keskiviikko 31. tammikuuta 2018

1133. LENNU IS BACK!


1. Presidentinvaalikampanjan aikana ja Sauli Niinistön voitonjuhlissa meitä kaikkia, ei vain suomalaisia, vaan porukkaa Amerikoita asti, on vaivannut ja jopa huolestuttanut yksi tärkeä kysymys, joka ajaa kirkkaasti kaikkien Nato-höpinöiden, transpondereiden ja arktisen hysterian ja mustan hiilen ohi:  Missä on Lennu? 

2. Lennu hurmasi kaikki viimeistään joulun 2016 alla Mäntyniemessä, jossa se juoksenteli ympäri ison salin lattiaa ja nuuhki kiihkeästi presidenttiparin eteen ympäri Suomen maan tuotuja perinteisiä jouluruokia, eritoten joulukinkkua ja -haukea. Kuvat ja videot tilaisuudesta, jossa Lennu varasti pääosan, levisivät tuossa tuokiossa ympäri maailmaa ja siitä tviitattiin niin maan perusteellisesti, yhden päivän aikana jo 50 000 kertaa. Voidaan yhtään liioittelematta sanoa, että Lennu nuuhki kerta heitolla Suomen, Mäntyniemen ja Suomen presidenttiparin maailman kartalle.

3. Mutta tämän jälkeen Lennu katosi kuvasta eli julkisuudesta kokonaan. Viime joulun alla, jolloin presidenttipari jälleen seisoi asennossa Mäntyniemen salissa vastaanotttamassa iänikuisia kinkkuja, haukia, silakoita, laatikoita, joulupipareita ja ties mitä kaikkea joulukrääsää, katsojat odottivat vihdoin näkevänsä Lennun, mutta turhaan. Presidentti Niinistö ei puhunut eikä pukahtanut Lennusta yhtikäs mitään.

4. Tammikuusta asiasta huolestuttiin toden teolla ja aidosti. Esimerkiksi The New York Times nosti Lennun katoamisen lähes ykkösuutikseen. Lehti haukkui itse vaalikampanjan tylsäksi ja muutenkin maanrakoon - syystä haukkuikin. Lehden Helsinkiin lähettämiä toimittajia kiinnosti vaalitaistelussa vain yksi asia: Missä on Lennu? Lehti arveli, että Lennu on sairastunut.

5. Vasta ensimmäisen ja samalla viimeisen äänestyskierroksen jälkeen Sauli Niinistö kertoi Mäntyniemessä maannantaina pitämässään (sinänsä tylsässä) tiedotustilaisuudessa, että Lennu on kunnossa ja että hän olisi edellisenä iltana ollut vastaanottamassa kotiin  saapunutta isäntäänsä yhdessä Jennin kanssa. Niinistö kertoi myös, että hän oli määrännyt Lennun vaalikaranteeniin, jottei yleisiö olisi luullut, että hän aikoisi ratsastaa vaalivoittoon Lennun avulla.

6. Tuo tieto helpotti toki suurta yleisöä. Jos Lennu olisi ok, niin silloinhan valtakunnassa olisi kaikki taas oikein hyvin! Ihmisiä jäi kuitenkin hieman askarruttamaan, miksi Lennu ei tullut Mäntyniemen infossa lehdistön eteen yhdessä Saulin ja presidentinkanslian tiedottajan  Katri Makkosen kanssa. Sauli vastasi itse kysymykseen toteamalla, että Lennu on sen verran "railakas kaveri", ettei sitä voitu päästää häiritsemään (muka) arvokasta  tilaisuutta.

7. Tänä iltana Lennu sitten esiintyi karanteeninsa jälkeen ensimmäisen kerran julkisuudessa. Hänen esiintymisensä ei kuitenkaan ollut välitön ja suora, vaan hänet tuotiin esille videon avulla. Video ilmestyi Niinistön Facebook-sivulle ja siihen oli liitetty seuraavat saatesanat: "Myöhästynyt kiitos tuestanne! Lennukin seurasi ääntenlaskua ja ilahtui vaalikaranteenin loppjumisesta. SN."

8. Videolla Lennu esiintyy lyhyen aikaa ypöyksin. Hän kääntelee tarkaavaisen oloisena päätään puolelta toiselle. Lennu ei ääntele eikä videolla näy ihmisiä. Pieni pettymys video on, sillä olisi toivonut, että Sauli olisi ollut videolla Lennun seurassa. Mutta kait presidentin sanaan voidaan luottaa ja uskoa, että video on tuore ja että Lennu on todellakin kunnossa.

9. Huomenna vietetään presidentin toisen kauden virkaanastujaisjuhlia Eduskuntatalossa ja Linnassa. Lienee turha toivoa, että Lennu esiintyisi eduskunnassa - rajansa kaikella!  Mutta voisiko olla mahdollista, että kello 12.40, jolloin presidenttipari tai ainakin Sauli yksin vilkuttelee Linnan parvekkeelta Kauppatorilla olevalle yleisölle, hän sylissään olisi Lennu, tuo valtakunnan ykkösterrieri? Tämä näkymä ja siitä otettavat kuvat rauhoittaisivat kaikkialla ihmisiä, varmaan myös The New York Timesia ja koko maailman lehdistöä aina Pekingiä myöten. Sauli Niinistön toinen kausi saisi Lennun esillä olon johdosta arvoisena alun. 

10. Ilmeistä on, että itse Saulia nähdään julkisuudessa entistä enemmän ja että hän osallistuu myös moniin sellaisiin viihdeohjelmiin, joissa häntä ei vielä ensimmäisellä kaudella nähty.

11. Näen jo sieluni silmillä, miten Sauli on mukana tv-ohjelmassa "Pitäisikö olla huolestunut" pohtimassa mm. Kalle Palanderin ja Tuomas Kyrön kanssa visaisia kysymyksiä ja naurattamassa tv-katsojia. Pidän ilman muuta selvänä, että Sauli kiikutetaan myös  ISTV:n ohjelmaan "Lahjomaton Päivärinta" ja Iltalehden sarjaan "Enbuske -tänään".  En liioin yhtään ihmettelisi, jos Sale nähtäisiin myös Maikkarin Putous-ohjelmassa, jossa hän tanssahtelisi kivojen hahmojen kanssa.  Luultavasti Maria Veitola pääsee Mäntyniemeen tekemään omaa ohjelmaansa otsikolla "Veitola yökylässä"; toivottavasti Maria saa nukkua yhdessä Lennun kanssa. Kaikkea muutakin kivaa viihdepuolella on varmaan suunnitteilla. Selvää lienee, että Sauli esiintyy Baba Lybeckin vetämässä  "Uutisvuodossa" ja Janne Katajan kanssa "Napakympissä". Salatut elämät - sarjaan en sen sijaan vielä tältä syömiseltä jaksa oikein uskoa. Riihimäkeläisenä vetoan lopuksi Niinistöön, että hän ymmärtäisi tänä vuonna kutsua Aku Hirviniemen Linnan juhliin 6. joulukuuta.

12. Edellisessä kappaleessa lausuttu visio olisi hyvin johdonmukaista ja luonnollista, sillä onhan Sauli mahdollistanut jo ykköskaudellaan tasavallan presidentin viran viihteellistymisen ja karnevalisoitumisen. Joten anna palaa vain, Sauli, myös jatkossa!


                                         Lennu-leivosta saa Cafe Esplanadista

tiistai 30. tammikuuta 2018

1132. Sauli Niinistön suosion syistä




1. Presidentinvaalit ovat ohitse - luojan kiitos! Tylsät vaalikeskustelut ja kuukausikaupalla jatkunut Sauli Niinistön ylivoimasta toitottaminen mediassa alkoi jo ottaa päähän. Valtamedia, tv-ja radiokanavat sekä lukemattomat politiikan toimittajat ja tv-uutisankkurit tekivät vaalityötä Niinistön hyväksi koko ajan.  

2. Median tuki ja äänestysikäisten ihmisten manipulointi auttoi suuresti Sauli Niinistöä tekemään historiaa. Suomessa tasavallan presidenttiä, ei edes Mauno Koivistoa,  ei ole aiemmin valittu suorassa kansanvaalissa ensimmäisellä kierroksella.

3, Mikä selittää Sauli Niinistön kansansuosiota, joka lähentelee jo henkilöpalvontaa? Sille ei löydy selkeää yksittäistä syytä. Olisiko se Niinistön ensimmäisellä kaudella harjoittama ulko- ja turvallisuuspolitiikka vai onko ilmiölle muita ja myös politiikan ulkopuolisia syitä? On puhuttu paljon kansainvälisen tilanteen epävakaudesta ja kiristymisestä sekä Itämeren turvallisuustilanteen huonontumisesta. Sauli Niinistön on sanottu onnistuneen ulkopolitiikan hoitamisessa hyvin.

4. Itse en usko tähän selitykseen, sillä se ei tietenkään ole ainoa tai suurin syy Niinistön suosioon. Onko Niinistö tehnyt jotain uutta ja erinomaista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Minusta ei, sillä Suomen ulkopolitiikka on ollut samanlaista jo Tarja Halosen ja Martti Ahtisaarenkin kaudella. Siinä, että Niinistö tapaa Kiinan ja Yhdysvaltain presidentit ja säännöllisesti Vladimir Putinia, ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Niinistön ja Trumpin vajaa puoli tuntia kestänyt rupattelu Valkoisessa talossa oli normaali tutustumis- ja vierailukäynti, jollaiseen Trumpilla on riittänyt aikaa monien muidenkin maiden presidenteille tai pääministereille. Kiinan presidentti Xi teki välilaskun Helsinkiin ollessaan matkalla tapaaman Trumpia Washingtonissa. Vierailun näkyvin anti oli pandojen vuokraamisesta Suomelle tehty sopimus. Samanlaisen välilaskun Helsinkiin teki hieman myöhemmin Japanin pääministeri Abe.

5, On väitetty, että eräs suosion yhtenä syynä olisi se, että Niinistö on palauttanut instituutiolle tietynlaista arvokkuutta kansanomaisen Tarja Halosen jälkeen. Tähän selitykseen en kyllä usko alkuunkaan. Totta on, että presidentinvirka on viihteellistynyt ja karvevalisoitunut ja että tämä  kehitys alkoi jo Matti Ahtisaaren ja jatkui selvästi Tarja Halosen kaudella, Mutta tässä suhteessa aivan uusiin sfääreihin on päästy vasta Niinistön ensimmäisellä kaudella. 

6. Niinistö on ottanut monin tavoin kaiken irti kansansuosiota kasvattaakseen.  Maakuntamatkat, joihin nykyoloissa ei toki olisi enää minkäänlaista tarvetta sekä monet  "kissanristiäiset" ja toritapahtumat ovat täyttäneet Sauli Niinistön kalenterin varsinkin viime vuonna, jotka oli samalla Suomi-1000 -juhlavuosi ja jolloin hänen vaalikampanjansa pantiin vireille. Niinistö nähtiin tuon tuostakin erilaisissa juhlissa, kävelykaduilla ja toreilla kättelemässä ihmisiä ja vaihtamassa ihmisten kanssa muutaman sanan sekä poseeramassa selfiekuvissa. Kännykkäkameroiden selfiekuvat ovat korvanneet nimikirjoitukset, Sauli-selfieitä niitä löytyy jo tuhansissa suomalaisissa kodeissa.  

7. Presidentti Niinistöstä on tullut aivan samanlainen julkkis ja rockstara kuin huippu-urheilijoista ja viihdetaitelijoista. Tätä julkkisasemaansa Niinistö on hyödyntänyt sataprosenttisella innolla aina kun siihen vain ollut pienikin mahdollisuus, sillä se on lisännyt huimasti hänen jo muutenkin lähes henkilöpalvonnan tasolle noussutta  kansansuosiotaan. Sauli tuntuu suorastaan kosiskelevan julkisuutta ja hänen monet  toimensa on tehty lisäsuosion haalimistarkoituksessa. Kukaan ei puhu toreilla ja turuilla Niinistön kanssa ulko- tai turvallisuuspolitiikaasta, vaan small talkissa on kyse aivan muista asioista. Tyypillistä on, että Sauli kysäisee muina mieheinä vaikkapa, että "mitenkäs se teidän kesänne on mennyt", kättelee ihmisiä, poseeraa selfiekuvissa ja läväyttää päälle tutun virnistyksensä. Tämä uppoaa kansaan ja varttuneemmat naiset suorastaan voihkivat, että on se niin ihana, tämä meidän Sauli! 

8. Niinistöä pidrtään ikään kuin jonaan antiikin sankarina, jolla on ollut elämässä koettelemuksia ja suruja, mutta myös suurta menestystä. Ihmiset muistavat Saulin ensimmäisen vaimon Marja-Leenan kuolema 1995  liikenneonnettomuudessa, tsunamin ja siltä pelastutuminen pojan kanssa tolppaan kiipeämällä, Saulin tuttavallisen virnistyksen yms. asiat. Niinistön tarina vetoaa ihmisiin. Erilaiset kannatusmittaukset ovat jo parikymmentä vuotta kertoneet hänen laajasta suosiostaan. Niinistön ja Jenni Haukion vierailut maakunnissa, toreilla ja turuilla ovat aina ylesiömenestys ja paikalle saapunut väki ottaa heidät vastaan kuin kuninkaalliset konsanaan. Pohjoismaisia kuninkaallisia Sauli ja Jenni tapaavat usein, vähintään kerran tai pari vuodessa. Heitä on alettu pitää Suomen kuninkaallisina. Nykyisin Sauli pitää toreilla tai esimerkiksi Itä-Länsi -ottelussa pikku puheen, jossa hän kertoo jostakin ajankohtaisesta aiheesta, kuten esimerkiksi nuorten syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta. 

9. Tällaiset eleet ovat menneet kansaan täydestä kuin häkä päähän eikä kukaan kysy, että onkohan presidentti joskus tehnyt tai edes yrittänyt tehdä jotakin konkreettista syrjäytymisen tai eriarvoistumisen estämiseksi. Ei toki olekaan, mutta jos tätä touhua joskus ihmeteltäisiin, saataisin saulimainen kaarteleva ja epämääräinen vastaus, että eihän semmoinen oikein edes kuulu presidentin toimivaltuuksiin. Presidentti-instituution kohdalla Suomesta puuttuu kriittinen media. Sauli Niinistöä politiikan toimittajat kohtelevat samalla tavalla kritiikittömästi kuin seurapiiritoimittajatkin. He suorastaan kilpailevat, kuka tai mikä lehti tai tv-toimitus kykenee (ilkeää) parhaiten  mielistelemään presidenttiä ja kehua hänen ulko- ja turvallisuuspoliittisia saavutuksiaan, joissa ei todellisuudessa olisi juuri mitään kehumista.

10. Sauli Niinistön ei tarvitse itse asiassa tehdä, matkojen ja vierailujen ja tapaamisten lisäksi, kovinkaan paljon varsinaisia tekoja, vaan virka hoituu lähinnä puhumalla ja näyttäytymällä kansalle juhlissa ja tapahtumisssa. Niinistön kansansuosio perustuu pitkälti mielikuviin, joilla ei välttämättä tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Niinistön puhetapa on koukeroinen, epämääräinen ja pohdiskeleva. Tässä hän tuo mieleen toisen kansansuosikin eli Mauno Koiviston. Viimeisimmäkin vaalikampanjan aikana Niinistö yritti, kun häntä siihen toisten ehdokkaiden toimesta suorastaan patistettiin, kyllä kertoa, mitä hän Nato -puheillaan ja Nato-optiolla oikeastaan tarkoittaa, mutta hänen pohdintansa olivat jälleen niin epäselviä, ettei niistä ottanut Erkkikään tolkkua! Mutta äänestäjät eivät olleet tästä moksiskaan. Kun ihmisille on jo monta vuotta kaikissa medioissa vakuutettu, että Niinistö  ja vain hän on kyllin taitava ulkopolitikko ja sopiva vastapeluri Putinille, he uskovat tämän ja keskittyvät presidentin muiden eli politiikan ulkopuolisten asioiden hehkuttamiseen.

11. On sanottu, että Sauli Niinistön persoonassa yhdistyvät kova ja pehmeä, sillä hän kykenee olemaan yhtä aikaa rento ja tiukka; jätkämies ja nipottaja. 1990-luvulla hän nousi valtakunnalliseen julkisutteen toisella eduskuntakaudellaan, jolloin hänet valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi ja Lipposen hallituksen oikeusministriksi ja vuonna 1996 Iiro Viinasen jälkeen valtiovarainministeriksi. Tässä tehtävässään Niinistöstä kehitty ankaran säästölinjana kannattaja ja ajaja, joka jankkasi talouskurista sekä äksyili, nipotti ja itketti ministereitä ja virkamiehiä. Tämä oli aitoa Niinistöä, sillä ennen politiikkaan tuloaan hän oli suhteellisen kuivakiskoinen juristi toimittuaan kymmenisen vuotta hovioikeuden esiittelijänä; se voi olla toisinaan melko ikävää ja kuivaa hommaa, kuten blogisti omasta kokemustaantietää, hänelle tosin riitti kaksi vuotta hovioikeuden esittelijänä.  Eduskuntaan Niinistö valittiin vasta kolmanella yrityksellä vuonna 1987, jolloin hän oli jo 41-vuotias. Paavo Lipposen hallituksista on mieleen on jäänyt rullaluisteleva valtiovarainministeri, joka sivuille vilkuilematta teki rajuja leikkauksia ja siinä sivussa vei Suomea euroon, vaikka Paavo Väyrynen yritti panna parhaan kykynsä mukaan hanttiin. 

12. Kokomuksen puheenjohtajana Niinistön pehmeämpi puoli pääsi esiin ja hänestä kaavailtiin puoleen presidenttiehdokasta jo vuoden 2000 vaaleissa. Niissä Niinistöllä olisikin ollut hyvät menestymismahdollisuudet, sillä olihan hänellä kiva kihara tukka ja leveä hymy tai oikeastaan virnistys! Pidän Niinistöä melko tyypillisenä tv-kauden politiikko, joka nousi pinnalle televison ansiosta. Ninistö sai jo vuoden 1991 eduskuntavaaleissa noin 16 000 ja vuoden 1995 vaaleissa 19 000 ääntä. Siirryttyän Turun vaalipiiristä Uudenmaan vaalipiiriin, Niinistö sai vuoden 1999 vaaleissa todellisen äänivyöryn eli hieman yli 30 000 ääntä.  Niinistö ei kuitenkaan suostunut presidenttiehdokkaaksi, vaan vetosi siihen, ettei hän puolivallattomana leskimiehenä olisi tehtävään edes kovin sopiva. Kokoomuksen ehdokaaksi tuli puhemies Riitta Uosukainen, joka osoittautui vaaliväittelyissä huonoksi valinnaksi.    

13. Vuoden 2006 presidentinvaaleihin Niinistö silti tähtäsi vakavissaan ja alkoi siinä tarkoituksessa etsiä nuorta ja muutenkin sopivaa puolisoa. Kansa kohahti, kun saatiin tietää, että Niinistö seurustelee Tanja Karpelan (synt. 1970) kanssa. Niinistö ilmeisesti katsoi, että entinen missi ja malli, joka oli valittu eduskuntaan vuonna 1999 ja edennyt Matti Vanhasen hallituksen kultuuriministeriksi, olisi hänen omaa kansansuosiotaan ajatellen sopiva puoliso. Niinistön ja Karpelan seurustelu, jota kesti kolmisen vuotta, johti kihlaukseen loppuvuonna 2003. Kesällä 2004 kihlaus kuitenkin purkautui, luultavasti siksi, kuten blogistille on kerrrottu, ettei Niinistö halunnut lasta, mitä Karpela puolestaan piti avioliiton edellytyksenä.

14. Vaalissa Niinistö pani istuvan presidentin Tarja Halosen tiukalle, sillä hän hävisi tälle toisella kierrokselle vain niukasti. Olisiko puoliso avittanut Saulia jopa vaalivoittoon, kukapa tietää. Sauli ei lannistunut tappiosta, vaan päätti, että vuonna 2012 on  hänen vuoronsa tulla valituksi presidentin virkaan.Vuoden 2007 eduskuntaavalin tulokset antoivat jo tästä selvää osviittaa, sillä Niinistö sai vaalissa kaikkien aikojen suurimman äänivyöryn noin 60 000 äänellä. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei kuitenkaan huolinut Saulia Matti Vanhasen toisen hallituksen ministeriksi, vaan otti itselleen valtiovarainministerin salkun, joka olisi sopinut hyvin myös Niinistölle. Sauli huudatutti itsensä eduskunnan puhemieheksi ja heilutti puhemiehen nuijaa koko eduskuntakauden. Puhemiehenä Niinistö simputti kansanedustajia, vaati tarkkaa kulukuria ja moitiskeli parlamentaarikkoja liiallisista ulkomaan matkoista. Jotkut kansanedustajat valittelevat mm. sitä, että heidän piti matkustaa toisessa luokassa ja yöpyä edullisissa hotelleissa, mikä saattoi heidät suorastaan naurunalaisiksi ulkomaalaisten kollegojen keskuudessa. Ei ihme, että kansanedustajat päättivät omasta puolestaan näpäyttää Niinistöä niin, että tämä sai eduskuntakauden viimeisessä puhemiesvaalissa ainoastaan 89 ääntä. 

15. Sauli etsiskeli itselleen edelleen sopivaa puolisoa. Julkisuudessa väläyteltiin parin kolmen naisen, mm. erään tv-toimittajan, nimeä, joiden kanssa Sauli oli seurustellut, mutta valmista ei näyttänyt tulevan. Olisiko Sauli kuusikymppisenä jo liian vanha, vai mistä oli kysymys, päiviteltiin siellä ja täällä. Vihdoin loppuvuonna 2008 kerrottiin, että Sauli seurustelee kokoomuksen puoluetoimistossa viestintäpäällikkönä työskentelevän, itseään liki 30 nuoremman Jenni Haukion kanssa. Haukio on kotoisin Porista, jossa hänen isoisänsä Toivo Haukio oli toiminut mm. kaupunginviskaalina ja raastuvanoikeuden tuomarina sekä erilaisissa kokoomuksen luottamusehtävissä. Niinistö ja Haukio vihittiin avioliittoon 3. tammikuuta Reposaaren kirkossa. Myöhemmi ilmeni, että pariskunta oli seurustellut keskenään jo kaksi vuotta, mutta pitänyt suhteensa salassa tiedotusvälineiltä. 

16. Avioliitto runoutta harrastavan nuoren ja sievän Jennin kanssa lisäsi entisestään Sauli Niinistön kansansuosiota, mutta niinhän sen oli määräkin tehdä. Nyt Sauli oli täysin valmis uusiin presidentinvaaleihin, joihin oli aikaa kolmisen vuotta. Vaaleja odotellessaan  pariskunta kiersi äytillä erilaisissa tilaisuuksissa ympäri maata, hieman samalla tavalla kuin Armi Kuusela ja Gil Hilario vuonna 1953. Vuoden 2012 vaaleissa Niinistö pääsi 63-vuotiaana uransa huipulle, mutta presidentinvaali ei suinkaan ollut suinkaan läpihuutojuttu, sillä valinta edellytti  toisen äänestyskierroksen toimittamista. 

17. Presidenttinä Niinistö on ällistyttänyt kansalaisia esimerkiksi soittamalla spontaanisti radion luontoiltaan ("Sauli Naantalista") ja puhumalla kukkien kauneudesta. Joskus hän on tupsahtanut luistinradalle pelaamaan koulupoikien kanssa pipolätkää. Maakuntamatkat ja muut vierailut  ja erilaiset tapahtumat ovat tulleet tutuiksi kaikelle kansalle ja ne ovat kasvattaneet presidentein kansansuosoita, kuten on ollut tarkoituskin. Niiinistö ja Haukio ovat vieralilleet tapaamassa monien maiden presidenttejä aina Kiinan presidentistä ja Turkin diktaattori Erdoganista lähtien. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obamaakin on käyty tervehtimässä yhdessä pohjoismaiden pääministereiden kanssa. Viranhoito ei ole Sauli Niinistöä kovin paljon rasittanut, eikä tämä ole mikään ihme, sillä pressan tehtävät onnistuisivat varmaan muillekin suomalaisille kärkipolitiikoille, koska se on melkein yhtä helppoa kuin heinänteko. Jos kerran Tarja Halonen pärjäsi presidenttinä 12 vuotta putkeen, niin kovin ihmeellisestä virasta ei silloin voi olla kyse.

18. Ensimmäisen kauden alkaessa lähestyessä loppuaan alettiin kysellä, aikoooko Niinistö jatkaa vielä toiselle kaudelle, Tähän Saulilta ei saatu vastausta kuin vasta kesäkuussa viime vuonna, jolloin hän ilmoitti olevansa käytettävissä, muttei suinkaan kokooomuksen, vaan kannatusyhdistyksen ehdokkaana. Tätä varten kerättiin kesällä noin 150 000 kannattjakorttia. Sauli itse teki koko ajan vaalikampanjaa, vaikka hän ei ollutkaan vielä virallinen  ehdokas. Suomi 100 -juhlallisuudet kasvattivat Saulin kansansuosoita, sillä hän osallistui (tietenkin) lähes kaikkiin juhlallisuuksiin ja teki sen ohessa yhteensä 18 maakuntamatkaa. Tiettävästi Niinistö osallistui Suomessa viime vuonna noin 400 eri tilaisuuteen. Miehellä oli siis kova halu päästä toiselle kaudelle.

19. Sauli oli asettanut tavoitteeksi tulla valituksi vuoden 2018 presidentinvaaleissa heti ensimmäisellä äänestyskierroksella. Hän aikoi tehdä tässä suhteessa historiaa, sillä kuten alussa jo kerroin, ko. tavoite ei ollut aikoinaan onnistunut edes Mauno Koivistolta. Niinistöllä olisi tuohoin saavutukseen kaikki edellytykset, sillä hän oli tavannut viime vuonna Putinin, Trumpin, Kiinan presidentti  Xin ja Japani Aben sekä osallistunut yhteen EU:n järjestämään turvallisuuskonferenssiin, eturivissä istuen, niin kuin presidentin kanslian tiedotteessa on korostettu. Niinistö on keskustellut Itä-Ukrainan kriisitä mm. presidentti Poroshenkon kanssa, mutta näissäkään tapaamisissa ei ole edistytty. Niinistö on puhunut transpondereista ja arktisen alueen mustasta hiilestä eli noesta sekä tietenkin Itämeren turvallisuusuustilanteesta aina kun on vain saanut siihen tilaisuuden. Hän on keskustellut ilmaston muutoksesta itsensä Al Goren kanssa, mitä Niinistö on usein keorostanut. 

20. On miehellä totisesti ollut pyrkyä toiselle kaudelle, vaikka seitsemänkymppiä on kohta "mittarissa". Niinistö on ollut toimelias myös politiikan ulkopuolella. Hän on esimerkiksi tavannut kirjailija Paul Austerin ja jutellut tämän kanssa Akateemisessa Kirjakaupassa; tilaisuus tietenkin televisioitiin. Niinistö on ottanut luettavakseen Austerin kirjan 4321, jossa on reilusti li tuhat sivua ja jonka lukeminen lienee Niinistöllä vielä kesken. Niinistö puuhailee edelleen Tukikummisäätiön puheenjohtajana ja hän on vieraillut joulun alla Heikki Hurstin järjestämässä tilaisuudessa, jossa jaettiin ruokatarvikkeita varattomille. Niinistö on alentanut omaa palkkiotaan, joka on noin 125 000 euroa vuodessa, muutamalla tuhannella eurolla, mistä hän on jaksanut  julkisuudessa usein muistuttaa. Kertomatta on kuitenkin tässä kohdin jäänyt, että presidentin palkkio on verotonta tuloa.

21. Myös ns. kotirintamalla presidentille on tapahtuut kaikenlaista. Presidentin perheeseen on hankittu bostoninterrieri Lennu, joka on riemastuttanut myös kansainvälistä mediaa ja josta on kerrottu Twitterissä. Joulun alla 2016 Lennu, jonka virnitystys muistuttaa erehdyttävästi Sauli-isännän virnistystä, herätti erityisen suurta kansainvälistä huomiota. Tällöin kansainvälisiin tiedotusvälineisiin levisi Mäntyniemessä kuvattu video, jossa Lennu nuuhki innolla presidenttiparille tuotuja jouluruokia ja juoksenteli ympäri lattiaa. Siinä missä Niinistön tviitit keräävät yleensä vain muutaman tusinan uudelleentviittauksia, kuvaa virnistävästä tai irvistävästä Lennusta Mäntyniemen em. joulutilaisuudesta jaettiin Twitterissä yli 50 000 kertaa ja se käräsi lähes 150 000 tykkäystä.

22. Myös avioliitto runokirjoja julkaisseen Jenni Haukion kanssa on tuonut Sauli Niinistön stoorin - kansanedustajana Niinistön kantapaikka oli lähellä Eduskuntataloa sijaitseva Storyville -ravintola - aivan uuden tason. Mutta ei tässä suinkaan vielä kaikki, sillä kun viime syksynä saatiin tieto 69-vuotiaan presidentin tulevasta isyydestä, koko Sale-paketin päälle satoi sellaista kimalletta, joka ei voi jättää juuri ketään kylmäksi. Vauva  liki seitsemänkymmpiselle pressalle ja vieläheti loistavasti menneiden vaalien jälkeen! 

23. Nyt pidettyjä presidentinvaaleja on pidetty melko tylsinä mm. siksi, että istuvalla presidentillä on ollut gallup-kyselyissä nin ylivoimaisen suuri kannatus, ettei vaalin lopputuloksesta ole ollut epäselvyyttä. Vaaliväittelyissä onkin jännitetty lähinnä vain sitä, onko Niinistön valinta selvä jo ensimmäisellä äänestyskierroksella vai tarvitaanko vielä toinen kierros, jolle selviytyvät kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Nyt tiedämme, mikä oli tältä osin lopputulos.

24. Jutkut äsken päättyneitä presidentivaaleja seuranneet ulkomaiset lehtimiehet ovat todennet, että ulkopolitiikka, vaikka se onkin Suomen presidentin keskeinen toimiala, on kiinnostanut suomalaisia keskivertoäänestäjiä loppujen lopuksi aika vähän. Enemmän esillä ovat olleet ehdokkaiden persoonallisuudet ja muut ominaisuudet. Tässä suhteessa Sauli Niinistöä on verrattu Barack Obamaan. Samalla tavalla juin Obama, Sauli Niinistö on saanut äänestäjien keskuudessa paljon myönteistä julkisuutta nimenomaan politiikan ulkopoliittisilla tekijöillä, joista esiin on kansainvälisessä lehdistössä nostettu  juuri presidentin perheeseen tulossa oleva vauva.

25. Toinen keskeinen tekijä Sauli Niinistön laajassa kansansuosiossa on sitten juuri Lennu-koira. Barack Obaman perhesssäkin oli presidenttikaudella koiria, ja sama koskee vaikkapa Bill Clintonia ja Vladimir Putinia, joilla kummallakin on ollut labradorinnoutaja. Presidentti Tarja Halonen tuli tunnetuksi kissoistaan, Rontista ja Miskasta, jotka hän oli saanut lahjaksi Putinilta. Medvedev puolestaan lahjoitti presidenttinä ollessaan Haloselle Meggi -nimisen kissan.

26. The New York Times on Suomen presidentinvaaleja seuratessaan keskittynyt Lennu-koiran katoamiseen julkisuudesta. "Finland´s Scene-Stealing First Dog Is Missed During Dull Election", julisti lehti juttunsa otsikossa. Lehden mukaan monet suomalaiset ovat kaivanneet Lennun piristävää olemusta "ilmeettömien ja yksitoikkoisten vaalien aikana". Lehti arveli, että Lennu saattaa olla sairas, mutta tämän tiedon presidentin kanslia oli kumonnut. Kanslian mukaan 7-vuotias Lennu pitää vaalilomaa. Eilisssä Mäntyniemen tiedotustilaisuudessaan Sauli Niinistö kertoi saman asian. Voimme siis olla helpottuneita: Lennu ei ole sairastunut, vaan täysin kunnossa! Samassa tilaisuudessa Sauli kertoi viettäneensä sunnuntai-illan lopun Mäntyniemessä pelamalla Jennin ja anopin kanssa huutomarjapussia; Sauli oli voittanut kahdesta pelistä toisen. Anopin ikää ei ole kerrottu, mutta hän saattaa olla vävypoikaansa muuutaman vuoden nuorempi.

27. On loppuyhteenvedon aika. Sauli Niinistö koulumenestys ei ollut arvosanopjen valossa kummoinen, vaan pikemminkin kurja; hän on approbatur-ylioppilas. Sauli selviytyi kuitenkin lukemaan oikeustiedettä Turun yliopistossa ja valmistui juristiksi arvosanoilla, jotka eivät päätä huimaa. Saulin gradua on jäänyt kaateisiin, sen ainoa kappale on Niinistön hallussa. Valmistumisensa jälkeen Niinistö toimi kymmenisen vuotta hovioikeuden esittelijänä ja harjoitti samalla sivutoimisesti asianajoa Salossa, jossa hän piti omaa  lakiasiaintoimistoa.  

28. Eduskuntaan Niinistö pääsi kolmannella yrityksellä 41-vuotiaana. Toisella eduskuntakaudella Sauli toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Iltaelämää Niinistö vietti kavereidensa kanssa keskustan pintapaikoissa, kuten esimerkiksi Storyvillessä ja Mikadossa; jälkimmäinen täyttyi joka ilta lähinnä Itä-Euroopan maista Suomeen tulleista naisista, kuten blogisti omasta kokemuksestaan muistaa. 

29. Niinistö toimi Paavo Lipposen ministerinä ensimmäisessä hallituksessa, ensin jonkin  aikaa oikeusministerinä ja sen jälkeen vuodesta 1996 alkaen valtiovarainministerinä, mitä tehtävää hän hoiti myös Lipposen toisessa hallituksessa vuoteen 2003 saakka. Niinistö on Suomen pitkäaikaisin valtiovarainministeri. Niinistöllä ei ole taloudellista koulutusta eikä kokemusta yrityselämästä. Niinistöstä tuli 90-luvulla eduskuntavaalien ääniharava. Vaimonsa kuoleman jälkeen Niinistö seurusteli ex-missi Tanja Korpelan kanssa kolmisen vuotta ja oli tämän kanssa kihloissa jonkin aikaa. Karpela (kesk) oli tuolloin kansanedustaja ja Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen kulttuuriministeri. 

30. Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin Niinistö ei osallistunut, vaan vietti seuraavat neljä vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana Luxemburgissa. Hän oli kokoomuksen ehdokkaana vuoden 2006 presidentinvaaleissa, joissa hävisi toisella kierroksella Tarja Haloselle. Eduskuntaan Ninistö palasi vuonna 2007 saatuaan vaaleissa hieman yli 60 000 ääntä. Niinistö toimi vuodet 2007-2011 eduskunnan puhemiehenä, jolloin hän mm. vaati kansanedustajita tiukkaa kulukuria. Vuonna 2006 tai 2007 hän aloitti seurustelun 29 vuotta nuoremman Jenni Haukion kanssa, avioliiton pariskunta solmi tammikuussa 2009. 

31. Niinistöllä on ollut kansainvälisiä kontakteja ja tehtäviä, mutta hän on ennen presidenttikauttaan katsonut asioita lähinnä vain talouden näkökulmasta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan Niinistö on syventynyt kunnolla vasta presidenttikaudellaan. Tasavallan presidentin valtaoikeuksia on kavennettu tuntuvasti pikku hiljaa ja erityisesti Mauno Koiviston toimikauden jälkeen. Suurinta valtaa presidentti käyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, josta Niinistö on ottanut tiukan otteen. Käytänöössä Niinistöllä ei ole ollut virassaan kovin hankalia tilanteita tai ongelmia. Niinistö on välttänyt visusti tekemästä virheitä. Niinistön puheita ja lausumia on, etenkin Suomen Nato-jäsenyyden suhteen, vaivannut epäselvyys ja koukeroinen kielenkäyttö. Yleinen näkemys, jonka mukaan Niinistö on onnistunut tehtävässän hyvin tai jopa erinomaisesti, perustuu osaksi niihin mielikuviin, joita hänen viranhoidostaan on syntynyt tai mediassa synnytetty.

32. Sauli Niinistö nauttii lajaa kansansuosiota, minkä tuloksena hänet valittiin pari päivää sitten toiselle presidenttikaudelle. Niinistön henkilökohtaiset ominaisuudet, joista olen edellä kertonut, ovat olleet vahvasti Niinistön kansansuosion taustalla jo ennen pressidenttikautta. Niinistö on tullut toimeen ihmisten kanssa, sillä hän liikuu mielellään sekä julkkisten että tavallisten ihmisten parissa. Tämä selittyy paljolti Niinistön halulla tavoitella ja jatkuvasti  lisätä omaa kansansuosiotaan. Liioittelematta voidaan sanoa, että Sauli Niinistöstä on tullut samanlainen julkkis kuin muistakin julkisuuden henkilöistä esimerkiksi huippu-urheilun ja viihdetaitaiteen saralla. Sauli Niinistön ensimmäisellä kaudella presidentin viranhoito on entisestään karnevalisoitunut ja viihteellistynyt.

33. Sauli Niinistön solmimalla avioliittolla 29 vuotta nuoremman Jenni Haukion kanssa on ollut todella suuri merkitys presidentin kansansuosion kasvussa. Tämä suosio saavuttaa tähänastisen huippunsa helmikuussa, jolloin 69-vuotiaan Niinistön ja 40-vuotiaan Haukion ensimmäisen lapsen on määrä syntyä.  Lähes yhtä suuri tekijä kansansuosion kasvussa on presidenttiparin bostoninterrieri Lennulla, johon ihmiset ovat sankoin joukoin sekä Suomessa että ulkomailla kovasti ihastuneet.

34. Minusta yllättävän suuri osa Sauli Niinistön nauttimasta kansansuosiosta johtuu, ei hänen ulkopolitiikan taidoistaan ja kokemuksestaan, vaan hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan sekä perheestään eli Jenni-vaimosta ja Lennu-koirasta. Näitä tekijöitä Niinistö on osannut taitavasti hyödyntää. Tältä kannalta ei ole ihme, että presidentin ylivoimaisen vaalivoiton jälkeen mediassa on alkanut esiintyä kannnanottoja, joissa Niinistöä tituleerataan "Suomen kuninkaaksi", "Kuningas-Sauliksi" tai "Uudeksi Kekkoseksi". 

35. Politiikan toimittajat ovat korostaneet Niinistön vaalissa saamaa vahvaa mandaattia, millä on uumoiltu, että Niinistö kenties puuttuisi ulko- ja turvallisuspolitiikan ohella hanakasti myös moniin muihin kysymyksiin ja asioihin. Onneksi Niiistö on ymmärtänyt kuitenkin toppuutella näitä intohimoja ja kaavailuja sanomalla, että hänen mandaattinsa on aivan samanalainen kuin ensimmäisellä kaudellakin je ettei hänelle ole minkäänlaista halua tai aikomusta toimivaltuuksiensa lisäämiseen. Mainiota, tästä on hyvä jatkaa!

lauantai 27. tammikuuta 2018

1131. Presidenttiehdokaat vielä kerran


Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen lähestyessä on syytä luoda loppukatsaus ehdokkaisiin ja heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksinnsa pähkinänkuoressa; siis asioihin, joita heistä tulee ensimmäisenä mieleen. Kas tässä:

Merja Kyllönen

Suomussalmi, vasuri, topakkuus, meppiys, laborantti, Suomussalmen apteekki, liikenneministeri, korpikommunismi, runojen rustaaminen, räväkkyys, potkujen jakelija, Justiina-tyyli, Natokammoisuus, rankamettä


Nils Torvalds

SKP:n jäsenyys 1969-1982, kommunismi, hurri, pakkoruotsi, taistolaisuus, EU-parlammentti, Vanhan valtaus, Moskovan yliopisto, toimittaja, Linus, vaalisukat, takinkääntö, tuulen haistelu, Nato Nato ja Nato 


Tuula Haatainen

perusdemari, sairanhoitaja, apulaiskaupunginjohtaja, sosiaalitantta, pitkäpiimäisyys, paljon puhetta vähän villoja


Laura Huhtasaari

Pori, koti uskonto ja isänmaa, vaaleus, populismi, erityisopettaja, Mikronesia, Suomi takaisin, Trump, rukousaamiaiset (Washingtonissa), maahanmuuton tiukentaminen, luomiskertomus, evoluutio, rajatarkastukset, turvapaikkapolitiikka, ääniharavuus, gradu, maamiinat, Ottawan sopimus, EU:n liittovaltiovaltiokehitys 


Matti Vanhanen

pääministeriys, Merja (ex-vaimo), avioero, Ruusunen Susan (ex-sussu), Pääministerin morsian -kirja, vaaliavustukset, Merisalo Arto, esteellisyys, Vuoksenrannan Virolaiset -suku, naisasiat, Tatu (professori), änkytys (korjaantumassa), KSM, Mertala Sirkka (ex-kihlattu), Rukan hanget, Merikukka, lautakasajupakka, Nuorisosäätiö, uuniperunat, Raha-automaattiyhdistys, Perheyritysten liitto, Huhtamaa Heidi, Nurmijärvi


Paavo Väyrynen

jalasmökkijupakka, lentoemon nipistely (kiistetty), Kekkonen, Keminmaa, ulkomisteriys, Ahti Karjalainen, Neuvostoliitto, väitöskirja, Vladimirov Viktor, vitutus ("voiko siihen kuolla"), EU-kriittisyys, eurovastaisuus, Vuokko, vaalimukit, KGB-suhteet, Pohjantähti-opisto, Dostojevskin tuotanto (pikaluku) 


Pekka Haavisto 

homous, vihreys, ylioppilas (ikuinen), kesken jääneet opinnot (ikuisiksi ajoiksi), sivari, Antonio Flores, rekisteröity parisuhde, ateisti, jankuttaminen (turha), nikkarointi


Sauli Niinistö

venkoilu, virnistely (á la Lennu), Lennu (kateissa), Jenni (raskaana), vaalivauva (tulossa), ikämiehisyys, kouluarvosanat (surkeat), tyydyttävät tiedot (opintokirja täynnä), gradu (kateissa), rullaluistelu, esittelijä (hovioikeus) ,Hupu Tupu ja Lupu, tupakointi (nyk. salaa), omahyväisyys, keihäänheitto (45 m), Storyville, Tanja Karpela, kihlaus, kihlauksen purkautuminen, leskeys, tsunami, kiipeily (puhelintolppaan), puolivallattomuus, kansansuosion tavoittelu (hitonmoinen), keskinkertaisuus, kävelykaduilla tepastelu, puolivillaisuus, maakuntamatkat (turhat), kättelyintoisuus, transponderit, selfiekuvat (mielihyvin), mulkoilu, silmäpussit, small talk, mielikuvilla ratsastaminen, kissanristiäiset, Putin, Kultarannan teltta, palkanalennus (suosion tavoittelemiseksi), epäselvyys, musta hiili, arvojohtajamattomuus 

Hyväksi lopuksi blogistin osin toiveisiin perustuva vaalienneuste ensimmäiseltä kierrokselta:

Ehdokkaat Torvalds ja Kyllönen ääniä yht.  9 %
Ehdokkaat Haatainen ja Vanhanen  yht. 13 %
Ehdokkaat Väyrynen, Huhtasaari ja Haavisto  yht.  32 %
Ehdokas Niinistö  46 %


perjantai 19. tammikuuta 2018

1130. Toista kierrosta tuntuu pukkaavan

                                                Kakkoskierroksen taistelupari

1. Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi toissa päivänä keskiviikkona. Äänestysaktiivisuus on ollut hieman vilkkaampaa kuin kuusi vuotta sitten. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos kukaan ehdokkkaista ei saa tuolloin yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan vaalissa toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä sunnuntaina 11. helmikuuta.

2. Mutta tarvitaanko vaalissa toinen kierros? Kas, siinäpä kysymys!

3. Eilen ja tänään on julkaistu kahden uuden kannatuskyselyn tulokset. Alma Median Tietoykkösellä teettämän kannatusmittauksen tulokset julkistettiin eilen. Kyselyssä haastateltiin 1 500 ihmistä 9.1.-16.1.2018. Kantansa kertoi 1 362 vastaajaa.  Heistä 58 prosenttia sanoi aikovansa äänestävänsä Sauli Niinistöä, Pekka Haavistoa 14, Paavo Väyrystä 7, Laura Huhtasaarta 6, Matti Vanhasta 5, Tuula Haataista 4, Merja Kyllöstä 4 ja Nils Torvaldsia 2 prosenttia.

4. Näin ollen Sauli Niinistön kannatus oli pudonnut marras-joulukuussa 2017 tehdystä kannatusmittauksesta selvästi eli peräti 12 prosenttiyksikköä. Niinistön kannatuksen laskusta voidaan käyttää myös sanoja "roimasti", "jyrkästi", "totaalisesti" tai "valtavasti". Pekka Haaviston kannatus on pysynyt samana, eli Niinistön kannatuksen alamäki ei ole satanut Haaviston laariin. Sen sijaan kaikki muut ehdokkaat ovat lisänneet kannatustaan. Suurin nousu on Paavo Väyrysellä, sillä hän kannatti joulukuussa ainoastaan 2 prosenttia kantansa ilmaisseista vastaajista. Huhtasaarella ja Haataisella on nousua 2 ja muilla  ehdokkailla eli Vanhasella, Kyllösellä ja Torvaldsilla kullakin 1 prosenttiyksikköä.

5. Alma Median kannatusmittauksen perusteella voidaan pitää melko varmana, että vaalissa tarvitaan toinen äänestyskierros. Aika todennäköistä nimittäin on, että ainakin Paavo Väyrysen kannatus tulee edelleen kasvamaan ja samaa voitaneen sanoa myös Huhtasaaren, Vanhasen ja Haataisen kannatusluvuista.

6. Helsingin Sanomien Kantar TNS Oy:llä teettämän kannatusmittauksen tulokset julkistettiin tänään. Ne ovat yhdensuuntaiset  Alma Median kyelyn kanssa sikäli, että Sauli Niinistön kannatus on laskussa eikä Pekka Haaviston kannatus ole tämän johdosta noussut tippaakaan. Sauli Niinistöä kannattaa Hesarin kyselyn mukaan nyt 68 prosenttia kantansa ilmoittaneista vastaajista ja Pekka Haavistoa 11 prosenttia.  

7. HS:n edellisen eli  joulukuussa tehdyn mittauksen mukaan Niinistöä kannatti vielä 75 prosenttia vastaajista ja Haavistoa samat 11 prosenttia kuin nytkin. Niinistön kannatuksesta on siis kuukauden aikana sulanut 7 prosenttiyksikköä, mutta Haavisto ei ole kyennyt hyödyntämään tätä mitenkään.  Hesarin mittauksen mukaan Niinistön kannatuskäyrä näyttää sojottavan koko ajan alaspäin, sillä tammikuun toisella viikolla häntä kannatti vielä 71, mutta kolmannella viikolla enää 66 prosenttia vastaajista. 

8. Paavo Väyrynen porskuttaa myös HS:n kannatuskyselyssä aivan omassa luokassaan. Hän on nostanut kannatustaan kuukauden aikana viisi prosenttiyksikköä, häntä kannattaa nyt 8 prosenttia vastaajista. Laura Huhtasaaren kannatus on pysynyt  samana (4 %) mutta Matti Vanhasen ja Merja Kyllösen kannatusluvut ovat nousseet yhdellä prosenttiyksiköllä ja on nyt kummallakin 3 prosenttia. Haataisen ja Torvaldsin kannatus on puolestaan laskenut yhdellä prosenttiyksiköllä.

9. On selvää, että Paavo Väyrysen uho kasvaa samaa tahtia kannatusmittausten nousun kanssa. Tänään Väyrynen kertoi HS:n haastattelussa, että hänen kannatuksensa on todellisuudessa reilusti korkeampi kuin gallup näyttää. Väyrynen viittaa kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin hänelle povattiin gallupeissa vain 10 prosentin kannatusta, mutta hän sai ennakkoäänistä 18 prosenttia. Väyrysen mukaan keskustalaiset ovat kyselyissä arkailleet kannattavansa häntä. Väyrysellä on tänään perjantaina kuusi vaalitilaisuutta.

10. Myös Matti Vanhanen uskoo toiseen kierrokseen ja selittelee, ettei gallup-kehitys hänen osaltaan vastaa sitä tuntumaa, jonka hän on saanut vaalikentällä liikkuessaan. Päävastustajanaan Vanhanen pitää Niinistöä, ei Väyrystä. Tänään perjantaina Vanhasella on seitsemän vaalitilaisuutta. Vanhanen katsoo onnistuneensa tv-paneeleissa hyvin.

11. Yksi asia vaikuttaa uusimpien gallupkyselyjen valossa selvältä: Pekka Haaviston eväät on syöyty ajatellen toiselle kierrokselle pääsyä. Hän ei ole pystynyt hyödyntämään Sauli Niinistön kannatuksen laskua mitenkään. Erityisen tukala ja suorastaan kammottavan huono Haaviston tilanne on Helsingissä, jossa hän kävi kuusi vuotta siten täysin tasaväkisen kilvan Niinistön kanssa. Nyt Helsinki on hylännyt Haaviston, sillä HS-gallupin mukaan häntä kannattaa pääkaupungissa vain 12 prosenttia vastaajista; vuonna 2012 Haavisto sai Helsingissä annetuista äänistä peräti  34,5 prosenttia ja Niinistö 37,2 prosenttia. Niin muuttuu maailma, ylioppilas-Pekka!

12. Matti Vanhasen kannatuksen alhaisuus on karmea asia keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän kannalta. Hän kertoi hiljan pääministerin haastattelutunnilla kaikelle kansalle, että siihen, jatkaako hän keskustan puheenjohtajana, vaikuttaa osaltaan myös se, miten keskustan ehdokas, siis Matti Vanhanen, jonka Sipilä huudatutti puolueensa presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016, pärjää vaaleissa. Katkeraa kalkkia Sipilälle juottaa keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, joka aivan ilmeisesti päihittää Vanhasen selvin numeroin vaalien ensimmäisellä kierroksella ja saattaa hyvinkin edetä toiselle kierrokselle. Se olisi todella paha takaisku pääministeri Juha Sipilälle.

13. MIöltä siis näytää, tulisiko toinen äänestyskierros? Minusta näyttää oikein hyvältä, sillä uskon vankasti, että toinen kierros tarvitaan. Jos pidetään lähtökohtana Alma Median kyselyn tuloksia, niin on helppo nähdä miten vaivattomasti tämä tapahtuu. Väyrynen, Huhtasaari, Vanhanen ja Haatainen tulevat nostamaan kannatustaan reippaasti, Väyrynen  ainakin kolmella tai neljällä ja kolme muuta ehdokasta kukin parilla prosenttiyksiköllä. Tällöin ollaan toisella kierroksella, jossa todennäköisesti ovat vastakkain Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen.


On tuolla Saulilla jo vatsaakin aika lailla, kokovartalokuvista sen huomaa. Torvaldsin Nilssi sitä vastoin on edelleen hoikka kundi.

perjantai 5. tammikuuta 2018

1129. Sauli Niinistön kannatus laskussa

Presidentti ja ehdokas työnsä ääressä eli pudottamassa avauskiekkoa jäähän ottelussa TPS-Tappara. Miten ällöttävää kansansuosion tavoittelua! Niinistö on lupautunut myös viikon kuluttua Hakunilassa pidettävien SM-hiihtojen suojelijaksi. Tuollaista markkina- ja sirkuspelleäkö tässä pitäisi äänestää? Ei ikinä!


1. Yle julkisti tänään presidenttiehdokkaiden kannatuskyselyn tulokset. Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta 27.12.2017 - 3.1.2018  kaikkiaan 1363 suomalaista; melko pieni määrä siis. Tutkimuksen virhemarginaali on n. 1-1,9 prosenttiyksikköä. Ehdokastaan ensimmäisellä kierroksella ei osannut (tai halunnut) kertoa 13 prosenttia vastaajista. Edellisen kerran Yle teetti vastaavan kyselyn marraskuussa eli vain kuukautta aikaisemmin.

2. Kyselyn merkittävin tulos on tietenkin istuvan presidentin Sauli Niinistön kannatuksen käntyminen selvään laskuun vain yhden kuukauden aikana. Niinistön kannatus presidentiksi on Ylen mielipidetiedustelun mukaan pudonnut 72 prosenttiin marraskuussa mitatusta 80 prosentista. Todella merkittävä suosion lasku.

3. Kyselyn mukaan toiseksi suosituin ehdokas on edelleen vihreiden Pekka Haavisto 11 prosentin kannatuksella. Kyselyssä kolmanneksi selvisi Laura Huhtasaari 5 prosentin kannatuksella. Sitten tulee  Paavo Väyrynen, joka osallistui nyt vasta ensimmäisen kerran tähän kyselyyn; tältä kannalta siis aika hyvä alku. Tämän jälkeen tulevat Tuula Haatainen 3 %), Matti Vanhanen (2 %), Merja Kyllönen (2 %) ja hännänhuippuna Nils Torvalds (1 %). 

4. Matti Vanhasen surkea tulos ja selvä häviö Paavo Väyryselle on tietenkin merkittävä asia. Keskusta teki todella typerästi nimetessään Vanhasen ehdokkaaksi jo vuoden 2016 kesällä. Matin sydänongelmat ovat myös alentaneet hän kannatuslukujaan.

5. Kyselytuloksen kommentointi on ollut totuttuun tapaan outoa, muttei toki odottamatonta. Sauli Niinistön selvää voittoa ovat ehtineet jo lähes vuoden verran riekkuen toitottaa kaikki poliittiset toimitajat laidasta laitaan. Aika kummallista, miten heppoisilla perusteilla nämä "kaiken maailman"  timohaapalat, pirjoauviset ja markojunkkarit sekä kymmenet muut toimittajat ovat olleet innolla tekemässä vaalityötä yhden ehdokkaan eli Sauli Niinistön puolesta ja samalla ilkkumassa ja suorastaan halveksimassa ja herjaamassa muita ehdokkaita ja aliarvioimassa heidän kannatustaan. 

6. Olen havainnut, että ehdokkaiden kannatusluvut ovat vaihdelleet melko paljon eri kyselyissä. Helsingin Sanomien joulukuussa Kantar TNS:llä teettämän mielipidekyselyn mukaan Niinistön kannatus oli "vain" 70 prosenttia ja Haaviston 11. Muiden ehdokkaiden kannatus jäi kolmeen prosenttiin tai sen alle. Tämän tutkimuksen virhemarginaali oli noin kolme prosenttia suuntaansa.

7. Iltalehden taloustutkimuksella viime elokuussa teettämän mielipidekyselyn mukaan Sauli Niinistöä kannatti ensimmäisellä kierroksella ainoastaan 60 prosenttia. Tässä on siis "heittoa" Ylen marraskuussa teettämän kyselyyn verrattuna peräti 20 prosenttiyksikköä.

8. Kyselyjen erilaiset tulokset saattavat johtua esimerkiksi siitä, mitä ihmisiltä on haastatteluissa tarkkaan ottaen kysytty. Vaalien ensimmäiseen kierrokseen on aikaa kolmisen viikkoa. Ennen sitä julkaistaan ainakin Hesarin uusimman kyselyn tulokset. Itse odottelen mielenkiinnolla Iltalehden uuden kyselyn tulosta. Jos sen mukaan Sauli Niinistön kannatus olisi 55-60 prosentin tasolla, olen varma siitä, että vaalissa tarvitaan toinen kierros.

9. Minun on vaikea uskoa sitä, että Matti Vanhasen kannatus vaalien ensimmäisellä kierroksella jäisi 2 %:iin, Tuula Haataisen 3 prosenttiin,  Paavo Väyrysen 4 prosenttiin tai Laura Huhtasaaren kannatus 5 prosenttiin. Kyllä heidän kannatuksensa tulee olemaan selvästi suurempi.

10. Lopuksi oma ennustukseni ehdokkaiden ääniosuuksien jakautumisesta vaalien ensimmäisellä äänestyskierroksella:

Nils Torvalds 2 %, Merja Kyllönen 4 %, Tuula Haatainen 6 %, Paavo Väyrynen 8 %, Matti Vanhanen 9 %, Laura Huhtasaari 10 %, Pekka Haavisto 13 % ja Sauli Niinistö 49 %.

11. Tarvitaan siten toinen äänestyskierros.  

12. Voi olla, että ennustukseni menee pieleen ja että vaalissa selvitään yhdellä kieroksella.  Tärkeintä on, että kansa pääsee sanoman sanansa ja myös äänestämään muuta kuin yivoimaista ennakkosuosikkia. Itse toimin näin, sillä  en pidä lainkaan Sauli Niinistöstä ja hänen tyylistään poliitikkona, presidenttinä ja ihmisenä. 

13. Sauli Niinistö on ylimielisyyteen taipuva venkoilja, jonka päätavoitteena on koko ensimmäisen kauden ajan ja erityisesti vuonna 2017 ollut kansansuosion tavoittelu. Se on ollut minusta vastenmielistä ja suorastaan ällöttävää. Olen varma, että muista ehdokkaista kuka tahansa kykenisi hoitamaan presidentin tehtävän erinomaisen hyvin ja tekisi sen  tyylillä ja taidolla kansansuosiota tavoittelematta.