanakirja.fi mainitsee, että "venkoilu" tarkoittaa samaa kuin venkoileminen ja verbi venkoilla puolestaan samaa kuin irvailla, virnuilla, leukailla ja pilailla. Sanat "virnuilla" ja "leukailla" kuvaavat minusta aika osuvasti Niinistön hieman julkisuushakuista käyttäytymistä, silloin kun hän liikkuu kansan parissa ja tv-kamerat kuvaavat tapahtumaa. Sitä paitsi, virnuileehan se Niinistön ja Jenni Haukion Lennu -koirakin ihan samalla tavalla kuin Sauli! 

2a. Sauli Niinistön usein hieman kaartelevia ja kierteleviä puheita ja lausuntoja kuullessa tulee joskus mieleen myös sana saivarrella ja saivartelu. Juristina ja entisenä sivutoimisena asianajajana Sauli osaa tarvittaessa puhua pitkään niitä näitä eli heiman asian vierestä ja sivuuttaa pääasian.

3. Tyypillinen esimerkkitapaus Sauli Niinistön venkoilusta saatiin viime talvena ja keväänä, jolloin media ja yleisö odottivat lähes malttamattomina ilmoitusta siitä, aikooko Niinistö asettautua ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleissa, eli kuten asia mediassa suorasukaisesti ilmaistiin, hakeeko Sauli itselleen jatkokautta. Asiaa oli arvuuteltu mediassa itse asiassa jo lähes kaksi vuotta.

4. Sauli Niinistö ei ollut odotuksista ja asiaa koskevista tiedusteluista moksiskaan, vaan sivuutti ne ennenaikaisina. Talvella Ninistö antoi pikku hiljaa ymmärtää, että hän ilmoittaa asiasta "kesän korvalla". Tyypilitä venkoilua asiassa, jonka ihmiset ja media kokivat tärkeäksi. Arvuuteltiin oikein urakalla ja ennakkopäätöksiä arkistoista kaivellen, mitä käsite "kesän korvalla" oikein tarkoittaa tai voisi tarkoittaa. 

5. Mutta Sauli Niinistön vastausta ei vain kuulunut. Ei, vaikka keskusta oli asettanut Matti Vanhasen presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016 ja tämän vuoden puolella saman tempun olivat tehneet vihreät, joiden ehdokkaaksi huudettiin Pekka Haavisto, ja vasemmistoliitto, joka nimesi ehdokkaakseen Merja Kyllösen.

6. Loputtomiin Sauli ei voinut jatkaa venkoiluaan ja pantata jatkokautta koskevaa ilmoitustaan. Hän tuli "asian kanssa" ulos toukokuun lopulla Niinistö ilmoitti Mäntyniemessä pitämässään tiedotustilaisuudessa, että hän pyrkii ehdokkaaksi ja jatkokaudelle ensi tammikuun presidentinvaaleissa. 

7. Mutta tämäkään ilmoitus ei ollut selvä ja kirkas eli venkoilematon kyllä -vastaus, vaan Niinistö jatkoi venkoiluaan kertomalla, että hän tahtoo jatkokaudelle vain sillä edellytyksellä, että hänen ehdokkuutensa saa taakseen "riittävän kannatuksen". Niinistö ilmoitti toivovansa - todellisuudessa kyse ei toki ollut ainoastaan toivomumuksesta, sillä asiasta oli tehty jo ajat sitten kulisseissa selkeä päätös  - taakseen valitsijayhdistystä, jonka perustamiseen tarvitaan lain mukaan 20 000 kannattajaa ja näiden allekirjoittamaa kannattajakorttia. Mikäli valitsijayhdistystä ei saataisi perustetuksi, Niinistö ei kertomansa mukaan aio lähteä ehdokkaaksi.

8. Lain mukaan presidentinvaleissa on mahdollista asettaa ehdokkaita sekä puolueiden toimesta että valitsijayhdistysten kautta. Tätä valinnanvaraa myös istuvalla tasavallan presidentillä on mahdollisuus käyttää. Niinistö teki edellä mainitussa Mäntyniemen tilaisuudessa kuitenkin selväksi - kerrankin - ettei hän halua ryhtyä vaaleissa minkään poliittisen puolueen ehdokkaaksi, sillä hän haluaa pysytellä erossa puoluepolitikoinnista. Niinistö perusteli kantaansa lähinnä sillä, että valitsijayhdistys, toisin kuten poliittiset puolueet tekevät, ei harjoita puolue- eikä sisäpolitiikkaa. Niinistö halusi siis erottaa ulkopoliitikan ja sisäpolitiikan selkeästi toisistaan, koska presidentin valtaoikeudet keskittyvät nimenomaan maan ulkopolitiikan hoitoon. 

9. Sauli Niinistön mainittu kanta on kuitenkin suurimmaksi osaksi venkoilua ja tosiasioiden kiertämistä ja ohittamista. Kuten presidenttiehdokas Matti Vanhanen on blogikirjoituksessaan "Presidentti ja puoluejärjestelmä" 9.6. 2017 maininnut,  puolueilla on roolinsa ja kantansa myös ulkopolitiikan alalla. Vanhasen mukaan Suomen tärkein ulkopoliittinen asiakirja on hallitusohjelma, joka on hallituspuolueiden keskenään neuvottelema ja sopima linjaus, jota saatetaan hallitusneuvotteluissa vilauttaa myös tasavallan presidentille. 

10. Matti Vanhasen mukaan esimerkisi Nato-kysymyksessä ei voi tapahtua mitään merkittävää suuntaan tai toiseen ilman hallituspuolueiden tai jopa kaikkien  eduskuntapuolueiden tiivistä keskinäistä keskustelua ja laajapohjaista linjanvetoa. Presidentinvaaleissakaan ei päästä Vanhasen mukaan mihinkään siitä, että eri puolueilla on toisistaan poikkeavia Nato-kantoja. Vanhanen toteaa, että useiden eduskuntapuolueiden kesken joudutaan hakemaan kärsivällisesti konsensusta yhteisiin kysymyksiin, ja tämä yhteinen kanta tukee tasavallan presidenttiä työssään. Vanhasen mukaan on siten väärä viesti presidentti Niinistöltä, että presidentti-instituutio pyrkii ottamaan etäisyyttä "puoluepolitikointiin".

11. Hyvin kiteytetty Vanhaselta! Lisäksi on syytä mainita, että presidentin kädenjälki näkyy myös sisäpoliitikan kohdalla aika monessa asiassa. Ajatellaanpa vain esimerkiksi korkeiden virkojen täyttämistä ja siinä yhteydessä harjoitettavaa nimityspolitiikkaa. Viimeksi presidentti Sauli Niinistön panos näkyi virkanimityksissä, kun täytettävänä oli oikeuskanslerin virka. Oikeusministeriö ja ilmeisesti myös maan hallitus oli päässyt yksimielisyyteen siitä, että valtioneuvosto esittää oikeuskansleriksi valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljasta. Tämä ei kuitenkaan käynyt Niinistölle, joka viestitti, ettei hän tule nimittämään Viljasta. Syytä tähän emme varmuudella tiedä, mutta melko yleisesti on arveltu, ettei Niinistö pitänyt siitä tavasta, jolla Viljanen oli arvostellut hänen uudenvuodenpuhettaan 2016. Niinistö antoi ymmmärtää, että hän tulisi nimittämään oikeuskansleriksi alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin; syytä tähän emme tiedä. Halltus taipui Niinistön  uhkauksen edessä ja hoiti asian niin, että Niinistö pääsi nimittämään Pöystin valtioneuvoston esityksen mukaisesti. 

12. Mäntyniemen tiedotustilaisuudessa toukokuun lopulla Niinistö kertoi ja antoi ymmärtää, että hän aloittaisi - jos nyt tulisi nimityksi ehdokaaksi - vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän eli 6.12. jälkeen. Hän vetosi lukuisiin viranhoitoa koskeviin tilaisuuksiin ja Suomi 100 - juhlallisuuksiin eri puolella maata; Niiistön mukaan hänellä on loppuvuodesta yli 400 tilaisuuttta, joihin hän aikoo osallistua.

13. Suomi-Areenan tilaisuudessa eilen Porissa  Niinistö kertoi edelleen, ettei aio vielä lähteä kampanjoimaan jatkokaudelle, vaikka muut presidenttiehdokkaat ovat sitä toivoneet. Hän vetosi siihen, että vuonna 2005 kampanjointi alkoi vasta noin kahta kuukautta ennen vaaleja. Minusta ei synny korvaamatonta vahinkoa, jos näin kuusi kuukautta ennen vaaleja ei aloiteta, Niinistö yritti vakuuttaa. 

14. Niinistö sivalsi samalla Matti Vanhasta, joka oli edellisenä päivänä Porissa pontevasti vaatinut Niinistöä osallistumaan ehdokkaiden muiden kanssa vaalikeskusteluihin sanomalla, että vuonna 2005 Vanhanen oli pääministerinä itse edellyttänyt, että presidentinvaalikeskustelut  aloitettaisiin vasta joskus marraskuussa. Hetkeä myöhemmin Porin torilla pidetyssä Mtv:n haastattelutunnilla Sauli Niinistö kertoi, että hän voisi osallistua yhteisiin keskustelutilaisuuksin muiden ehdokkaiden kanssa jo lokakuun loppupuolella.  

15. Presidenttikisaan ilmoittautuneet muiden puolueiden neljä ehdokasta eli Matti Vanhanen, Pekka Haavisto, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds vaativat tiistaina Suomi-Areenassa Niinistöä mukaan vaaliväittelyihin. He pitivät  suorastaan epädemokraattisena, jos Niinistö ei väittelyihin osallistu. Tämä ilmeisesti osittain tepsi, sillä nyt Niinistö on valmis aikaistamassa keskusteluihin osallistumistaan lokakuun loppuun. Kampanjointi sanaa hän kuitenkin sanoi vierastavansa, koska kyseessä on keskusteluun osallistuminen. 

16. Sauli Niinistö epäili, että monet ja toistuvat vaalikeskustelut ja -väittelyt saattavat aiheuttaa ihmisten keskuudessa kyllästymistä koko asiaan. Tämä on turhaa puhetta ja yksinomaan venkoilua, sillä kyse ei ole siitä, että näitä keskusteluja tulisi käydä joka viikko, vaan esimerkiksi kerta tai pari kertaa kuukaudessa olisi sopiva määrä, joka ei ylittäisi ihmisten sietokykyä. Ihmiset ovat olleet aina paljon kiinnostuneempia presidentinvaaleista kuin eduskuntavaaleista.

17. Turhaa puhetta eli venkoilua oli myös Niinistön eilen esittämä näkemys, jonka mukaan hänen tilanteensa olisi jotenkin kiusallinen, koska "en ole vielä virallisesti ehdokas. Minulla ei ole vielä 20 000 kannattajakorttia vietävänä oikeusministeriöön. Toivottavasti ne saadaan kasaan nopeasti". Kaikki tietävät erinomaisen hyvin, että Niinistö oli ehdokas jo silloin, kun hän ilmoitti Mäntyniemessä toukokuun lopulla tavoittelevansa jatkokautta. 

18. Olen varma siitä, että mainitut 20 000 kannattajakorttia on saatu jo ajat sitten saatu kerätyksi. Valitsijayhdistyksen puuhamiehet eivät tyydy tähän, vaan aikovat kerätä kortteja paljon enemmän, mikä antaisi ihmisille vaikutelman, että Niinistö on vaaleissa ylivoimainen suosikki ja tulisi olemaan "koko kansan presidentti". Kuten Merja Kyllönen sanoi Suomi-Areenassa tiistaina, Niinistön valitsema valitsijayhdistyksen taktiikka ei kuitenkaan poista hänen otsaansa aikoinaan löytyä kokoomuksen leimaa. Samaa mieltä olivat myös Vanhanen, Torvalds ja Haavisto.

19. Entäpä sitten Sauli Niinistön kannanotto perussuomalaisten uuteen puheenjohtajistoon ja ns. hallituskriisiin? Kultarannan telttaseminaarissa noin kuukusi sitten Niinistö otti voimakkaasti kantaa Jussi Halla-ahoa ja persussomalaisten uusiavarapuheenjohtajia vastaan. Niinistö leimasi, nimiä tosin mainitsematta, Halla-ahon ja puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valitun Teuvo Hakkaraisen langettavan tuomion rasistisista teoista saaneiksi rikollisiksi, jotka eivät ole "tehokkasti" katuneet tekojaan ja syntejään; he ovat siis, kuten Niinistö antoi ymmärtää, edelleen rikollisia, joiden kanssa keskustan ja kokoomuksen on vaikea tehdä hallitusyhteistyötä. Niinistön "ennustus" osui nappiin, sillä ei kulunut kuin pari kolme päivää, kun Juha Sipilä ja Petteri Orpo sanoivat  hallitusyhteistyön Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa irti.

20. Sauli Niinistön sanottua menettelyä on arvosteltu, ja niin kuuluikin tehdä. Niinistö otti harteilleen armottoman tuomarin viitan, joka ei halunnut jäädä odottelemaan päivääkään, miten Halla-ahon johtama puolue tulisi toimimaan, vaan oli valmis antamaan vahvaa taustatukea Sipilän, Orpon ja Timo Soinin suunnitelmalle ja päätökselle eristää halla-aholaiset poliittisen yhteistyön piiristä. Tällä tavalla maltillinen ja kunnon arvojohtaja tai tasavallan presidentti ei tietenkään saisi menetellä, presidentti sen vuoksi, että hallituksen hajoittaminen ei ole enää pitkiin aikoihin kuulunut presidentin toimivaltaan. Niinistö halusi kuitenkin  "kukkoilla" ja näyttää kaapin paikan Jussi Halla-aholle ja hänen kannattajilleen, sillä hän tiesi, että hänen jyrkkä lausuntonsa lisäisi hänen omaa kansansuosiotaan. Tiistaina Suomi-Areenan vaalipaneelin osallistuneista Niinistön kilpaehdokkaista Vanhanen, Haavisto ja Kyllönen moittivat selvin sanoin Niinistön menettelyä, ymmärrystä tässä kohdin löytyi vain Nils Torvaldsilta. 

21. On syytä korostaa, että perussuomalaiset eivät aiheuttaneet hallituskriisiksi kutsuttua hässäkkää, vaan sen tekivät ja saivat aikaan Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Timo Soini, sekä keskusta, kokoomus ja perussuomalaisista omaksi ryhmäkseen irtaantunut Uusi vaihtoehto -niminen eduskuntaryhmä, johon siirtyessään entiset persuministerit halusivat  säilyttää salkkunsa.

22. Matti Vanhanen arvosteli tiistaina Suomi-Areenassa Sauli Niinistöä myös jälkiviisaudesta, jota tämä esitti kesäkuun puolivälissä Hossan kansallispuiston avajaisissa. Kyse on siitä, olisiko Sipilän hallituksen tullut jättää eronpyyntönsä,  kun hallituksen viisi ministeriä oli eronnut perussuomalaisetn eduskuntaryhmästä. Sipilä oli lähtenyt Helsingistä kohti Turkua ja sieltä edelleen Naantalin Kultarantaa jättämään presidentti Niinistölle hallituksen eronpyyntiä. Matkalla Turusta Naantaliin Sipilä teki kuitenkin U-käännöksen ja palasi ensin Turun kentälle ja lensi sieltä takaisin Helsinkiin. Ressun aikana oli nimittäin ilmennyt, että uusi UV-ryhmä oli perustettu ja sen jäseniksi olivat perussuomalaisista loikanneet kaikki viisi persu-ministeriä Timo Soini mukaan lukien. Tällöin Sipilä oli sopinut ryhmänjohtaja Simon Elon kanssa, että hallitus jatkaa ilman eronpyyntöä ja uusia hallitusneuvotteluja entisellä kokoonpanolla ja ohjelmalla.

jatkuu...





1092. Presidentinvaalipaneeli Suomi-Areenassa


1. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaalikeskustelu pidettiin eilen Porin Suomi-Areena -tapahtuman yhteydessä. Kaikki puolueet eivät ole vielä nimenneet omaa ehdokastaan, mutta paikalla olivat keskustelemassa Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (rkp) ja Matti Vanhanen (kesk.) 

2. Ehdokkaaksi on lupautunut myös istuva presidentti Sauli Niinistö. Demarit järjestävät jäsenäänestyksen omasta ehdokkastaan syyskuussa. Jo edellisenä päivänä eli maanantaina SuomiArenassa pääsi ääneen yksi demareiden jäsenäänestykseen osallistuvista kolmesta ehdokaasta nimittäin kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, jonka kampanjaa vetää kansanedustaja Timo Harakka.

3. Täytyy sanoa, että minulle eilinen keskustelu oli positiivinen yllätys. Huomasi, että kaikki neljä ehdokasta ovat valmistatuneet hyvin vaalikampanjaa varten, ja mikä heidän onkaan valmistautuessa, kaikki ovat sanavalmiita ja osaavat asiansa erinomaisen hyvin. Sanoisin, että Suomi saa hyvän presidentin valitaanpa näistä neljästä ehdokkaasta kuka tahansa tammikuun vaaleissa.

4. Keskustelu oli sivistyneen oloista ja rauhallista, mutta silti koko ajan terävää argumentointia, eikä kukaan neljästä sortunut puhumaan toistensa päälle. Ehkä tämä johtui osaksi siitä, että joukosta puutuu tällä kertaa rivimieheksi heittäytynyt Timo Soini emmekä siis onnekseme kuulleet hänen hohotustaan ja hahatustaan, "soinistisia" letkautuksiaan tai välihuutojaan sekä jatkuvaa mankumista siitä, että "miksen minä saa puhua kun muutkin saavat".

5. Minulle oli yllätys etenkin Nils Torvaldsin rauhallisuus, itsevarmuus ja hyvä asioiden tuntemus. Kyllä Nils on erinomaista presidenttiaineista siinä missä muutkin ehdokkaat. Mies oli pukeutunut hänelle hyvin istuvaan sinertävään pikkutakkiin, valkoiseen paitaaa ja solmioon.  Puhuessaan Torvalds elehti käsillään eri tavoin tyylikkäästi, tummat lasit sopivat hyvin hänelle. Jos Torvaldsin rinnalla olisi ollut Sauli Niinistö, olisin epäilemättä voinut todeta, että kyllä, sehän on juuri Nils, joka näistä kahdesta on "presidentin näköinen mies"! Torvaldsilla oli kautta linjan järkevän tuntuisia ajatuksia ja mielipiteitä, ja mikäpä on ollessa, kun hän on asunut toimittajan työn takia viisi vuotta Moskovassa ja neljä vuotta Yhdysvalloissa ja nyt EU-meppinä viisi vuotta myös Brysselissä.

6. Merja Kyllönen osoitti eilen, että myös häneltä löytyy presidentin virkaan tarvittavaa tietoa, taitoa ja esiintymiskykyä. Entinen räväkkyys, jonka Kyllönen toi esiin kansanedustajana ja ministerinä toimiessaan, oli nyt poissa tai ainakin hieman vähentynyt. Kyllösen kampaus on muuttunut ja siistiytynyt, hän on laihtunut selvästi ja myös hänen kasvonsa on saatu ehostuksella uuteen uskoon ja todella hyvään edustuskuntoon. Merjan puheessa kuuluu edelleen Kainuun murre, ja topakkuus ja terhakkuus on hänellä myös tallella, vaikkakin vähemmässä määrin kuin ministeriaikana. Merja Kyllösellä on hyvät mahdollisuudet voittaa vaalien ensimmäisellä kierroksella demareiden ehdokas olipa tämä sitten Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen tai Sirpa Paasio.

7. Pekka Haavisto näyttää päällisin puolin olevan lähes kuuden vuoden takaisessa vedossa. Mies on toki hiukan vanhentuut, mutta ilmeisesti vakiintunut parisuhde Antonion kanssa on tuonut Pekan esiintyiseen lisää varmuutta. Pekka halusi tapansa mukaan briljeerata myös eilen tiedoillaan ja monipuolisuudellaan etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta. Tällöin on pieni vaara siitä, että  Pekka yrittää ja puhuu hieman liikaa. Jos ennnustaa pitäisi, niin en oikein jaksa uskoa, että Haavisto selviytyisi näissä vaaleissa toiselle kierrokselle Sauli Niinistöä vastaan. Haavisto  alkaa kuitenkin olla jo hieman "kulahtunut" sekä olemukseltaan että mielipiteiltään. 

8. Matti Vanhanen, entinen pitkäaikainen pääministri ja keskustan entinen puheenjohtaja, on nyt 60-vuotias politiikan veteraani, joka teki come backin eli palasi vuoden 2015 vaaleissa eduskuntaan ja toimii nyt ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Matti osoiti eilen Porissa, on osoittanut koko ajan paluunsa jälkeen, että hän entisessä ja oikeastaan paremmassa vedossa kuin koskaan. Matti on säilyttänyt hoikkuutensa, ja vaikka pienet ikääntymisen merkit näkyvät jo Matin kasvoissa, hän on silti elämänsä kunnossa. 

9. Avioero ja pääministerikauden aikaiset naisseikkailut milloin Susan Ruususen, ent. Kuronen, Meri-Kukka Forsiuksen ja milloin taas Sinikka Mertalan kanssa ovat Matilta taakse jäänyttä elämään. Matin uusi elämänkumppani on satakuntalaisen sahanomistajasukuun kuuluva Heidi Hautamaa, joka on ollut Matin avecina kaikissa merkittävissä juhlatilaisuuksissa. Media on hehkuttanut jo pari vuotta Heidia Hautamaata sellaisilla sanonnoilla kuin "tyrmäävä kaunotar", "upea ilmestys", "illan kuningatar" jne. jne. Suomi saisi Matista ja Heidistä todella upean ja edustavan presidenttiparin.

10, Matti Vanhanen kokemus ja asioiden täydelinen hallinta näkyisi myös eilen hyvin SuomiAreenan keskustelussa. Hänellä oli pokkaa sanoa, että presidentin ei ole soveliasta lausua etukäteen ehdottoman kielteistä kantaa Suomen Nato-jäsenyydestä, koska turvallisuuspolittinen tilanne maailmassa ja erityisesti Itämeren alueella voi muuttua nopeasti. Matti tuomitsi, samoin kuin Pekka Haavisto ja Merja Kyllönenkin, Sauli Niinistön oudon puuttumisen perussuomalaisten puheenjohtajavaalin lopputulokseen eli Jussi halla-ahon valintaan puolueen uudeksi puheenjohtajaksi ja samoin hallituskysymyksen ratkaisuun; presidentin tulisi pysyä omalla reviirillään eikä puuttua asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. Matti Vanhasesta Suomi saisi hyvän presidentin, tästä ei ole epäilystäkään. Toivoa sopii, että Vanhanen selviytyisi jatkoon eli vaalien toiselle kierrokselle Sauli Niinistöä vastaan. Silloin saisimme nähdä kunnon vaaliväittelyn. 

11. On hyvä ja piristävä asia, että kaikki neljä ehdokasta arvostelivat eilen Sauli Niinistöä siitä, ettei tämä osallistunut Suomi-Areenan keskusteluun, samoin kuin siitä, että Niinistö on kertonut aloittavansa vaalikampanjansa vasta Itsenäisyyspäivän jälkeen. Matti Vanhanen arvosteli tässä suhteessa kaikkein kovimmin Niinistöä menettelyä, joka minustakin tuntuu omituiselta. Vanhanen kertoi haluavansa haastaa Niinistön keskusteluun. 

12. Matti Vanhanen: "Ei se käy, että Niinistön kampanhaorganisaatio kerää valitsijayhdistyksen perustamista varten kannattajakortteja, mutta ehdokas itse aikoo osallistua keskusteluihin vain muutaman päivän ajan". Erinomainen mielipide ja lohkaisu Matilta! Kommentilalan Matti Vanhanen keräsi pisteet ja sai minun ja varmaan monen muunkin sympatiat puolelleen. 

13. Vanhanen jatkoi: "Kansanvaltaan kuuluu se, että käydään aito keskustelu. Onhan se omituista, että kaikille meille, mukaan lukien Niinistölle, on tullut kutsu tänne lavalle. Hänelle tilaisuus on kuitenkin järjestetty huomenna, meille tänään". Vanhanen esitti keskustelun vetäneille toimittajille, että nämä kysyisivät Niinistöltä, milloin tämä aikoaa lähteä keskusteluihin mukaan. "Ei ole mitään pelättävää", vakuutti Matti rohkaisevasti. - Näin on, eli pelko pois, Sauli!

14. Vanhanen toivotti Sauli Niinistön tervetulleeksi kolmen viikon kuluttua Saloon - muistaakseni 11. elokuuta - jossa hän järjestää presidentinvaaleja koskevan keskustelun. Epäilen kuitenkin, että Sauli Niinistö loistaa myös Salossa poissaolollaan. Saulilla on nyt niin paljon "tekemistä", kaiken maailman kissanristiäisiä sun muita - esimerkiksi  Kuninkuusraveja Ja Kalevan Kisoja - että hän tulee varmuudella viittaamaan kintaalla Mattin asialliselle kutsulle.

15. Nils Torvalds ihmetteli sitä, että MTV:n toimitus oli pyytänyt muilta ehdokkailta ja siis myös häneltä kysymyksiä, jotka toimittajat sitten esittäisivät tänään keskiviikkona Porissa Sauli Niinistölle. Torvalds: "Koin sen olevan niin kovin pohjoiskorealaista".  Merja Kyllösen mukaan Saul Niinistön saama erityiskohtelu "ei ole ihan tästä maailmasta ja demokratiasta". Kyllönen huomautti, että eivät he muut ole tänne miksikään "lämpäribändiksi" lähteneet.  Peka Haaviston mukaan Sauli Niinistön tulisi näyttää myös ko. suhteessa esimerkkiä arvojohtajuudesta ja siitä, miten otetaan osaa keskusteluun.

16. Näyttää hyvältä! Presidentivaaleista ei olekaan, kuten on pelätty, tulossa mitään "pohjoiskorealaista" näytelmää, jossa päiviteltäisiin ainoastaan yhden ehdokkaan kansansuosiota, vaan kunnon kisa. Vaalikamppanjassa tullaan käymään asianmukaista arvo- ja turvallispoliittista debattia, jossa asiat puhutaan halki ja jossa myös istuvan presidentin arvostelu on sallittua ja jopa toivottua. Täst´ mie tykkään!









lauantai 8. heinäkuuta 2017

1091. Operaatio kansankusetus, eli ns. hallituskriisin alku ja loppu

1.Yle uutisten toimittaja Sara Rigatellii on laatinut päiväkirjaan muotoon selvityksen tai raportin perussuomalaisten dramaattisen kesäkuun viikon vaiheista. Raportti on julkaistu tänään Yle uutisten verkossa. Raportissa kerrotaan, ketkä toteuttivat operaatio Uuden vaihtoehdon ja miten kaikki oikein tapahtui.

Ylen raportti


2. Suuri osa raportissa kerrotuista asioista on ollut jo ennestään ihmisten tiedossa. Rigatelli selostaa tarkemmin päivä päivältä ja lähes tunti tunnilta, mitä kaikkea kolmen tai neljän päivänä aikana tapahtui ja ketkä juonivat perussuomalaisen puolueen hajoittamisen, Uusi vaihtoehto -nimisen ryhmän perustamisen sekä perussuomalaisten kansanedustajan loikkaamisen siihen.  

3. Suurimmaksi konnaksi tai sankariksi, miten vain, nousee kyseissä operaatiossa Rigatellin mukaan puolustusminissteri Jussi Niinistö, sillä juuri hän apureinen olisi raportin mukaan hajoittanut perussuomalaiset ja juoninut persuministereiden loikan takaisin hallitukseen. 

4. Selvityksen ansiona voidaan pitää mm. sitä, että siinä tuodaan esiin keskeisten apureiden nimet. Heitä olivat mm. Jussi Niinistön erityisavustaja Petteri Leino, ministeri Jari Lindströmin erityisavustaja Juha Halttunen, ministeri Sampo Terhon erityisavustaja Jouni Westling,  joka on vieläpä juristi, sekä Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen. Kansanedustajista asian kimpussa häärivät innolla mm. Kaj Turunen, Simon Elo (tietenkin), Tiina Elovaara ja Ari Jalonen. 

5. UV-ryhmän perustamisen taustalla oli Jyväskylässä perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi valittua Jussi Halla-ahoa ja hänen kannattajiaan kohtaan tunnettu katkeruus ja suoranainen vitutus siitä, ettei edes puolueen varapuheenjohtajiksi valittu yhtään "soinilaista" kansanedustajaa tai ministeriä; mm. Jusi Niinistö hävisi varapuheenjohtajan äänestyksen Laura Huhtasaarelle. Arveltiin, etteivät keskusta ja kokoomus tulisi suostumaan hallitusyhteistyöhön Halla-ahon johtaman PS-puolueen kanssa. Persujen viidellä ministerillä oli luonnollisesti kova huoli omien ministerisalkkujen menetyksestä ja siitä, että puolueen vanhaisäntä menettäisi hänelle niin kovin rakkaan ulkoministerin salkun.

6. Tämän vuoksi Jusi Halla-ahoon ja hänen kannattajiaan vastaan tuli kohdistaa vahva vastaisku ja pelastaa siten mitä pelastettavissa vielä oli. Suunnitelma A "vallataan eduskuntaryhmä" lähti siitä, että perussuomalaiset säilyisivät hallituksessa, jos puoluehallitus erottaisi eli puhdistaisi eduskuntaryhmän halla-aholaisista kansanedustajista.Tämä vaihtoehto kaatui kuitenkin siihen, ettei Jyväskylän puoluekokous hyväksynyt sunnunitaina  11.6. tarvittavaa muutosta puolueen sääntöihin.

7. Tämän jälkeen soinilaiset eli Jussi Halla-ahon vastustajat joutuivat muuttamaan suunnitelmaansa ja ottamaan käyttöön vaihtoehto B:n. Operaatio "vallataan  eduskuntaryhmä" muuttui operaatioksi "perustetaan uusi eduskuntaryhmä". Niin kuin tiedämme, tämä suunnitelma onnistui sataprosenttisesti. Se ei olisi kuitenkaan onnistunut yksinomaan loikkareiden eli UV-ryhmän edustajien toimesta, vaan edellytti vahvaa tukea keskustalta, kokoomukselta, pääministeri Juha Sipiältä ja valtiovarainministeri Petteri Orpolta. 

7a. Suuresti huvitti, toisaalta taas suorastaan ällötti, kun Sipilä ja Orpo puhuivat televiossa syvällä rintaäänellä ja Sipilä suu likipitäen vaahdossa arvoista, arvopohjasta, arvojen erilaisuudesta, kuminauhan katkeamispisteestä jne. Tästä sanahelinästä ja retoriikasta vaalistuneet kuulijat jo hyvin tiesivät, ettei keinotekoisen hallituskriisin synnyttämisessä ollut suinkaan loppujen lopuksi kyse mistään arvojen erilaisuudesta, vaan yksinomaan raa´asta valtapelistä ja pelin politiikasta.

8. Harmaana eminenssinä taustalla ja Kultarannassa hääri presidentti Sauli Niinistö, joka itse asiassa sysäsi koko operaation liikkeelle kertomalla Kultarannan teltassa suorassa tv-haastattelussa, että Jussi Halla-aho ja uusi varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen ovat entisiä rikollisia, jotka eivät ole tehokkaasti katuneet pahoja tekojaan. Monet keskustan ja kokoomuksen vaikuttajat, kuten esimerkiksi Paula Lehtomäki, Tapani Tölli ja Jan Vapaavuori antoivat sivustatukea hankkeelle, keskustelivat kahden iäkkään ns. oikeusoppineen, eli Seppo Tiitisen (70) ja Mikael Hidénin (78) kanssa ja tekivät kaikkensa, että operaatio, oikeastaan kansankusetus, hallituskriisi uppoaisi kansaan ja onnistuisi.

9. Onnistuihan se, sillä siellä ne viisi entistä persu-ministeriä istua nököttävät Juha Sipilän hallituksessa. UV:llä on hallituksessa yhtä monta ministerisalkkua kuin kokoomuksella ja vain yksi vähemmän kuin keskustalla. Kokoomusta kannattaa viimeisten gallup-kyselyjen mukaan n. 21 %, mutta UV:tä vain n. kolme prosentti äänestäjistä. Melkoinen epäsuhta, mutta siitä viis. Tärkeintä oli, että operaatio hallituskrisi saatiin syntymään ja hallitus pelastetuksi ilman uusia vaaleja tai RKP:n ja KD:n kanssa käytäviä hankalia hallitusneuvotteluja, Sipilä ja Orpo tuumailivat omahyväisesti myhäillen. Niin ja Timo Soinin ikioma hillotolppakin saatiin operaation turvin pelastetuksi.

10. Jos asiassa olisi menetlty oikein ja kohtuullisesti, olisi Juha Sipilä jättänyt normaalia ja vakiintunutta menettelyä noudattaen presidentille hallituksensa eronpyynnön, jos keskusta ja kokoomus eivät halunneet jatkaa hallituksessa yhteistyä perussuomalaisten kanssa. Tämän jälkeen olisi aloitettu normaalit hallitustunnustelut ja -neuvottelut, jotka olisivat todennäköisesti johtaneet RKP:n ja KD:n ottamiseen hallitukseen. 

11. Toisin kävi, sillä Juha Sipilän hallitus jatkaa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kikkailu ja vallanhalu sivuuttivat reilun ja oikeudenmukaisen menettelyn vaatimukset. Kansalaisia kusetettiin oikein kunnolla ja kusettajien joukossa häärivät kapellimestareina ja pääkusettajina pääministeri ja valtiovarainministeri.

12. Juha Sipilän hallitus jatkaa ottopoikahallituksena, jossa ottopojilla eli UV-ryhmällä ei ole hallituksessa juuri sanan- eikä päätösvaltaa. Timo Soini toimii ulkoministerinä ja siirtyy eduskuntakauden päätyttyä suurlähettilääksi Lontooseen. Mutta miten käy UV-ryhmän eli Sininen tulevaisuus -puolueen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa? Jos veikata pitäisi, niin väittäisin, ettei kovin hyvin, sillä puolueen kansanedustajien määrä pudonnee vaaleissa kolmeen tai neljään. 

13. Eilen on julkaistu perussuomalaisten puoluekokouksesta ja sen jälkeisistä tapahtumista  mielenkiintoista sisäpiiritietoa.Tarkoitan Vilhelm Junnilan Puheenvuoro -blogissa julkaisemaa kirjoitusta, jonka otsikkona on "Soini yritti vallata puolueen takaisin". Junnilan mukaan Timo Soinin tavoitteena ei ollut alun perin perustaa uutta eduskuntaryhmää ja uutta puoluetta, vaan hänen sotasuunnitelmansa oli huomattavasti härskimpi: vallata puolue takaisin ja täysin sääntöjen mukaisesti. 

Junnilan blogikirjoitus

14. Näin ilmeisesti oli, ja Soinin suunnitelmassa oli kysymys juuri edellä kerrotussa Ylen raportissa mainitusta suunnitemasta A, joka kuitenkin kariutui. Tämän jälkeen Jussi Niinistö, Sampo Terho ja kumppanit siirtyivät toteuttamaan vaihtoehto B:tä. 

15. Vilhelm Junnila on Varsinais-Suomen vaalipiirin varakansanedustaja, joka toimii kansanedustaja Juho Eerolan (ps) poliittisena sihteerinä ja on Naantalin kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja.

perjantai 7. heinäkuuta 2017

1090. Oikeuskansleri: hallituskriisin ratkaisussa ei tehty virheitä

                                           Oikeuskansleri Hiekkataipale

1. Oikeuskansleri Risto Hiekkataipale, joka on itse asiassa eräänlainen pätkäkansleri, antoi tänään päätöksen kymmeniin kanteluihin, joissa on väitetty, että pääministeri ja hallitus olisivat toimineet kesäkuussa virheellisesti ns. hallituskriisin ratkaisun yhteydessä. 

2. Oikeuskansleriksi nimitetty Tuomas Pöysti astuu, kuten tiedämme, sattuneesta syystä uuteen korkeaan virkaansa vasta 1.1.2018. Sitä ennen meidän on tyytyminen tavallaan varakanslerin oikeuspalveluihin, sillä oikeuskanslerina toimii virkaan loppuvuodeksi nimitetty Risto Hiekkataipale.

3. Risto Hiekkataipale, joka on nyt 66-vuotias ja saavuttaa 68-vuoden eroamisiän tammikuussa 2019, on tätä ennen toiminut apulaisoikeuskanslerina. Hän on ollut käytännöllisesti katsoen koko ikänsä töissä oikeuskanslerin virastossa, jonne hänet palkattiin esittelijäksi vuonna 1984. Esittelijäneuvokseksi hänet ylennettin 2001, siis 50-vuotiaana.

4. Tarkasti ottaen Hiekkataipale ei ole hoitanut myöskään apulaisoikeuskanslerin virkaa pysyvästi, vaan pätkissä ja sen aikaa, kuin viran "todellinen" eli alkuperäinen haltija Mikko Puumalainen toimii KHO:n ma. oikeusneuvoksena. Puumalainen aloitti ma. hallintoneuvoksena, joka nimike muutettiin tämän vuoden alusta oikeusneuvokseksi, kesäkuun alusta 2016, ja hänellä on nyt määräys toimia KHO:ssa tämän vuoden loppuun asti. Puumalainen siirtyi virkavapaalle apulaisoikeuskanslerin virasta jo 2014, jolloin virkavapauden perusteena oli väitöstutkumuksen tekeminen; väitöskirjaa ei ole vielä ilmestynyt. Hirkkataipale nimitettiin apulaisoikeuskansleriksi juuri 2014. 

5. Suomessa on siis kaksi samaan virkaan nimitettyä apulaisoikeuskansleria, joista toinen eli alkuperäinen on virasta vapaana, ja toinen itse asiassa väliaikainen. Mutta sama koskee myös oikeuskansleria, sillä virkaan vastikään nimitetty sai heti ja jo ennen viranhoidon aloittamista virasta vapautta, jolloin virkan nimitettiin puoleksi vuodeksi apulaisoikeuskansleri, joka kuitenkaan ei on apulaisoikeuskanslereista "vain" se toinen eli väliaikainen. Onko tässä mitään järkeä? Ei tietenkään, mutta meillähän onkin nyt ohjaksissa eli vallassa Juha Sipilän hallitus.

6. Minusta on hieman arveluttavaa, että maan ylimmälle laillisuusvalvojalle, jollainen myös apulaisoikeuskansleri toki on, voidaan myöntää monta vuotta virkavapautta, sillä tämä voi johtaa ja on nyt myös johtanut monimutkaisiin sijaisjärjestelyihin OKa-virastossa. Sekä oikeuskanslerin että apulaisoikeuskanslerin viranhoito perutuu nykyisin tosiasiallisesti määräajaksi annettuihin sijaismääräyksiin..

7. Niin tai näin, mutta joka tapauksessa oikeuskansleri Hiekkataipale päätti tänään, että maan hallitus toimi moitteettomasti, kun se jatkoi entisessä kokoonpanossaan perussuomalaisten jakaantumisen jälkeen. Pääministeri Juha Sipilä ei kesäkuussa pyytänyt hallituksensa eroa, vaikka osa sen ministereistä jätti hallituspuolue perussuomalaiset puolueen vallanvaihdon myötä. Perussuomalaisista lähteneet ministerit muodostivat oman, Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän, joka ei vielä ole virallinen puolue.

8. Oikeuskanslerille, samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehelle, tehtiin ns. hallituskriisin jälkeen useita kanteluita, joissa hallituksen toimintaa epäiltiin lainvastaiseksi. Oikeusasiamiehelle tehdyt kantelut siirretiin oikeuskanslerille, sillä periaatteena on, että näistä kahdesta ylimmästä laillisuusvalvojasta kaikki samasta asiasta tehdyt kantelut tutkii se "tyyppi", jolle joku on keskinyt ensiksi kannella! Aika outo sääntö ja käytäntö, mutta näin vaan asia on. 

9. Oikeuskansleri Hiekkataipale torjui tänään  kysiset epäilyt ja lausui ratkaisussaan, ettei lakia ole rikottu. Oikeuskanslerin mukaan mukaan asiassa on keskeistä se, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. - Aivan samaa on meille toitottanut myös Juha Sipilä.

10. Hiekkataipaleen teksti on varsin tuttua sanomaa ja lähtöisin ikään kuin päministerin kynästä, sillä tällä tavalla ja jopa samoilla sanakänteillä asian kuittasi kesäkuussa myös pääministeri Juha Sipilä.

11. Oikeukansleri ei ruvennut ratkaisuaan tarkemmin perustelemaan. Hän toteaa lakonisesti, että pääministeri Sipilä vei asian joutuisasti eduskunnan täysistuntoon, joka äänesti hallituksen luottamuksen puolesta kesäkuun 20. päivänä. Hiekkataipaleen mukaan Sipilän menettely ei anna aihetta laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin.

12. Oikeuskansleri antoi puhtaat paperit  - tämän on kuvaava ja tuttu sanapari silloin, kun kyse on ministereiden virkatoimiin kohdistuneiden kantelujen hylkäämisestä - myös tehtävissään pysyneille ministereille, siis ilmeisesti UV-ryhmän viidelle ministerille. Laki ei edellytä, että ministerin pitäisi olla jonkin puolueen jäsen, Heikkataipale kuittaa asian.  Saman "totuuden" ehti kertoa meille kertoa jo kesäkuussa pääministeri Sipilä.

13. Kanteluissa epäiltiin myös sitä, täyttääkö ulkoministeri Timo Soini (uv) perustuslain vaatimuksen ministerin rehellisyydestä. Soini oli ennen eroamistaan tyrmännyt loikkaamishuhut ns. Judas Iskariot -blogikirjoituksessan. Tähän oikeuskanslerin oli helppo todeta, että ministerin kelpoisuuden arvioiminen ei kuulu oikeuskanslerin perustuslaillisiin tehtäviin.

14. Ugh, olen puhunut! Näin "Hiekkis" olisi voinut loppukaneettinaan todeta ja lisätä: Valtakunnassa on kaikki hyvin.

torstai 6. heinäkuuta 2017

1089. Sote-valmistelu taas uusiksi

                   Ministeri ja takapiru juonimassa sote-uudistusta (Roni Rekomaa/Lehtikuva)

1. Sotea eli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on puuhattu Suomeen jo neljän eri hallituksen voimin yhteensä kymmenen vuotta, mutta toistaiseksi turhaan. 

2. Nyt istuva Juha Sipilä hallitus, pääministeri itse ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula ovat vakuuttaneet lukemattomia kertoja, että nyt se vihdoin tulee, eli sote-uudistuu astuu voimaan 1.1.2019. Lähes kaikkien sote-asiantuntijoiden, oikeusoppineiden ja muiden lausunnonantajien toistuvista varoitteluista huolimatta hallitus on kertonut, että asetetusta  aikataulusta ei tingitä, tuli mitä tuli. Juhat Sipilä, Rehula ja koko hallitus ovat vakuutelleet, vähintään kerran viikossa, että paljon puhutut "askelmerkit" ovat selvillä, "polku", jota pitkin on määrätä edetä, on kirkas ja suora, ja että kyseessä "harjoituksessa" päästään  "maaliin" niin kuin jo hallitusohjelmassa on luvattu. 

3. Sote-uudistukseen sisältyvä ns. valinnanvapaus on ollut tärkeä erityisesti kokoomukselle, joka on ajanut sitä kuin konsanaan käärmettä pyssyyn. Keskusta puolestaan on saanut tahtonsa läpi sille elintärkeän maakuntauudistuksen osalta. Nämä kaksi suurta reformia liittyvät toisiinsa ja niinpä hallitus on vakuutellut, että maakuntauudistuksen toimeenpanoa varten tarvittavat maakuntavaalit pidetään tammikuussa 2018 eli yhtäaikaa presidentinvaalien kanssa.

4. Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallituksen ja silloisen opposition yhteisvoimin kokoon kyhätty sote-uudistuspaketti kaatui rytisten eduskunnan perustuslakivaliokunnassa perustuslaillisiin ongelmiin. Tämän vuoksi Juha Sipilän hallitus halusi varmistua, ettei vastaavaa mokaa ja yllätystä pääsisi enää tapahtumaan. Tässä tarkoituksessa hallitus nimitti sote-valmistelun projektijohtajaksi eli nimellisesti sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteeriksi 2015 Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajana seitsemän vuotta toimineen Tuomas Pöystin, joka on koulutukseltaan OTT eli oikeustieteen tohtori ja lisäksi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden dosentti. Sote-uudistuksessa ei tämän jälkeen pitänyt esiintyä enää minkäänlaisia perustuslaillisia ongelmia. Näin vakuuttivat hallitus, Juha Rehula ja kaikki muutkin ministerit toisilleen, oppositiolle ja koko kansalle.

5. Tässä yhteydessä ei ole syytä lähteä enää kertamaan, mitä kaikkea soten valmistelussa on kuluneen kahden vuoden aikana tapahtunut. Huolimatta varoituksista ja perustellusta kritiikistä, jota hallituksen sote-suunnitelmia ja uudistuksen kiirehtimistä vastaan esittivät lausunnoisssan mm. sote-asiantuntijat, valtiosääntöoppineet, oppositiopuolueet, Kuntaliitto, monet järjestöt, suurimmat kaupungit ym., valmistelu eteni kuin kuin juna, sillä uudistukselle asetettu aikataulu oli tiukka eikä vauhti saanut hetkeksikään hiljentyä. Koirat haukkuu, karavaani kulkee, ajateltiin hallituksen ja valmistelijoiden piirissä. 

6. Kulki minkä kulki, kunnes tuli eteen äkkipysähdys. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 29. kesäkuuta antamassaan yksimielisessä lausunnossa (PevL 26/2017 vp), että sote-uudistusta koskevat lakiesitykset ovat monilta osin perustuslain vastaisia ja edellytti hallitukselta korjausten tekemistä ja täydentävän lakiesityksen antamista. Valiokunnan lausunnossa on lueteltu 14 kohtaa, joiden osalta lakihankkeen katsottiin olevan  enemmän tai vähemmän pielessä. Hallituksen esittämässä valinnanvapausmallissa on valiokunnan mukaan suuria ongelmia, joista keskeisin on julkisten palvelusten yhtiöittäminen. Valinnanvapausjärjestelmä ei turvaisi kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluita yhdenvertaisesti kaikille. Valiokunnan mukaan perustuslaki edellyttää, että maakunta voi myös itse tuottaa sote-palveluita. Perustuslailliseksi ongelmaksi nousi lausunnossa myös uudistuksen epärealistinen käyttöönottoaikaulu. Tietojärjestelmät, jotka ovat kriittisiä valinnanvapauden ja toiminnan integraation kannalta, ovat valiokunnan mukaan vasta alkutekijöissään.

7. Samaan aikaan kun perustuslakivaliokunta piti tiedotustilaisuutta lausuntonsa johdosta, pääministeri Juha Sipilä istui lentokoneessa - tällä kertaa hän ei ollut itse koneen ohjaimissa - sillä hän oli palaamassa Kiinasta, jossa hän oli viettänyt viisi päivää johtamansa liikemiesvaltuuskunnan mukana. Ennen Kiinan matkaa Sipilä oli vieraillut Angela Merkelin luona Berliinissä ja osallistunut kaksipäiväiseen EU:n huippukokoukseen Brysselissä. Pääministei oli reissussa yhteensä viikon.

8. Paluumatkalla antamassan lausunnossa Juha Sipilä näytti oleen hänelle tyypillisellä omahyväisellä ja ylimielisellä tuulella, sillä antoi ymmärtää, että perustuslakivaliokunnan esittämät korjausvaatimukset olisivat vain pikku juttu eli niin vähäisiä, ettei hallitus tulisi muuttamaan sote-aikatauluaan eikä tinkimään uudistuksen voimaantuloajankohdasta, joka olisi edelleen 1.1.2019. Myös maakuntavaalit tultaisiin Sipilän mukaan pitämään ensi vuoden tammikuussa, kuten oli päätetty.  Mikään ei siis tulisi ratkaisevasti muuttumaan. Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo yritti pontevasti vakuutella, etteivät perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset edellytä kovin merkittäviä muutoksia uudistuksen aikatauluun. Kolmannelta hallituspuolueelta eli UV-ryhmältä kukaan ei viitsinyt kysyä yhtään mitään.

9. Tutustuttuaan tarkemmin valiokunnan lausuntoon viikonvaihteen aikana sekä Juha Sipilän että Petteri Orpon kanta kuitenkin muuttui totaalisesti; UV:n Sampo Terholta ei kysytty taaskaan mitään. Eilen tiistaina Juha Sipilä asteli - nyt yksin, sillä Orpoa tai Terhoa ei näkynyt mailla eikä halmeilla - tv-kameroiden ja median eteen ja kertoi, että Soten valmistelu meneekin monnelta osin uusiksi, valinnanvapausjärjestelmä täydellisesti. Sipilä kertoi, että  hallitus antaa valinnanvapausjärjestelmästä kokonaan uuden esityksen ensi vuoden keväällä. Asian uudelleen valmistelu aloitetaan tämän vuoden syksyllä ja esitysluonnos lähetetään ennen lopullisen esityksen antamista normaalille lausuntokierrokselle. Toiseksi hallitus jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistukset tulevat voimaan vasta 1.1.2020 eli vuotta myöhemmin kuin tähän asti on luvattu. Kolmanneksi hallitus on päättänyt siirtää maakuntavaalien järjestämisen lokakuuhun 2018.

10. Sote-uudistuksessä tulee siten tapahtuman todella merkittävä käänne, sillä hallitus on vihdoin ymmärtänyt, että kiireellä tästäkin asiasta syntyisi vain sutta ja sekundaa. Näin iso uudistus vaatii kunnollisen, perusteellisen ja kiireettömän valmistelun. Uudistus ei saa enää, siis neljättä kertaa, tyssätä perustuslakivaliokunnan kielteiseen kantaan.

11. Kaikki osapuolet ja tahot ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä hallituksen täydellisen takinkäännön johdosta. Oppositiopuolueet ovat toki nytkin vaatineet, että myös ne  saisivat osallistua jatkokäsittelyyn, mutta tämän esityksen Sipilä ja Orpo ovat oitis tyrmänneet. Oppositiosta on myös esitetty vaatimus, jonka mukaan maakuntavaalit käytäisiin samaan aikaan eduskuntaavalien kanssa keväällä 2019 eikä erillisinä jo ensi vuoden syksyllä. Kannatettava aloite, sillä sen toteutuminen lisäisi merkittävästi äänestysaktiivisuutta ja vaaleihin osallistumista, koska äänestäjät saisivat tuolloin tilaisuuden lausua samalla kertaa kantansa kaikista vireillä olevista isoista asioista ja uudistuksista.

12. Sosiaali- ja terveysministeri vaihtuu ensi maanantaina, jolloin Juha Rehula luopuu ministerinsalkusta ja hänen tilalleen tulee keskustan Annika Saarikko; tästä sovittiin jo hallituksen muodostamisen yhteydessä. Vaihdos on kaivattu ja suorastaan erinomainen asia, sillä monet ihmiset, esimerkiksi allekirjoittanut blogisti, ovat ehtineet saada kysymyksiin ympäripyöreitä ja kierteleviä ja kaartelevia vastauksia alati esittäneestä Rehulasta jo ajat sitten tarpeekseen. Rehula on vastuuministerinä ollut osittain pieleen menneen sote-esityksen pääkonna, sillä on ilmennyt, että hän oli vaatinut tai edellyttänyt nyt perustuslakivaliokuntaan lausuntoon kompastuneiden lakiesitysten antamista sellaisinaan, vaikka useat valmisteluun osallistuneet korkeat virkamiehet, lausunnonantajat ja asiantuntijat olivat varoitelleet ministeriä ja hallitusta uudistukseen sisältyvistä perustuslaillisista ongelmista. Annika Saarikko tupsahti tänä aamuna aamutv:n lähetykseen uudessa ja pirteässä lookissaaan (ks. kuva alla); katsoja joutui oikein hieraisemaan tai siristelemään silmiään, että onko tämä nyt se sama rivikansanedustaja Saarikko, jonka olemme tottuneet telkkarista näkemään.

13. Alivaltiosihteeri ja tuleva oikeuskanleri Tuomas Pöysti, joka astuu sattuneesta syystä uuteen virkaansa vasta ensi vuoden alusta, jättää myös sosiaali- ja terveysministeriön ja luopuu samalla sote-uudistuksen valinnanvapausosion jatkovalmistelusta. Pöysti siirtyy loppuvuodeksi valtiovarainministeriön alivaltiosihteeriksi ja ryhtyy valmistelemaan maakuntauuudistukseen liittyviä lakihankkeita. Voidaan perustellusti kysyä, että miksi. Eivätkö nuo lakiesitykset ole jo aika pitkälle valmiita, sillä perustuslakivaliokunta ei löytänyt niistä korjausta vaativia puuttaita.

14. Uuden oikeuskanslerin valintamenettely oli melko kummallinen ja monia kysymyksiä herättänyt näytelmä, kuten olen aiemmin kirjoittanut prosessioikeusblogin puolella.  Tuomas Pöystin olisi tietenkin tullut siirtyä oikeuskansleriksi heti nimityspäätöksen jälkeen eikä jäädä  "kuikuilemaan" ministeriön ja vahtimaan ja johtamaan sote-uudistuksen jatkovalmistelua. Kuten valtiosääntöoppineet ovat todenneet, Tuomas Pöystin toiminta nimityksen jälkeen ministeriön korkeana virkamiehenä, jolloin hän on joutunut tiukan poliittisen ohjauksen eli suomeksi sanottuna painostuksen kohteeksi toimiessaan hallituksen yleisistunnossa sote-uudistukseen liittyvien lakiesitysten ja erityisesti kiistanalaisen valinnanvapausjärjestelmän esittelijänä, on omiaan heittämään tietynlaisen epäilyn varjon Pöystin ylle, kun on kyse hänen tulevasta asemastaan maan ylimpänä laillisuusvalvojana, jonka virkavelvollisuksiin kuuluu myös hallituksen ja sen ministeriöiden toiminnan laillisuuden valvominen.  Viittaan tässä suhteessa professori Juha Lavapuron tänään julkisuudessa esittämiin ajatuksiin, joihin on helppo yhtyä.


                        Uusi sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikko

lauantai 1. heinäkuuta 2017

1088. Pääministerisuosikit

1. Nykyään ihmisiltä kysytään, ei vain puolueiden ja presidenttiehdokkaiden kannatusta, vaan myös sitä, kuka olisi suosikki maan seuraavaksi pääministeriksi. Maahan saadaan uusi pääministeri näillä näkymin vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Pääministerisuosikeista on tällä viikolla julkaistu kahden kyselyn tulokset. 

2. Uutissuomalaisessa (USU) kolme päivää sitten julkaistujen kyselytulosten mukaan valtiovarainministeri Petteri Orpo olisi suositumpi henkilö pääministeriksi kuin nykyinen pääministeri Juha Sipilä. Orpon kannatus on kyselyn mukaan 30,6 prosenttia ja Sipilän 26,4 prosenttia, selvä ero siis. Kyselyn oli tilannut europarlamentaarikko Pavvo Väyrysen perustama Kansalaispuolue. Kyselyyn vastanneita oli 1 004, joista 72 prosenttia ilmaisi kantansa pääministeristä.

3. Seuraavaksi eli kolmanneksi suosituin olisi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja hänen takanaan tulevat tasaväkisinä vihreiden Touko Aalto ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Heidän kannatuksensa oli 8,3 prosenttia. Paavo Väyrysen kannatus pääministeriksi oli kyselyn mukaan 6,9 prosenttia. Timo Soinia ei tunnu noteeraavan näissä kyselyissä enää kukaan. Soini on menneisyyden mies, joka hajoitti puolueensa ja joka istua nököttää hallituksessa vain voidakseen saada säällisen eläkeviran esimerkiksi Lontoon suurlähetystöstä.

4. Kansalaispuolueen edellisen eli vuoden alussa teettämässä pääministerikyselyssä Sipilä oli vielä suosituin henkilö pääministeriksi ja Orpo vasta kolmanneksi suosituin. 

5.Istuva pääministeri Juha Sipilä on siis sangen lyhyessä ajassa menettänyt kansalaisten silmissä suosituimman pääministeriehdokkaan asemansa. Tämä on merkittävä tieto. Sipilä on töpännyt usein ja jopa raskaasti. Hän uhkasi hallituksen erolla jo syksyllä 2015, jollei hänen vaatimuksiinsa suostuta, ja lisää dramaa seurasi Yle Uutisten painostusasiassa, samoin ns. hallituskriisin selvittelyssä, jonka tarkoituksena oli yksinomaan savustaa Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituksesta. Kansa ymmärsi, mistä oli kysymys. Kyse ei ollut arvoista tai arvopohjasta, vaikka Juha Sipilä yritti lähes suu vaahdossa tätä jankuttaa. Kansa kyllä tiesi ja ymmärsi, mikä tarkoitus manööverillä oli. Se oli poliittista peliä ja ruma temppu, josta Juha Sipilä saa kuulla vielä kauan kunniansa. Viimeinen niitti tapahtui tällä viikolla, kun paljon puhuttu ja vatvottu sote-uuditus kompastui jälleen eduskunnan perustuslakivaliokunnan tiukkasävyiseen mietintöön. Näin kävi, vaikka sote-uudistamista valmistelemaan ja valvomaan palkattiin huippujuristi, jolle luvattiin palkinnoksi uurastuksestaan oikeuskanslerin virka.

Iltalehden suorituttama kyselytutkimus

6. Toisen eli Iltalehden Taloustutkimus Oy:llä tettämän kyselytutkimuksen mukaan ykkössuosikiksi nousi täpärästi nykyinen pääministeri Juha Sipilä, jota kannatti  21 prosenttia vastaajista. Toiseksi tuli tässä kyselyssä valtiovarainministeri Petteri Orpo 19 prosentin kannatuksellaan. Kolmanneksi nousi ehkä hieman yllättäen perussuomalaisten uusi puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho, jota kannatti 13 prosenttia vastanneista. Halla-ahon taakse jäivät SDP:n Antti Rinne (11 %), vasemmistoliiton Li Andersson ( 6 %), vihreiden Touko Aalto (4 %), KD:n Sari Essayah (3 %) sekä Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho ja RKP:n Anna-Maja Henriksson, joita kumpaakin kannatti vain vaiset 1 prosenttia vastanneista. 

7. Jussi Halla-aho hakkasi siten IL:n kyselyssä selvästi hallitusryhmä UV:tä edustaneenja Sinisen tulevaisuuden tulevan puheenjohtajan ja ministeri Sampo Terhon. Mutta vielä merkittävämpi tulos oli se, että Jussi Halla-aho on selkeästi nuorten eli 25-34 -vuotiaiden henkilöiden suosikki uudeksi pääministeriksi. Tässä ikäryhmässä 24 prosenttia piti Halla-ahoa sopivimpana tulevaksi pääministeriksi, mutta Juha Sipilää vain 10 prosenttia ja Petteri Orpoakin ainoastaan 11 prosenttia. Myös Li Andersson on nuorten keskuudessa Sipilää ja Orpoa suositumpi pääministeriehdokas. Sipilän ja Orpon kannatus on siten suhteellisen iäkkäiden eli 50-vuotiaiden äänestäjien varassa. Masentava tulos kyseisten herrojen kannalla. Kansa tiesi tässäkin kyselyssä, miten räikeää poliittista valtapeliä  Sipilä ja Orpo sekä Timo Soini pelasivat pari viikkoa sitten Jussi Halla-ahon kustannuksella.

8. Eduskuntaavaaleissa 2019 on tulossa mielenkiintoinen kamppailu pääministeripuolueen eli eduskunnan suurimman puolueen paikasta. Ei ole lainkaan kirkossa kuulutettu, että pääministeri tulisi kolmikosta keskusta, kokoomus ja SDP. Jussi Halla-ahon kansansuosio on nousussa ja voi hyvinkin käydä niin, että perussuomalaisista tulee maan suurin puolue. Sinisen tulevaisuuden tulevaisuus näyttää tosiasioiden valossa vähemmän siniseltä, se on vaikuttaa synkältä.

9. Jussi Halla-aho sanoo tänään Helsingin Sanomien haastattelussa, että vaikka häntä joskus pidetään epäsympaatttisena ihmisenä, hän ei itse tunnista sitä lainkaan. Hän sanoo kokevansa hyvin voimakkaasti, kun johonkin ihmiseen kohdistuu epäoikeudenmukaisuuksia. Hyvä pointti!

Perussuomalaisille oma ehdokas presidentinvaaleissa

10. Ennen eduskuntavaaleja maassa käydään ensi vuoden tammikuussa presidenvaalit. Ehdokkaiksi on asetettu liuta päteviä poliitikkoja. Sauli Niinistön ohella ehdolle ovat asettuneet keskustan Matti Vanhanen, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, RKP:n Nils Torvalds ja vihreiden Pekka Haavisto. SDP tulee asettamaan oman ehdokkaansa, näin tekee luultavasti myös KD. Sen sijaan Sininen tulevaisuus kehottanee jäseniään - jos sellaisia maasta juuri löytyy - äänestämään Sauli Niinistöä. 

11. Mitä tekee perussuomalainen puolue? Vielä kolme viikkoa sitten Jyväskylän puoluekokouksessa Jussi Halla-ahon kanta oli se, että omaa ehdokasta ei kannata asettaa Sauli Niinistön ollessa ehdolla jatkokaudelle, vaan puolue voisi asettua tukemaan Niinistön valintaa. Seuraavana päivänä tilanne kuitenkin dramaattisesti muuttui, kun Saul Niinistö kritisoi Kultarannan teltassa kovin sanoin ja tökerösti vastikään PS:n uudeksi puheenjohtajaksi valittua Halla-ahoa ja puolueen varapuheenkohtajia leimaamalla näitä entisiksi rikollisiksi, jotka eivät kadu mitään.

12. Oli selvää, että tällaisen epäasiallisen höykytyksen jälkeen, jolla Niinistö osoitti, että hän oli itse asiassa Sipilän, Orpon ja Timo Soinin mukana kampeamassa perussuomalaisia ulos hallituksesta,  PS ei voi lähteä tukemaan Niinistön uudelleen valintaa. Tänään HS:n haastattelussa Halla-aho vahvisti, että PS tulee nimeämään vaaleihin oman ehdokkaansa. Ehdokkaan nimeä hän ei paljastanut, mutta on selvää, että puolueen ehdokkaaksi nimetään joko Halla-aho tai varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari.

13. Presidentinvaaleissa on mukana niin paljon hyvin ehdokkaita, että jo nyt on selvää, että Sauli Niinistö saa kyllä haudata haavensa tulla valituksi tehtävään jo ensimmäisellä kierroksella. Toinen äänestyskierros on ilman muuta tulossa. Kuka sinne voisi selviytyä Niinistön vastaehdokkaana? Jos Jussi Halla-aho lähtee ehdokkaaksi, pidän melko todennäköisenä, että hän pääsee toiselle kierrokselle. 

14. Sauli Niinistön ja Jussi Halla-ahon välisestä kisasta tulisi kova otatus. Keskustelijana ja väittelijänä Halla-aho peittoaa vanhenevan Sauli Niinistön aika helposti. Jos Niinistö edes rohkenee lähteä Halla-ahon kanssa kahdenkeskiseen tv-väittelyyn. Jollei lähde, vaan vetoaa jälleen Halla-ahon menneisyyteen tms. syyhyn, hänen voittoaan ei voida pitää mitenkään varmana. Tulossa ovat nimittäin protestivaalit.

Pääministerin onnistumista mitattu

15. Myös muita kyselytutkimuksia on tehty.Taloustutkimus Oy kysyi Iltalehden toimeksiannosta 28..-29.kesäkuuta kansalaisten mielipidettä Juha Sipilän tähänastisesta toiminnasta pääministerinä. Sipilän kouluarvosanaksi tuli 6,5 eli kohtalainen. Kyselyn tuloksista kerrotaan Iltalehdessä tänään 2.7.

16. Arvosanat jakautuvat melko tasaisesti heikoimman (4) ja toiseksi parhaimman (9) välillä. Hieman yli puolet vastaajista (52 prosenttia) antoi Sipilälle arvosanan 4, 5 tai 6. Miesten ja naisten välillä ei ollut kovin merkittäviä eroja. Nuoret suhtautuvat Sipilään selkeästi kriittisemmin. Lähes 40 prosenttia 25-49-vuotiaista vastaajista antoi Sipilälle arvosanaksi 4 tai 5. Yli 50-vuotiaissa 36 prosenttia antoi Sipilälle arvosanaksi hyvän (8) tai kiitettävän (9).

17. Vastaajan työllisyys- ja taloustilanne vaikuttaa annettuun arvosanaan. Työttömistä vastaajista 31 prosenttia antoi Sipilälle heikoimman arvosanan (4). Johtavassa asemassa olevien kohdalla näin teki 16 prosenttia vastaajista. Johtavassa asemassa olevista vastaajista 20 prosenttia antoi Sipilälle arvosanaksi 9, maanviljelijöistä peräti 38 prosenttia. Lähes puolet (48 prosenttia) maanviljelijöistä antoi arvosanaksi joko 9 tai 10. Alle 10 000 euroa vuodessa ansaitsevista vastaajista 70 prosenttia antoi arvosanaksi 4, 5 tai 6. Yli 70 000 euroa vuodessa ansaitsevista vastaajista 55 prosenttia antoi arvosanaksi 7, 8 tai 9.

18. Pääministeri Sipilä on omiensa keskuudessa huomattavasti suositumpi kuin kansan keskuudessa yleisemmin. Keskustan kannattajat antoivat Sipilälle arvosanaksi 8+, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kannattajat 7. Huonoimman arvosanan (5) Sipilä sai vasemmistoliiton kannattajilta. Perussuomalaisten, SDP:n ja vihreiden kannattajat antoivat arvosanaksi 5,5. RKP:n kannattajat antoivat Sipilälle arvosanaksi 6. Keskustan kannattajista 37 prosenttia antoi arvosanaksi kiitettävän (9), 44 prosenttia hyvän (8) ja 12 prosenttia tyydyttävän (7). Tätä huonommin Sipilän arvioi suoriutuneen vain neljä prosenttia keskustan kannattajista.

Suosituimmat hallituspuolueet

19. Sdp on halutuin hallituspuolue. Tämä  käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämästä Kantar TNS:n suorittamasta kyselystä, josta kerrotaan tänään Ilta-Sanomissa.  Sdp:n haluaisi hallitukseen 43 prosenttia vastanneista. Toiseksi suosituin on kokoomus 41 prosentin kannatuksella, seuraavina keskusta (37) ja vihreät (35). Muut puolueet jäävät selvästi nelikon taakse. Verrattuna edelliseen kyselyyn vuonna 2015, keskustan suosio on heikentynyt dramaattisesti 60 prosentista 37:ään. Sdp:n ja perussuomalaisten suosio on myös heikentynyt. Sen sijaan kokoomuksen ja vihreiden suosio on kasvanut.