torstai 17. elokuuta 2017

1100. Gallup: Vihreät ohitti keskustan ja demarit


Ylen uuden gallup-kyselyn tulokset puolueiden kannatuksesta.

Repikää siitä!

torstai 10. elokuuta 2017

1099. Touko ja Iris

                                                  
1. Poliitikoille sattuu ja tapahtuu usein kaikenlaista, myös sukupuolielämän saralla. Jussi Halla-aho seurusteli monta vuotta salarakkaansa kanssa ja nyt heillä on yhteinen lapsi. Simon Elo, tämä, ei elostelija vaan kiivailija, intoutui myös pettämään vaimoaan nuoren kokoomusaktiivinaisen kanssa. 

2. Molemmat, sekä Jussi että Simon, katuivat tai olivat ainakin katuvinaan syvästi menettelyään. Mutta mitäs tuosta nyt sitten! Miehethän osoittivat vain, että he ovat myös seksin suhteen aivan tavallisia pulliaisia, siis normimiehiä. Kyllähän miehet ovat aina tienneet, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, mutta kaikilla ei vain ole tilaisuutta testa tätä kokemussääntöä käytännössä.

3. Ruohon vihreydestä puheen ollen tulikin mieleen tapaus, jossa pari päivää sitten "lennätettiin", että vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto ja hänen vaimonsa Jaana Pietiläinen eroavat. Käräjäoikeuteen erokanteen toimitti yksin Pietiläinen. Syynä erohakemukseen on se, että Touko oli jäänyt kiinnin vehtaamisesta vihreiden puoluetoimistossa viestintäsuunnittelijana työskentelevän 24-vuotiaan Iris Flinnkilän kanssa. 

4. Toukolla ja Johannalla ei ole lapsia. Pariskunnalla on kuitenkin kaksi kissaa, Wilma ja Bronto. He ovat tunteneet toisensa jo pitkään, mutta naimisiin he menivät vasta 2015, jolloin Touko oli valittu kansanedustajaksi. Touko myöntää syrjähyppynsä ja uuden suhteen auliisti ja sanoo, ettei asia - ilmeisesti siis vieraissa käynti - mennyt aivan nappiin ja ole kovin hyvin sopusoinnussa hänen edustamansa vihreiden arvojen kanssa. Touko ilmoitti, reilu ja kunnon jätkä kun on, julkisuuteen myös uuden kumppaninsa eli Flinkkilän nimen.

5. Aika temperamenttinen ja "kuuma" pakkaus tämä Iris kaikkinesa. Hän kunnioittaa eritoten sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaatii julkisesti, että myös naisilla pitää olla oikeus näyttää julkisesti ja myös valokuvissa ja videoilla nänninsä paljaina kun kerran miehetkin - mm. Vladimis Putin - tekevät niin; siis free the nipple -periaate vallitkoon. Iris on räväkkä feministi, joka on julkaissut Instagram -sivuillaan useita rohkeita kuvia itsestään, myös pari sellaista, joissa ei vilautella ainoastaan nännejä, vaan tissejä laajemminkin. Eikä noissa Iriksen "hinkeissä" ole totisesti mitään vikaa! Vau, en yhtään ihmettele, että Touko-poika "hairahtui" Iriksen paljaiden avujen edessä! He ovat luultavasti tutustuneet työn merkeissä, sillä Touko on puoluetoimiston pomo ja Iriksen esimies. Iris lienee ajatellut  - suunnittelija kun on myös ammatiltaan - käyttää tilaisuutta hyväkseen periaatteen "ton seksikkään huippujätkän mä kyllä haluun napata itelleni" mukaisesti. Twitterissä Iris on paljastanut, että hän on päivisin Vihreiden nuorten viestintäsuunnitelija ja öisin ukulelea soittava kaljasieppo.

6. Mikä vaikutus tällä episodilla voi olla Toukon puheenjohtajan asemalle ja vihreiden gallup-kannatukselle? Tuliko Toukosta avoin vasta pakon edessä eli silloin, kun hän oli jo jäänyt kiinni syrjähypystään tai uudesta suhteestaan? Kuinka kauan Touko ehti pitää Iristä salarakkaanaan ennen kuin asia paljastui Johannalle? Oliko Touko pettänyt Johannaa  Iriksen kanssa jo ennen puoluekokousta, jossa hänet valittiin puheenjohtajaksi? Monia kysymyksiä voidaan esittää, mutta lienee kuitenkin turha kuvitella, että Toukon asema vihreissä olisi uskottumuuden takia uhattuna. Puolueessa kyllä ymmärretään hyvin kaikkien ihmisyksilöiden luonnonmukaiset ja siten myös seksuaaliset tarpeet ja niiden tyydyttämisen merkitys. Annetaan kaikkien kukkien kukkia, myös vihreissä. Onhan Pekka Haavistokin hieman "poikkeava", mutta silti hänellä tuhti kannatus tasavallan presidentiksi. Puolueen edellisen puheenjohtajan Ville Niinistönkin kannatuskäyrä lähti kunnolla nousuun vasta sitten, kun hän oli eronnut ruotsalaisesta vaimostaan ja seisottanut tämän autoa eduskunnan parkkihallissa kuukausikaupalla. 

7. Vihreiden gallup-kannatus voi Toukon tempauksen johdosta päin vastoin ponnahtaa uuteen kukoistukseen niin, että puolue ohittanee tuota pikaa suosiossa Juha Sipilä johtaman keskustan ja Antti Rinteen demarit. Kun Touko ja Iris saapuvat käsikynkkää 6.12. Linnan juhliin, ovat kaikki myytyjä ja kokoomuksen Petteri Orpokin jää orpojan oloisena seinän vierustalle kateellisena katselemaan, kun Touko ja Iris panevat Linnan parketilla jalalla koreasti.

8. Touko Aalto sanoi valintansa jälkeen, että hänen johdollaan vihreät tulee tavoittelemaan suurimman puolueen asemaa ja pääministerin salkkua. Tämän kuultuaan monet kohottelivat hieman kulmiaan, mutta eivätpä kohottele enää! Toukolla oli ilmeisesti jo tuolloin Iriksen "tuki"takanaan, sillä hän oivalsi, mistä narusta Suomessa pitää vetää, jos haluaa pääministeriksi. 

9. Jotkut ilmeisesti hieman ilkeämieliset ihmiset ovat joissakin blogeissa maininneet, että Toukon tempauksessa on se hyvä puoli, että nyt ainkin voimme olla varmoja, että Touko Aalto on täyshetero. Toki tuollainen johtopäätös tuntuu varsin perustellulta. Toisaalta on syytä muistaa, että Toukolla ei ole mitään myöskään homoja saatikka miehiä vastaan. Se, että hän toimi ennen eduskunnan jäseneksi pääsyään monta vuotta Jani Toivolan eduskunta-avustajana, on tästä vahva näyttö. Touko rohkenee näyttää mieskörilään helliä tunteita myös samaa sukupuolta kohtaan. Muutama vuosi sitten julkaistiin netissä kuva, jossa Touko ja vihreiden puoluesihteeriksi valittu Lasse Miettinen suutelevat keskenään.

10. Ymmärrän toisaalta kyllä oikein hyvin niitäkin vihreitä, jotka vaativat Touko Aallon eroa puheenjohtajan tehtävästä. Vihreät on nousukiidossa oleva puolue, jonka suosio kääntyisi "petturi-Aallon" johdolla luultavasti laskuun. Kaikki hyväksyisivät sen, että Touko Aalto ilmoittaisi reilusti eroavansa puheenjohtajan paikalta jo ennen eduskunnan syysistuntokauden alkua. Hänen uskottavuutensa puolueen puheenjohtajana on kärsinyt tapauksen johdosta melkoisen kolauksen. Jos vastaava moka olisi sattunut kristillisten eli KD:n puheenjohtajalle, hän eroaisi tehtävästään välittömästi asian ilmitulon jälkeen.



perjantai 4. elokuuta 2017

1098. Laura Huhtasaari presidenttiehdokkaaksi


1. Kansanedustaja Laura Huhtasaari on perussuomalaisten presidenttiehdokas. Puolueen hallitus esitti tänään yksimieliesti hänen nimeämistään puolueen ehdokkaaksi tammikuussa käytävissä vaaleissa. Lopullisen päätöksen asiassa tekee puolueen puoluevaltuusto syyskuussa, mutta Huhtasaaren ehdokkuus on jo nyt satavarma asia.

2. Laura Huhtasaari on 38-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Porista, joka valittiin kesäkuun alussa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi Jyväskylän muistorikkaassa puoluekokouksessa. Huhtasaari on koutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja luokanopettaja. Hän on pätevöitynyt uskonnon aineenopettajaksi ja erityisopettajaksi.

3. Huhtasaari on Porissa ja koko Satakunnassa erittäin suosittu poliitikko. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hän sai yli todellisen äänivyöryn, 9 000 ääntä, ja oli äänimäärällään vaalipiirinsä ylivoimainen ykkönen. Huhtasaari rohmusi  peräti 7,6 prosenttia Satakunnan äänistä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Timo Soini keräsi samoissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiirin äänistä 5,7 prosenttia ja keskustan Matti Vanhanen samoin Uudeltamaalta ainoastaan 2,3 prosenttia ko. vaalipiirin äänistä. Tämän kevään kuntavaaleissa Huhtasaaresta tuli Porin kaikkien aikojen ääniharava, sillä hän sai vaalissa 2 566 ääntä.

4. Poliitiikan toimittajat ovat jo havainneet Laura Huhtasaaren karisman ja esiintymistaidon. Niinpä Iltalehden toimittaja  MIka Koskinen kirjoitti tänään - ennen puoluehallituksen päätöstä - että Huhtasaari on "poikkeuksellisen vetovoimainen poliitikko". Joku toinen toimittaja innostui jokin aika sitten maalailemaan, että Laura Huhtasaari on niin vakuuttava persoona, että kaikki paikallaolijat huomaavat hänet heti, kun hän astuu huoneeseen. Huhtasaari on useissa tv-keskusteluissa onnistunut puolustamaan erinomaisen hyvin näkemyksiään, vaikka kaikki eivät toki ole aina olleet hänen kanssaan samaa mieltä.

5. Hesarin toimittaja Teija Sutinen kirjoittaa tänään Huhtasaaren valinnan jälkeen, että Laura Huhtasaari on eräänlainen läpileikkaus perussuomalaisesta ajattelutavasta, sillä hän yhdistää konservatiivisuutta ja nationalismia, ja ryydittää sen suoraviivaisella puhetavalla. Arvasin, että Huhtasaareen yritetään valtamediassa lyödä nationalistin leima. Huhtasaari itse korostaa sen sijaan, että hän on isänmaallinen ja kansanvallan kannattaja.  Hänen poliittisena iskulauseenaan on "Suomi ensin" -periaate. Hän vastustaa EU:ta ja sen liittovaltiokehitystä ja pitää Suomen siirtymistä euroon ja oman markan hylkäämistä vääryytenä ja juristien voittona. Hänen mielestään Suomen olisi pitänyt järjestää euroon siirtymisestä kansanäänestys; tämä on täysin oikea kanta. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö päätti kuitenkin toisin, Huhtasaari sanoi tänään valintansa jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

6. Laura Huhtasaari sanoo kannattavansa ainoastaan valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa ja suhtautuvansa torjuvasti turvapaikanhakijoihin. Suomen länsirajaa tulisi hänen mielestään valvoa, jottei maahan pääsisi rikollisia. Hän ei kannnata ruotsin kielen pakollisuutta oppiaineena ja vaatii ankarampia rangaistuksia väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomituille.

9. Laura Huhtasaari on räväkkä ja suorapuheinen ihminen, joka nauttii suurta suosiota omiensa keskuudessa. Hänestä puhutaan ihailevaan sävyyn Suomi-neitona ja Elovena-tyttönä. Huhtasaari ei kannata teeskentelyä eikä huskastelua. Hän arvosteli kesäkuussa eduskunnassa selvin sanoin presidentti Sauli Niinistöä ja moitti tätä hurkastelusta, koska Niinistö oli arvostellut Jyväskylän kokouksen jälkeen perussuomalaisten hallituskelpoisuutta ja moittnuti Jussi Halla-ahoa ja Teuvo Hakkaraista vihapuheiden lietomisesta.

10. Olen itse oikein mielissäni Laura Huhtasaaren ehdokkuudesta! Nyt presidentinvaaleihin saadaan väriä ja todellista kamppailun ja väittelyn makua. Istuva presidentti ei ole mikään pyhimys, jonka tekemisiä tai laiminlyntejä taikka asenteita ei saisi arvostella. Totta kai saa ja pitääkin arvostella! On selvää, ettei Sauli Niinistöllä ole mahdollisuksia tulla valituksi jo ensimmäisellä kierroksella; niin monta hyvää ehdokasta eri puolueet ovat jo tähän mennessä asettaneet ja tulevat vielä asettamaan vaaleissa ehdolle.

11. Iltalehden Mika Koskinen arvioi tänään, että pääsystä vaalien toiselle kierrokselle, jolloin vastassa on Sauli Niinistö, taistelevat tasapäiseti Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Omasta puolestani sanoisin, että Matti Vanhanen päihittää kyllä Väyrysen ensimmäisellä kierroksella. Laura Huhtasaarella on minusta erittäin hyvät mahdollisuudet selviytyä toiselle kierrokselle ja haastaa Sauli Niinistö todelliseen kaksinkamppailuun.

12. Tähän mennessä olen kallistunut presidentinvaalissa lähinnä Merja Kyllösen kannalle. Mutta kun näin tänään ISTV:stä Laura Huhtasaaren puoluehallituksen kokouksen jälkeen pitämän puheenvuoron, olin myyty mies ja muutin oitis kantani. Harkitsen vakavasti ääneni antamista tammikuun vaaleissa Laura Huhtasaarelle. Hänestä Suomi saisi todella älykkkään, edustavan, karismaattisen, iloisesti hymyilevän, säteilevän, teeskentelemättömän, räväkän, suorapuheisen, isänmaallisen, kielitaitoisen ja oikeita arvoja kunnioittavan presidentin. 



1097. Lontoon MM-kisat alkoivat

Minna Nikkaselta floppi, limbo ja romahdus, ei ylittänyt edes 435:ttä. Täydellinen hukkareissu Lontooseen. Kannattaako uraa enää jatkaa?


1. Tänään perjantaina alkavat Lontossa yleisurheilun MM-kisat. Kisojen päätöspäivä on sunnuntaina 13. elokuuta. Nykyään MM-kisoja pidetään joka toinen vuosi, aikaisemmin niitä oli vain joka neljäs vuosi.

2. Suomen kisajoukkueeseen kuuluu ainoastaan 12 urheilijaa. Suomen joukkueen johtajien, valmentajien lääkäreiden, hierojien ym. henkilökunnan määrää ei ole julkisuudessa ilmoitettu. IImeisesti siksi, että heitä on paljon eli luultavasti noin kolme kertaa enemmän kuin urheilijoita.

3. Suomalaisurheilijoiden menestymisen mahdollisuudet MM-kisoissa ovat minimaaliset. Voi käydä jopa niin, ettei yksikään suomalainen urheilija selviä Lontoossa finaaliin eli pääse kahdeksan parhaan joukkoon; tosin maratonilla ja 50 km:n kävelyssä ei suoriteta karsintaa. Etukäteen arvioiden edes jonkinlaisia mitalimahdollisuuksia on vain yhdellä suomalaisurheilijalla eli Tero Pitkämäellä. Kolmiloikkaaja Simo Lipsasella on katsottu olevan mahdollisuus päästä karsinnasta varsinaiseen kilpailuun. 

4. Suomen joukkueessa on kolme urheilijaa, jotka eivät ole ylittäneet  MM-kisojen tuosrajaa: Arttu Pajulahti,  Linda Sandblom ja ikinuori moukarinheittäjä David Söderberg (38). Kaksi suomalaista on ylittänyt kisojen tulosrajan ainoastaan talven sisäratakilpailuissa: Minna Nikkanen ja Kristiina Mäkelä.

5. Tänään Lontossa käydään vain yksi loppukilpailu, nimittäin miesten 10 000 metriä. Matkan ehdoton ennakkosuosikki on Iso-Britannian Mo Farah. Hän voittanut urallaan kaksissa olympiakisoissa eli Lontoossa 2012 ja Riossa 2016 sekä 5 000 että 10 000 metrin kultamitalin. Tässä suhteessa 34-vuotias Mo Farah on yhtä menestyksekäs juoksija kuin Lasse Viren. Mutta olymiakultamitalien lisäksi Mo Farah on voittanut viisi MM-kultaa ja viisi EM-kultaa ja näissä MM-kisoissa hän ilmeisesti voittaa kympin lisäksi myös vitosen MM-tittelin. Tämän jälkeen Mo Farahin uskotaan keskittyvän maratonjuoksuun.

6. Tänään juostaan miesten 100 m alkuerät. Satasen voittajasuosikki on tietenkin Jamaikan Usain Bolt, jonka vauhti ei ole tänä vuonna toistaiseksi päätä huimannut. Lontoon kisoissa Bolt juoksee satasen lisäksi vain pikaviestin. Hän on kertonut lopettavansa uransa tähän kauteen. Olisi tosi mukavaa, jos joku päihittäisi suurisuiden Boltin 100 metrin finaalissa, joka juostaan huomenna lauantaina.

7. Miesten kiekonheiton karsinta on niinikään tänään. Lajin yksi ennakkosuosikeista on Ruotsin 24-vuotias Daniel Ståhl, jonka äiti on suomalaissyntyinen Taina Laakso. Ståhl heitti alkukesästä uuden Ruotsin ennätyksen 71,29, jolla hän rikkoi  33 vuotta vanhan Ricky Bruchin ennätyksen kolmella sentillä. Rion olympiakisoissa 2016 Ståhl jäi karsintaan  hieman yli 62 metrin heitollaan. Amsterdamin EM-kisoissa viime vuonna hän sijoittui  viidenneksi tuloksella 64,77. Saa nähdä, onko Viron 38-vuotias Gerd Kanter vielä mukana. Kanterin ennätys 73,38 on kaikkien aikojen maailman kolmanneksi paras tulos. Hän voitti olympiakultaa Pekingissä 2008 ja MM-kultaa Osakassa 2007. Lisäksi hänellä on arvokisoista yhdeksän himmeämpää mitalia. 

8. Suomalaisista urheilijoista ovat tänään "tulessa" pituushypyn karsinnnassa Arttu Pajulahti ja naisten seiväshypyn karsinnassa Minna Nikkanen. 

9. Arttu Pajulahti tunnettin aiemmin nimellä Arttu Halmela, mutta hän otti viime syksynä vaimonsa Silla Pajulahden sukunimen avioitumisen myötä. Arttu, joka on nyt 25-vuotias, on kolkutellut 8 metrin rajaa jo useana vuonna, mutta vasta tänä kesänä eli tarkemmin sanottuna 7. heinäkuuta hän ylitti sen hyppäämällä espanjan Sierra Nevadassa yli 2 000 metrin korkeudessa pidetyissä kilpailussa tuloksen 810; samoissa kilpailuissa Kristian Pulli hyppäsi 805 cm. Kalevan kisoissa 2-3 viikkoa sitten Arttu sai hopeaa tuloksella 788, voiton vei Kristian Bäck, joka hyppäsi 791. 

10. MM-kisojen karsintaraja oli 815, mutta sitä suomalaiset eivät ylittäneet. Arttu Pajulahti pääsi kisoihin ranginjärjestyksen perusteella. Suomen varmin hyppääjä on edelleen Kristian Pulli, vaikka hänet jätettiin Seinäjoen Kalevan kisoissa neljänneksi; pronssia sai Roni Ollikainen  tuloksella 780. Ollikainen oli muutama vuosi sitten suuri lupaus, joka yliti 8 metrin rajapyykin, mutta jonka tuloskkehitys on kuitenkin pysähtynyt osin sairastelujen tuloksena. Ollikainen tekee kuitenkin uutta tulemista, ehkä siksi, että häntä ei enää valmenna metodeillaan yli-innokas Arto Bryggare.

11. Minna Nikkanen selvitti MM-kisojen tulosrajan 455 hyppäämällä tuon tuloksen jo helmikuussa Karlsruhessa pidetyissä hallikisoissa. Minnan ulkoratakausi on sen sijaan ollut paha pettymys, sillä hän on jänyt säännöllisestu tuloksiin 420-430. vasta Kalevan kisoissa hän ylitti 445 cm:n korkeudessa olleen riman  ja voitti mestaruuden. Minnan ennätys on viime vuonna hypätty 461. Minna, joka on nyt 29-vuotias,  ei ole ollut  erityisemmin arvokisojen hyppääjä, joten voi olla, ettei hän selvitä tänään Lontoossa karsintaa eikä pääse loppukilpailuun. Minna voitti kyllä 2007 19-vuotiaiden Euroopan mestaruuden, mutta aikusten arvokisoissa hän ei ole menestynyt. Viime vuoden EM-kisoissa Amsterdamissa Minna oli 9. tuloksella 445 ja Rion olympiakisoissa hän karsiutui loppukilpailusta hypättyään karsinnassa 455. Lontossaa tänään karsintaraja on 460, mutta finaaliin, joka hypätään sunnuntaina,  kelpuutetaan joka tapauksessa vähintään 12 hyppääjää.

12. Seiväshyppääjä Wilma Murron kausi on ohi loukkaantumisten takia; hän ei siis ole mukana Lontoossa. Hänellä on voimassa oleva SE-tulos 471, jonka hän hypäsi 17-vuotiaana talvella 2016 sisäratakilpailussa Saksassa. Se oli ja on ilmeisesti edelleen alle 20-vuotiaiden ME-tulos. Wilman ulkoratakausi viime vuonna oli kuitenkin hienoinen pettymys Hän parhaksi tuloksekseen ulkona jäi 452.  Amsterdamin EM-kisoissa hän  sijoittui  sitsemänneksi tuloksella 445 ja Rion olympiakisoissa hän jäi karsintaan vaatimattomalla tuloksella 430. Belgradin EM-hallikisoissa 2017 Murto hyppäsi 440 ja sijoittui jaetulle kahdeksannelle sijalle. Tänä kesänä Wilma Murto kilpaili ulkoradoilla vain kerran. Tämä tapahtui alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa Italiassa, jossa Wilma sijoittui pronssille erinomaisen vaatimattomalla tuloksella  415 cm.

13. Jarno Koivunen valmentaa sekä Minna Nikkasta että Wilma Murtoa. Liekö valmennuksessa jotain vikaa, kun tulokset eivät juuri nouse eikä arvokisamenestystä ole tullut; tätä ulkopuolisen on mahdotonta sanoa. Joka tapauksessa ruotsalaiset hyppääjät ovat olleet arvokisoissa selvästi parempia ja luotettavampia. 24-vuotias Angelica Bengstsson on hypännyt sekä sisällä että ulkona 470 ja 460 cm:n tulokset ovat olleet hänelle melko tavallisia. Niin ikään 24-vuotias Michaela Meijer hyppäsi 1,5 kuukautta sitten uudeksi RE:ksi tuloksen 471. Kummallakin heistä on Lontoossa mahdollisuus päästä 4-5 parhaan joukkoon. Vahvoja mitasuosikkeja ovat mm. kreikkalaiset hyppääjät.

14. Voitaisiin ja myös pitäisi yleensäkin pohtia, mikä suomalaista yleisurheilua nykyään vaivaa, sillä useimmisss lajeissa parhaiden urheilijoiden tulokset ovat koko ajan heikentyneet. Loukkaantumisia ja vammautumisia tapahtuu yllättävän usein.  Jos joku saavuttaa "huimia" tuloksia jo 15-17 vuotiaana, media alkaa hehkuttaa häntä tulevana olympiavoittajana tai ainakin "vahvana mitalitoivona". Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan mainita Alisa Vainio, joka juoksi 2015 syksyllä 16-vuotiaana kovan ajan 2.32 maratonilla ja 10 000 metrilläkin hieman alle 33 minuutin. Mutta mitä tapahtui? Viime vuonna Vaino ei tiettävästi kilpaillut kertaakaan ja näin kävi myös tänä vuonna. Syyksi on ilmoitettu erilaiset sairaudet. Toinen erittäin lupaava kestävyysjuoksija eli Johanna Peipponen hävisi myös tänä vuonna kisoista jalkavaivojen vuoksi ja sama kohtalo oli tänä myös mm. Noora-Lotta Nezirillä ja Sandra Ericsonilla. Miesurheilijoista loukkaantumisista on kärsinyt mm. aitajuoksija Oskari Mörö.

15. Suomalaiset yleisurheilijat menestyvät kyllä varsin hyvin nuorten ikäluokkien EM-kisoissa, mutta häviävät pikku hiljaa kuvasta eli eivät menesty enää aikuisten arvokisoista tai edes paranna taloksiaan. Tämä johtuu menestyspaineista, joita esimerkiksi  iltapäivälehdet ruokkivat jutuillaan, ja lopuun palamisesta, joka kertoo valmennuksen epäonnistumisesta. Alisa Vainiota hehkutettiin  vajaa kaksi vuotta sitten olympiakisojen mitalistina. 17-vuotiaan Wilma Murron puolestaan ennakoitiin ylittävän "tuota pikaa"seiväshypyssä 5 metrin haamurajan!

16. Nyt Suomessa hehkutetaan surutta ja isosti 17-vuotiasta pikajuoksija Samuel Purolaa, joka on otsikoita lainaten "tykittänyt" tänä kesänä useita kertoja 100 metrin ja 200 metrin kärkiaikoja Suomessa. Purola sai viikko tai pari sitten 19-vuotiaiden EM-kisoista hopeaa 100 metriltä ja "hirvittävästi irvistellen" pronssia 200 metriltä.  Purola oli 100 metrin kisan jälkeen jo aika poikki eikä olisi lähtenyt enää 200 metrin kilpailuun. Mutta minkäs teet, kun Suomen joukkueen johto pyysi ja Suomen mitalitiliä oli kasvatettava vaikka väkisin! 

17. Aiotaanko Samuel Purolakin polttaa loppuun jo alle 20-vuotiaana? Esimerkkejä tällaisesta kohtalosta löytyy suomalaisen yleisuheilun historiasta vaikka millä mitalla.  Esim. Visa Hongisto oli 10-15 vuotta siten yhtä lahjakas juoksija kuin Samuel Purola nyt; hänkin menstyi nuorten EM-kisoissa hyvin. Mutta Hongistolle tuli seinä nopeasti vastaan ja hän taantui sekä parhaissa ajoissa ja menestymisen uhteen aivan tavalliseksi suomalaiseksi pikajuoksijaksi, joka juoksee parhaimmillaan (tyynessä säässä) satasella n. 10,50 aikoja.

18. Veikkaan, ettei Arttu Pajulahti, ent. Halmela, selviä pituushypyn karsinnassa tietään loppukilpailuun, vaan hyppää jotain 760-780 cm. Pahoin pelkään, että sama kohtalo on myös Minna Nikkasella seiväshypyn karsinnassa. Minna hypää 440-450, mikä ei riitä finaaliin. Toivottavasti olen molempien suhteen väärässä!