torstai 14. joulukuuta 2017

1128. Presidenttiehdokkaat väittelevät


1. Tällä viikolla kahdeksan presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa kaksi kertaa. Tänään keskiviikkona he olivat MTV:n toimittajien tentattavina ja huomenna torstaina on vuorossa Ylen järjestämä vaalikeskustelu. Maanantaina kutakin ehdokasta haastateltiin erikseen ISTV:ssä.

2. Ehdokkaita on nyt tosiaan kahdeksan, sillä Paavo Väyrynen sai kuin saikin viime tipassa tarvittavan määrän kannatuskortteja kokoon. Väyrysen loppukiri  yllätti, sillä tänään Väyrynen ilmoitti, että kortteja kertyi hieman yli 27 000 kappaletta; ehdokkuuden vaatimuksena on lain mukaan  20 000 kannatuskortin kokoaminen.

3. Maanantaina Paavoa haastatteli Sanoma-talossa pidetyillä presidenttimessuilla IS:n toimittaja Timo Haapala, joka on tullut tunnetuksi varsinaisena rakkikoirana ja rääväsuuna. Haapala latelee ikivanhoja juttuja ja syytöksiä, arvostelee röyhkeästi ehdokkaita - poikkeuksena tietenkin Sauli Niinistö - inttää  hurjasti ja osoittaa kaikin tavoin objektiivisuuden ja asiallisuuden puutetta.

4. Näitä keinoja Timo Haapala yritti maanantaina myös Paavo Väyrystä jututtaessaan, sillä hän veti esille kaikki mahdolliset asiat ja tapahtumat, joista Väyrystä on vuosikymmenten aikana syytetty, moitittu ja kritisoitu. Siinä tuli Vladimirovia, väitöskirjaa, Neuvostoliiton hajoamista, jalasmökkiä ja ties mitä kaikkia oikein solkenaan!  Eikö suuren iltapäivälehden poliittinen toimittaja todellakaan kykene parempaan? Ilta-Sanomilla on useita poliittisia toimittajia, mutta lähes joka kerta lehti valitsee heistä Timo Haapalan poliitikkojen haastattelijaksi. 

5. Väyrynen ei kuitenkaan lannistunut eikä taipunut Haapalan esille vyöryttämien väärien väitteiden ja syytösten edessä, vaan puolustautui vimmalla ja oikaisi toimittajan kaikki virheelliset väiteet selittäen, mistä Haapalan framille ottamissa asioissa todella on ollut kysymys. Kaksi kertaa Värynen moitti Haapalaa tai tämän syytöksiä suorin sanoin typeräksi; tämä erityisesti lämmitti blogistin mieltä. 

6. Kansa on jo kovasti ehtinyt odottanut Paavo Väyrysen paluuta "kehiin" ja ehdokkaaksi, sillä tähän mennessä käydyt vaalikeskustelut ovat olleet varsin latteita ja mitäänsanomattomia. Muut ehdokkaat eivät ole uskaltaneet "haastaa" Niinistöä, vaan ovat tyytyneet vain puhelemaan niitä näitä tuttuja jorinoitaan. Maanantaina juuri Paavo Väyrynen  sai Sanomatalon katsomon innostunutta väkeä täyteen. 

7. Miten tämän iltaista MTV:n tilaisuutta voitaisiin luonnehtia? Ilmassa oli etukäteen enemmän sähköä kuin ehdokkaiden aiemmissa kohtaamisissa. Mutta minusta tämäkin tilaisuus jäi kuitenkin melko vaisuksi. Ennakko-odotukset kohdistuivat lähinnä Väyrysen ja Niinistön kohtaamiseen, ja toki jonkinlaista sananvaihtoa miesten välillä syntyikin, mutta enemmän olisin kuitenkin odottanut. 

8. Kahdeksan hengen porukka näyttää olevan liian suuri, jotta kunnon keskustelua saataisiin aikaan. Toinen kierros olisi sen vuoksi toivottava, sillä silloin Niinistön vastaehdokas pääsisi kunnolla haastamaan istuvan presidentin. Mutta jos toiselle kierrokselle pääsisi Pekka Haavisto, olisi toinen kierros kyllä yhtä tyhjän kanssa, sillä se olisi lähinnä vain kuuden vuoden takaisen vaalin ikävystyttävä uusinta. Toinen kierros saisi tarvittavaa eloa vain siinä tapauksessa, että Niinistön vastaehdokkaaksi selviytyisi Paavo Väyrynen, Matti Vanhanen tai Laura Huhtasaari.

9. Tämän illan keskustelun perustella ehdokkaiden  joukko voitaisiin jakaa kahteen ryhmään, a) vahvat ja b) heiman heikommat ehdokkaat. Edelliseen ryhmään kuuluvat Sauli Niinistön lisäksi Matti Vanhanen, Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Toiseen ryhmään jäisivät siten Tuula Haatainen, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds.

10, Nils Torvalds on kieltämättä "hyvä suustaan", kuten vanha sanonta kuuluu. Miehellä näyttää olevan myös tietoa, järkeä ja arvostelukykyä. Tänään Nils oli vetänyt jalkoihinsa kirjavat sukat, mikä on herättänyt positiivista huomiota. Mutta tosiasia kuitenkin on, että entinen stalinisti ei näissä keimeissä noilla avuilla kuitenkaan pärjää, vaikka onkin hoksannut ryhtyä kannattamaan Natoon liittymistä. Äänestäisin itse mieluummin Torvaldsia kuin esimerkiksi Pekka Haavistoa, mutta näissä arvioinneissa ja ennustuksissa on toki otettava huomioon myös tietyt realiteetit.

11. Pidän paljon myös Merja Kyllösen kursailemattomasta ja rauhallisesta tyylistä, huumorista ja jopa hänen joistakin kannanotoistaankin. Omalla arvosasteikollani Merja Kyllönen päihittää selvästi Pekka Haaviston ja Tuula Haataisen, mutta  vaikka Kyllönen kerännee 28. tammikuuta jonkin verran enemmän ääniä kuin Hatainen, hän ei kuitenkaan selvitä tietään viiden kärkiehdokkaan joukkoon. Haatainen on varmaankin pätevä kansanedustaja, mutta presidentinvaalikeskusteluissa hän jää auttamatta statistiksi; tarvittava karisma puuttuu.

12. Entäpä sitten Pekka Haavisto? Mies toki argumentoi leppoisasti ja osoittaa ainakin näennäisesti suurten linjojen ja detaljien hallintaa, mutta samalla hänen esiitymisestään paistaa läpi tietty pätemisen tarve, joka on saanut hänet asettumaan toisen kerran vihreiden ehdokkaaksi. En pidä Haavistosta ja hänen esiintymisestään - mitäpä sitä kieltämään. Haavisto vihjailee olevansa jonkinlainen rauhanvälittäjä, mutta ainakin viimeisiltä vuosilta hänen näyttönsä tältä saralta puuttuvat kokonaan. Ei ollut siten mikään yllätys, että Martti Ahtisaari ei valinnut Pekka rauhanvälitystoimistonsa johtajaksi ja työnsä jatkajaksi, vaan hänen valintansa osui Alex Stubbiin, mikä oli Maralta täysin oikea päätös. Nytkään eli tänä iltana MTV:n tilaisuudessa Haavisto  ei haastanut Sauli Niinistöä oikeastaan missään kysymyksissä, ei edes yrittänyt haastaa, ja tällainen "nahjustelu" tulisi tietenkin jatkumaan myös toisella vaalikierroksella, jos Haavisto sinne selviäisi. Pekka kerää vaaleissa homojen äänten lisäksi vihreiden ääniä, mutta minusta olisi perin ikävää, jos meidän pitäisi taas todistaa toisella kierroksella "kamppailua" Haavisto vs Niinistö. Se olisi varsin tylsä näytelmä, jota ei voitaisi haukottelematta seurata.

13. Matti Vanhasen asemaa heikentää, vaalirahakohon ja hänen pääministeriaikaisten naisseikkailujensa lisäksi, se, että keskusta teki tyhmästi asettamalla Matin presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016. Näin kepu teki siksi, ettei Paavo Väyrynen voisi haikailla neljättä kertaa keskustan ehdokkaaksi. Vanhasella riittäisi pätevyyttä ja taitoa vaikka mihin - tänäänkin hän erottui selvästi edukseen, jos vertailukohdaksi otetaan Sauli Niinistö ja tämän ylimielinen, vastahakoinen ja puolivenkoileva esiintymistyyli. Vanhasessa on minusta enemmän valtiomiesainesta kuin Saui Niinistössä, joka on päässyt asemaansa lähinnä kansansuosionsa avulla, jota Niinistö on näissä vaaleissa intoutunut haalimaan aivan ennennäkemättömällä tavalla. Mutta Vanhaselta alkaa kadota karisma, eikä hän uskaltanut tälläkään kertaa MTV:n studiolla haastaa Sauli Niinistöä mistään asiasta. Mies on viilipytty, mutta näissä vaaleissa tarvittaisiin räjähtävyyttä ja aimo annos temperamenttia, jota tapetinharmaasta Vanhasesta ei löydy. Voisin ennustaa, että Vanhanen ei tule selviytymään 28. tammikuuta pidettävällä kierroksella kolmen parhaan ehdokkaan joukkoon; neljäskin tila voi tuottaa Matille vaikeuksia.

14. Maanantain esityksen perusteella odotin Paavo Väyryseltä räväkkäämpää panosta ja esiintymistä mitä ohjelmassa sitten nähtiin. Fyysisesti Paavo ei ollut nyt parhaimmillaan; alkaisiko ikä (71 vuotta) jo painaa Paavoa? Paavo oli melko vaisu, mutta toki hän sai sanotuksi joitakin täärkeitä asioita, vaikka tilaisuutta vetäneet toimittajat yrittivät estellä joissakin kohdissa Paavon puheenvuoroja.  Paavo vetosi Suomen puolueettomuuten, missä suhteessa hän erosi yksinomaan sotilaallista liittoutumattomuutta korostavasta Sauli Niinistöstä ja muista ehdokkaista. Paavo arvosteli Niinistöä myös siitä, että tämä on viemässä Suomea EU:n sotilasliittoon, samoin siitä, että Niinistö oli toimivaltansa ylittäen neuvotellut EU:n korkean edustajan (ulkoministerin) Federica Mogherinin kanssa EU:n sotilasliitosta Kultarannassa viime kesänä. Näistä asioista voidaan toki olla eri mieltä, mutta ilmeistä on, että Suomi kannattaa ja myös ajaa innolla EU:n sotilasliiton syntymistä. Niinistö keskusteli Federica Mogherinin kanssa sotilasliitosta Kultarannassa, joten Niistön vääntely siitä, että kyse olisi ollut vain "ystävällisestä keskustelusta", on saivarelua ja kuivaa juridikkaa, jota Niinistö, vaikka onkin juristina melko aika keskinkertainen, silti mielellään näissä yhteyksissä korostaa. 

15. Väsähdin - korkea ikä nääs! Juttu jäi kesken Huhtasaaren ja Niinistön osalta. Kirjoitan uuden blogijutun, kun tänä iltana Yleltä tuleva vaalikeskustelu on käyty.


torstai 7. joulukuuta 2017

1127. Juhlien mentyä

                                   Me ollaan sankareita kaikki…ihan jokainen

1. Huh huh! Suomi 100 -juhlallisuudet alkavat olla - luojan kiitos - kohta takana päin! Kyllä niitä valmisteltiin ja suunniteltiinkin niin maan perusteellisesti. Vouhkaaminen asian ympärillä on ollut tosi kovaa. Nyt koittaa, kunhan vielä joulunpyhistäkin joten kuten selvittäisiin, arki ja presidentinvaalit. Vaalijännitys alkaa pikku hiljaa kohota varsinkin, kun istuvalle presidentille saatiin viime hetkillä kunnon vastaehdokas; en kansallisen yhtenäisyyden takia mainitse tässä hänen nimeään.

2. Eilisistä Linnan juhlista puhutaan tieenkin vielä muutama päivä. Katselin juhlia telkkarista, välillä tosin vilkaisin Eurosportiltä snookerin UK championship -otteluja.

3. Kaikki selvisivät Linnan juhlista suhtkoht terveinä ja hengissä. Ketään ei luultavasti jouduttu poistamaan humatilan takia Linnasta. Kimi Räikköseltä unohtui kulemma kutsukortti autoon - kyseessä ei sentään ollut formula 1 -auto - mutta Kimi ehti vielä haka sen ja pääsi kuin pääsikin Minttunsa kanssa sisälle Linnaan.

4. Huomiota on, myös mediassa, herättänyt se, että Linnan oli kutsuttu tällä kerralla poikkeuksellisen paljon urheilijoita, sekä nykyisiä että entisiä. No, presidenttipari toki päättää vapaasti, keitä kutsuvat ja keitä eivät, ei siinä mitään. Kenties kutsuja laadittaessa on myös ajateltu hiukan myös tammikuun pressanvaaleja ja sitä, keitä ihmisiä kutsumalla istuva presidentti voisi parhaiten edistää uudeleen valintaansa. siitähän tässä kaikessa hötäkässä loppujen lopuksi eli "loppupeleissä" on kuitenkin kysymys.

5. Linnassa olivat mm. entiset huippuhiihtät Siiri "Äitee" Rantanen, Helena Takalo, Marja-Liisa Kirvesniemi, entinen Hämäläinen, ja Marjo Matikainen-Kallström. Kaikki näyttivät hyväkuntoisilta ja 90-vuotias Äitee oikein pirteältä. Tuossapa olii koossa sellainen nelikko, joka voisi aika helposti selvitä vaikkapa ensi helmikuun Etelä-Korean talviolympiakisoissa viestihiihdossa jopa pistesijoille eli kuuden parhaan maan joukkoon. Varsinkin kun Venäjälle on annettu porttikielto koko kisoista.

5. Taidettiinpa Linnassa eilen nähdä myös myös vuoden 1992 Albertvillen olympiakisojen voittaja Marjut Rolig (5 km:n hiihto perinteisellä tyylilä) - hänet valittiin samana vuonna maan parhaaksi naisurheilijaksi -  sekä nykyisin uraansa edelleen 38-vuotiaana jatkava Aino-Kaisa Saarinenkin; jossakin lehdessä ihasteltiin Aino-Kaisa muhkeaa hauislihasta. Mikä mahtaa saada kohta 40-vuotiaan naishiihtäjän yhä edelleen jatkamaan uraansa, vaikka on selvää, ettei kansainvälistä menestystä voi enää Etelä-Korean kisoissakaan tulla edes viestinhiihdossa. Linnassa nähtiin myös hiihtäjä Kerttu Niskanen, muttei Virpi Saravuota, entinen Kuitunen. Virpin mies Jari Sarasvuo oli joutunut isoon leukaleikkaukseen; se siitä pitkään jatkuneesta leukailusta sitten tulee!

6. Mieshiihtäjiä Linnassa edustivat nm. Juha Mieto - aivan itseoikeutetusti tietenkin - sekä Matti Heikkinen,  Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi. Sami lopetti uransa viime talveen, mutta lähtee Etelä-Korean kisoihin Ylen asiantuntijana. Jostakin syystä en kyllä oikein sympatiseeraa Jauhojärveä. Yhdistetyn miehistä huomasin Linnassa Samppa Lajusen, joka voitti kolme kultamitalia  vuoden 2002 olympiakisoissa - sekä Hannu Mannisen. Samppa lopetti uransa kauden 2003-2004 jälkeen, vaikka oli tuolloin vasta 24-vuotias.  Hannu Manninen, joka on nyt 39-vuotias ja vuotta lajusta vanhempi, sen sijaan jatkaa yhä uraansa ja tähtää vielä Etelä-Korean olympiakisoihin. Selvää on, ettei Hannu ole enää menestymisen mahdollisuuksia yhdistetyn henkilökohtaisissa lajeissa, mutta hän tähtääkin todellisuudessa lähinnä viestilajeihin. Hannulla tekee kuitenkin varsin tiukkaa päästä Suomen nelihenkiseen viestijoukkueeseen. Hän kyllä hiihtää edelleen melko kovaa, mutta mäessä hän lentää räpiköi kuin vanha varis konsanaan, jos tällainen vertaus sallitaan. Se, mIksi Hannu, jolla on kunnon ammatti lentäjänä, yhä haluaa jatkaa uraansa, on minulle täysi arvoitus. Mutta niinhän tekee myös 40-vuotias Janne Ahonen, jonka parhaista päivistä mäkimiehenä on jo 10 vuotta, ja joka pärjää nykyisin kisoissa vielä Mannistakin kehnommin. Varsin outoa!

7. Myös muiden lajien urheilijoita Linnan juhlissa nähtiin runsaasti. Siellä oli esimerkiksi entisiä rallikuskeja (ainakin Markku Alén, Hannu Mikkola, Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen ja Marcus Grönholm), formulakuljettajat Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen, liuta koripalloilijoita (mm. Kari Liimo, Henrik Dettman (valmentaja), Shawn Huff, Teemu Rannikko ja pari naiskoripalloilijaa), pikaluistelija Kaija Mustonen, pesäpalloilijoista muutama pelaaja, joista tunnetuin on muutaman kerran vuoden pesäpalloilijaksi valittu Toni Kohonen - häntä Sauli Niinistö erehtyi kutsumaan Itä-Länsi -ottelussa "Korhoseksi", soudun kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen, uimareista Jani Sievinen ja Ari-Pekka Liukkonen, painin olympiavoittaja vuonna Pertti Ukkola, jousiammunnan olympiavoittaja Moskovan 1980 kisoista Tomi Poikolainen, jalkapalloilijoista ainakin Jari Litmanen, yleisurheilijoista mm. Lasse Virén, Pekka Vasala - mies, joka on blogistin tavoin edustanut aikoinaan Riihimäen Kiskoa, näytti lihoneen paljon ja liikkui vaivalloisesti - Valentin Kononen, kolmiloikkaaja Simo Lipsanen, Wilma Murto, 10-ottelja Elmo Savola ja keihääheittäjätär Elina Kinnunen, jääkiekkoilijoista mm. Matti "Mölli" Keinonen, Vellu Ketola, Jari Kurri, Teemu Selänne, Saku Koivu ja Raimo Helminen ym. Siis yllättävän runsaasti ns. vanhoja partoja lajissa kuin lajissa. Urheilijoita Linnaan oli varmaankin lähes yhtä paljon kuin istuvia ja entisiä kansanedustajiakin. Kun lähes jokaisella kutsun saaneella oli myös puoliso mukanaan, lienee kansanedustajien ja urheiljoiden yhteismäärä kohonnut noin 700 henkeen.

8. Näyttelijöitä Linnassa nähtiin runsaasti. Mieleen jäi esimerkiksi 90- vuotiaan Lasse Pöystin tulo kättelyyn pyörätuolissa istuen; pyörää työnteli Lassen poika Tom, näyttelijä hänkin. Vesa-Matti Loiri oli Linnassa vasta kolmannen kerran, koska erilaiset kiertueet ja keikkamatkat ovat estäneet usein juhliin saapumista. Heikoksi on mennyt 71-vuotiaan Veskunkin liikkuminen, ja varsin hidas oli tämän aikoinaan Suomen parhana kaatujana tunnetun ja monen urheilulajin taitajan askel; avustajan tukeen Veskunkin oli pakko Linnassa turvautua. Juhlissa nähtiin, pitkästä aikaa, myös 80-vuotias Suomen neito Lenita Airisto, joka on tullut tunnetuksi muiden ansioiden lisäksi myös Max Jakobsonin ja edellä jo mainitun Vesku Loirin seurustelukumppanina. Pysyvään vieraskalustoon näyttää vuodesta toiseen kuuluvan Esko Salminen; Linnassa nähtiin myös mm. näyttelijä Seela Sella.

9. Politiikot ja kaiken karvaiset virkamiehet olivat tietenkin Linnassa hyvin edustettuina. Tuomarikuntaa sen sijaan oli paikalla hyvin vähän. Hovioikeuden presidenteistä kutsun oli saanut ainoastaan Rovaniemen Marianne Wagner-Prenner ja KKO:sta ja KHO:sta olivat paikalla vain tuomioistuimen presidentit sekä kaksi muuta jäsentä kummastakin ylimmästä oikeudesta; todella vähäinen edustus. Asianajajiakaan ei Linnassa juuri näkynyt ja sama koskee juristiprofessoreja. Oikeuskanslerinvirasto ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sen sijaan olivat hyvin edustettuina. Tulevaa eli ensi vuoden alussa oikeuskanslerina aloittavaa Tuomas Pöystiä en onnistunut kättelyssä näkemään; ehkä katselin juuri silloin snookeria Eurosport-kanavalta.

10. Tänäään eduskunnan kyselutynnilla kansnaedustajat ja ministerit näyttivät aika vaisuilta, kalpeilta ja hiljaisilta. Ei hymyillyt enää edes pääministeri Juha Sipiläkän, joka Säätytalon lastenjuhlissa tiistaina oli lapsia kätellessään yhtä hymyä, kuten olen edellisessä blogijutussa kertonut. Ulkoministeri Timo Soini (sin), joka eilen poseerasi Linnassa otetuissa selfiekuvissa naamataulu leveässä hymyssä mm. laulajatähti Alman kanssa, loisti tänään eduskunnasta kokonaan poissaolollaan. Toivoa sopii, että Timo jaksaa painaa ulkoministerinä hallituskauden loppuun asti ja matkustella edelleen joka viikko milloin missäkin maailmalla "Isänmaan asioilla", kuten vanha sanonta kuuluu. Eduskunnassa esitettiin tänään ministereiden vastattaviksi useita kysymyksiä ikään kuin muodon vuoksi, sillä puhemiesneuvosto oli toki kokemuksesta arvannut, että eilisten raskaiden kemujen jälkeen edustajat eivät ole erityisen kovalla juttu- tai riitelytuulella. Avustajat olivat kirjoittaneet kysymykset paperille, josta kysymykset lukea paukuteltiin menemään.

tiistai 5. joulukuuta 2017

1126. Itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlat käynnissä


1. Itsenäisyyspäivän vietto alkoi tänään monenlaisilla etkoilla sun muilla happeningeillä. Suomi 100 - juhlallisuuksia on vietetty itse asiassa jo koko loppuvuosi. Vouhotus on melkoista, mutta toisaalta sen jotenkin ymmärtää, sillä valtiokin täyttää 1000 vuotta vain kerran olemassaolonsa aikana. Olavinlinnaa,  Näsinneulaa ja Saanatunturia on valaistu pimeän aikaan Suomen lipun väreillä päiväksi tai pariksi. Huomenna on vielä edessä Turun linnan juhlavalaistus. Onkohan tässä touhussa juuri järkeä?

2. Säätytalolla vieteään parhaillaan lasten omaa valtakunnallista itsenäisyysjuhlaa.  Paikalle saapui  yli 500 koululaista eri puolilta Suomea; juhlaan oli kutsuttu kaksi 10-vuotiasta Suomen jokaisesta kunnasta. Juhlan järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu  ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio.

3. Miten lasten juhlat alkoivat? No, tietenkin kättelyllä, pitihän tuo toki arvata! Katselin juuri äsken päättyneen kättelyn sujumista. Pääministeri Juha Sipilä kätteli ja toivotti jokaisen lapsen tervetulleeksi henkilökohtaisesti. Kättely sujui paljon rivakammin kuin mihin Linnan juhlien kättelyissä on totuttu.

4. Pääministeri Juha Sipilä hymyili koko ajan hänelle tyypillisellä tavalla maireasti ja suupielet lähes korvissa. Monet lapset vain hätäisesti vilkaisivat pääministeriä ja jatkoivat sitten melkein juoksujalkaa kulkuaan, sillä onhan juhlissa toki myös muuta ja hauskaakin tekemistä. On taikurin esitystä, räppäämistä ja jopa piparkakkujen leivontaa.

5. Miksi ihmeessä myös lasten itsenäisyysjuhlissa täytyy pitää kiinni tuosta jokseenkin älyttömästä ja suorastaan ällöttävän tuntuisesta kättelyseremoniaasta? En kyllä yhtään ymmärrä. Tällä tavalla ilmeisesti jo pienet eli 10- vuotiaat lapset halutaan totuttaa siihen, että kättelyjono kuuluu kaikkiin tärkeisiin juhliin, joita aikuiset keskenään leikkivät. Presidentiksikin päsee vain, jos jaksaa kätellä kymmeniätuhansia ihmisiä vuosittain; kättelyfinaali käydään Linnassa  6. joulukutta pidettävässä kättelymaratonissa, jonne parhaat kättelijät saavat kutsun.

6. Yksi huomio lasten tämän päiväisestä kättelytacasta. Ennen vanhaan lapsille opetettiin kotona, miten vanhempia ihmisiä tulee tervehtiä. Tyttöjen piti niiata ja poikien pokata eli lyödä kantapäät yhteen ja kumartaa. Nykyisin tätä tapaa ei ilmeisesti enää opeteta tai vaadita. Päämisteri Sipilää kätellyistä hieman yli 500 lapsesta vain 5 tai 6 tyttöä niiata niuksautti ja ainoastaan 3 tai 4 poikaa pokkasi. Suuri osa lapsista tuli Sipilän eteen jokseenkin välinpitämättömän näköisenä, tarttuivat hetkeksi "sedän" ojentamaan käteen ja jatkoivat sitten kiireesti eteenpäin. Monet lapsista eivät vaivautuneet edes katsomaan pääministeriä silmiin. Merkilllistä! 

7. Pelkäsin etukäteen hieman, että presidentti Sauli Niinistö olisi tunkenut itsensä myös Säätytalon juhlaan lapsia kättelemään, sillä kättely televisoitiin  suora lähetyksenä mm. ISTV:ssä. Saulilla on ollut hirmuisen kova hinku - kas kun presidentinvaalit vaalit ovat jo ovella (!) - tunkemaan kaikkiin mahdollisiin Suomi 100 -juhlallisuuksiin, kunhan ne vain televisioidaan. Eikä tässä vielä kaikki, sillä Sauli ei ole tyytynyt olemaan vain paikalla, vaan hän on halunnut myös pitää myös pikku puheen, vaikka sitä ei häneltä edes odotettaisi. Niinistön puhenvuorot ovat tyypillistä sanahelinää, joista paikallaolijat tuskin muistavat jälkeenpäin mitään. 

8. Esimerkkinä tästä voidaan mainita  viime viikolla Talvisodan muistomerkin paljastustilaisuus Helsingin Kasarmintorilla. Patsaas paljasuspuheen piti presidentti Martti Ahtisaari, kuten oli sovittu, sillä hänet oli aikoinaan valittu patasatoimikunnan puheenjohtajaksi. Tämän lisäksi tilaisuudessa puhui patsashankkeen toteutumisesta käytännössä vastannut henkilö. Mutta tämä ei riittänyt tilaisuuteen kutsutulle Sauli Niinistölle, sillä hän halusi myös puhua ja vieläpä kaikkein ensimmäisenä. Tilaisuudessa oli saapuvilla myös presidentti Tarja Halonen, mutta hän ei hinkunut pitämään puhetta. Tämä voidaan tyydytyksellä panna merkille. Patsasjuhlien puheiden pito ei päättynyt vielä torille, sillä paljastustilaisuuden jälkeen porukka siirtyi Säätytalolle, jossa puhui pääministeri Juha Sipilä.

9. Eilen Sauli Niinistö halusi tavata Mäntyniemessä 30-40 vanhaa suomalaista olympiavoittajaa, joille opetusministerön aloitteesta oli presidentin päätöksellä myönnetty myönnetty Suomen Leijonan I-luokan ritarimerkki; merkin saajia on kaikkiaan 48.  Merkit luovutti Kalastajatorpalla kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho - siinä on kanssa varsinainen linssilude (!) - mutta tämän jälkeen merkin saajat kävivät vielä Sauli Niinistön luona Mäntyniemessä. Sauli piti joukon edessä pikku puheen, kuinkas muuten! Kyllä Saulille kelpaavat vaaleissa oikein hyvin olympiavoittajien äänet, myös TUL:n urheilijoiden antamat äänet. Ja tv-kamerat tietenkin välittivät tämänkin tilaisuuden joka kotiin.
10. Lukijoille ei liene jäänyt epäselväksi blogistin Sauli Niinistöä kohtaan tuntema vastenmielisyys. Voin vakuuttaa, ettei se osoita laantumisen merkkejä, vaan päin vastoin voimistuu entisestään. En mahda mitään sille, että minusta Sauli Niinistö on sietämätön tyyppi, joka näyttää olevan valmis tekemään melkein mitä tahansa kansansuosionsa kasvattamisen eteen. Se on hänelle kaiken aa ja oo.

11. Tätä kirjoittaessani kello on 17.30  Kello 18 Kauppatorilla pidetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan viralliset avajaiset. Tilaisuus kuulemma rakentuu sadan Suomen lipun installaatio, kun lapset ja nuoret nostavat siniristiliput salkoihin. Lipunnostoon osallistuvat eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin), pääministeri Jha Sipilä (kesk) ja - tietenkin - tasavallan presidentti Sauli Niinistö (kok). Toivotaan, että Niinistö tällä kertaa armahtaisi meitä ja jättäisi puheen pitämättä!  

12. Päivään mahtuu toki myös muutama iloinenkin uutinen.  Paavo Väyrynen on nimittäin saanut 20 000 kannattajakorttia kerättyä ja voi siis kuin voikin osallistua presidentinvaaleihin. Väyrysen mukaan kortteja on kerätty jo "reilusti yli 20 000", mutta niiden keräys jatkuu vielä ensi viikolla kennes ne toimitetaan vaaliviranomaiselle 11. joulukuuta.

13. Hyvä juttu, että Paavo onnistui saamaan kortit kasaan. Nyt vasta vaalikamppailussa päästään tositoimiin, sillä puhutaan mitä puhutaan, niin kyllä asia on niin, että vain Paavo Väyrynen voi tarjota Sauli Niinistölle kunnon vastuksen. Kuten Väyrynen tänään totesi, ehdokkaiden vaalikeskustelut ovat olleet tähän asti aika tylsiä ja niissä on keskusteltu lähinnä vain toisarvoisista asioista. Väyrysen mukaan ydinkysymys tällä hetkellä on EU:n kehittyminen sotilasliitoksi, jota Suomen hallitus ja presidentti Niinistö ajavat.

14. Väyrynen kommentoi Sauli Niinistön ylivoimaista gallup-kannatusta näin: "Kun itsenäisyyspäivä on vietetty, alkaa Niinistön arki ja kansanvallan juhla".

15. Hyvä Paavo! Hyvä Suomi! Blogisti katsoo tänä iltana Teemalta tulevan Rauni Mollbergin ohjaaman Tuntemattoman sotilaan 80 -luvulta. Huomenna on sitten vuorossa se oikea tuntematon, eli Edwin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas vuodelta 1955.



Rooman Colosseum juhlavalaistiin illalla sinivalkoisin värein. Oheinen kuva on paikalla olleen tyttäreni ottama. Tilaisuudessa laulettiin Finlandiahymni ja Maammelaulu.





perjantai 1. joulukuuta 2017

1125. Ylen gallupkysely: SDP ja persut nousussa


1. Yle julkisti tänään Taloustutkimuksella teettämänsä puoluekannatuskyselyn tulokset. Mittausta varten haastateltiin 1.-28.11. välisenä aikana puhelimitse 2963 henkilöä, joista puoluekantansa kertoi 1774 vastaajaan. Kyselyn virhemarginaali +/-1,9 prosenttiyksikköä.

2. Kyselyn mukaan kokoomus on edelleen suosituin puolue 22,3 prosentin kannatuksellaan, laskua  edellisestä mittauksesta 0,5 %. Toiseksi suosituimmaksi puolueeksi on kirinyt SDP, jota kannattaa 19,7 prosenttia vastaajista; nousua edellisestä kannatatusmittauksesta 1,3 prosenttiyksikköä.  SDP haastaa kohta kokoomusta suurimman puolueen tittelistä, sillä syksyn aikana puolue on lisännyt kannatustaan16 prosentista liki 20 prosenttiin. 

3. Kolmannella sijalla on pääministeripuolue keskusta, jonka kannatus matelee edelleen reilun 17 prosentin kannatusarviossa; Juha Sipilän johtaman puolueen kannatusluvut ehtivät tosin käväistä kesällä alle 16 prosentissa. Vihreiden kesällä alkanut nousu näyttää pysähtyneen hieman yli 14 prosentin kannatukseen. Oppositiopuolueista SDP on siis ottanut selvän niskalenkin vihreistä.

4. Suurinta kannatuksen nousu oli marraskuun aikana perussuomalaisilla, joka nousi mielipidemittauksessa vasemmistoliiton ohi viidenneksi suurimmaksi puolueeksi 8,4 prosentin suuruisella kannatuksellaann; nousua edellisestä kyselystä 1,5 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliiton kannatus laki 1,0 prosenttiyksiköllä. Eduskunnassa vasureiden puheenjohtaja Li Andersson ja ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ovat kyllä jatkuvasti "suuna ja päänä", mutta gallupkyselyissä puolueen kannatus ei vaan lähde nousuun.

5. Yllättävän  suuri kannatuksen lasku on kyselyssä sen sijaan rkp:lla, joka vajosi kristillisdemokraattien ohi toiseksi pienimmäksi eduskuntapuolueeksi. Mitenkään valoisalta ei näytä myöskään perussuomalaisista irtaantuneiden sinisten tulevaisuus, sillä uuden puolueen kannatus, joksi saatiin nyt 1,1 prosenttia,  ei näytä kohoavan yhden prosentin lukemista, ei sitten millään, vaikka puolueella on hallituksessa Timo Soinin johdolla viisi ministeriä.

6. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valtaan tulisi sinipunahallitus Petteri Orpon ja Antti Rinteen johdolla. Hallitukseen voisivat kokoomuksen ja demareiden lisäksi päästä myös vihreät ja rkp. Sinisiä hallituksessa ei tarvita, vaikka puolue saisikin pari kolme hassua paikkaa uuteen eduskuntaan.

7. Suomessa ajaudutaan todennäköisesti ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin ensi keväänä jahka presidentinvaaleista on ensin selvitty. Soteuudistus kaatunee omaan mahdottomuuteensa, mikä johtaa samalla siihen, ettei myös keskustan kovasti ajamasta maakuntauudistuksesta tule mitään. Sipilän kummallista hallitusta jää kaipaamaan ainoastaan keskusta. Kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo on tänään kritisoinut sekä soteuudistusta että maakuntauudistusta.

8. Hallitus on kummallinen sekasikiö siksi, että siinä roikotetaan ottopoikina mukana sinistä tulevaisuutta, jolla on hallituksessa viisi ministeriä, vaikka puolueen kannatus mataa koko ajan yhdessä prosentissa. Sinisillä on hallituksessa sekä ulkoministerin että puolustusministerin tärkeät salkut ja kaiken kukkuraksi myös puhemiehen paikka. Kokoomus ja keskusta tarvitsevat sinisiä sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen takia hallituksesssa, sillä puolueella on eduskunnassa 19 kansanedustajaa, joiden varaan hallituksen niukka enemmistö eduskunnassa nojaa.

9. Sinisten puheenjohtajaksi valittaneen parin viikon kuluttua Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa Sampo Terho, joka on hallituksen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri. Terho ja puolustusministeri Jussi Niinistö yrittävät hakea ja saada julkiuutta keinolla millä tahansa. Niinistön sekavat puheet suursotaharjoituksesta kolmisen viikkoa sitten ovat vielä hyvin muistissa. 

10. Sampo Terho puolestaan yrittää herättää huomiota ryhtymällä säveltäjäksi ja kritisoimalla kirjallisuuden Finladia-palkinnon saaneen Juha Hurmeen puhetta, jossa tämä kehotti "juntteja" opettelemaan ruotsia. "Maailmankuvanne avautuu kummasti", opasti Hurme juntteja. Sampo Terho, joka on tunnettu pakkoruotsin vastustaja, hermostui Hurmeen leikkimielisestä tokaisusta täysin ja vaati kirjailijalta julkista anteeksipyyntöä. Eilen Ylen aamutv:ssä  Juha Hurme oli pyytävinään anteeksi, mutta esitti samalla toiveen, että kulttuuriministeri Sampo Terho saisi joululahjaksi sen verran ison pipon, että se ei kiristäisi ministerin päätä.